Sippola
Alkuaan Vehkalahden emäseurahuonekunta, joka mainitaan jo 1693. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Ensimmäisen kirkon...
top of page
Ruokolahti
Erotettiin Jääsken emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572, jolloin kirkkoherra sai puolet Jääsken kirkkoherran palkasta....
Savonranta
Perustettiin Kerimäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun rukoushuoneen rakentamiselle annettiin armollinen lupa 23.8.1861 ja...
Metsäpirtti
Mainitaan Sakkolan pogostaan kuuluneena kyläkuntana 1500. Kirjallisuudessa on väitetty, että piispa Laurbechius olisi antanut...
Kuolemajärvi
Alkuaan Uudenkirkon emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Hatjalahden nimellä 1619 ja jossa oli oma kappalainen ainakin 1684....
Kangasniemi
Alkuaan Pieksämäen emäseurakunnan kappeli. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1650. Ensimmäinen kirkko valmistui vasta...
Värtsilä
Värtsilän kylä mainitaan jo 1500, jolloin se kuului Sortavalan pogostan Lahden perevaaraan. Tohmajärven emäseurakuntaan kuuluneen ja...
Savitaipale
Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven...
Kesälahti
Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen yhdessä Uukuniemen kanssa luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra...
Pälkjärvi
Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan alainen kappeli vuonna 1589, josta Stolbovan rauhan jälkeen muodostettiin evankelis-luterilainen...
Eno
Perustettiin Ilomantsin emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1600-luvun puolivälissä, jolloin sai ensimmäisen luterilaisen...
Lemi
Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi 1688, jolloin ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Kirjallisuudessa esitetyn...
Muolaa
Äyräpään myöhemmän kihlakunnan alue luovutettiin Ruotsille kuuluvaksi Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta mainitaan regaalisena eli...
Tytärsaari
Suomenlahden ulkosaari, joka kuului Suursaaren osana alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan. Isonvihan jälkeen Suomenlahden saaret,...
Suojärvi
Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin...
Nuijamaa
Perustettiin Viipurin maaseurakunnan kappeliksi 26.11.1866, jolloin tehtiin suostumus kappalaisen palkasta. Tällöin myös säädettiin, että...
Virtasalmi
Perustettiin Pieksämäen rukoushuonekunnaksi 18.1.1866, jolloin rukoushuoneen rakentamiselle Pieksämäen Hällinmäen kylään annettiin...
Kaukola
Kaukolan kylä kuului Käkisalmen kaupunkipogostaan 1500. Vuonna 1611 Käkisalmen kirkkoherran virkatalo sijaitsi Kaukolan Järvenpään...
Kurkijoki
Moskovalaisen maaverokirjan mukaan Kurkijoen pogosta oli 1500 jaettu yhdeksään perevaaraan; Kylälahden, Pekolan, Kurkijoen, Sorolan,...
Viipurin ruotsalainen seurakunta
Viipurin kaupungissa toimi jakamaton suomalais-ruotsalainen maa- ja kaupunkiseurakunta, kunnes se määrättiin jaettavaksi kolmeksi...
Hae
bottom of page