Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan alainen kappeli vuonna 1589, josta Stolbovan rauhan jälkeen muodostettiin evankelis-luterilainen seurakunta noin 1632. Oma kirkkoherra mainitaan 1635. Pälkjärvestä jäi Leppälahden rukoushuonekunta Venäjän puolelle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Leppälahti liitettiin Ruskealaan. Leppälahden pohjalle perustettiin myöhemmin Soanlahden kappeli. Ruotsin puolelle jäänyt osa, johon kuului sekä kappeli että kirkko, liitettiin Tohmajärven kappeliksi 1727. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkon, joka paloi vuonna 1705. Kirkkoa ryöstettiin myös 24.10.–28.10.1741. Pälkjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 11.12.1794. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 25.7.1860.
Vuonna 1909 annettiin määräys Pälkjärven itäosan liittämisestä juuri perustettuun Värtsilään mutta Jänisjärven itäpuoliset kylät liitettiin Värtsilään vasta 1936. Jänisjärven nurkkaus, Luopasniemi, liitettiin sittemmin Soanlahteen. Kristillisen diakoniatoiminnan seurauksena Pälkjärvelle perustettiin diakonin virka 1933. Myös toinen hengellinen yhdistys, Kurikan kristillinen opintokerho (per. 1935), anoi ensin seurakunnalta ja sitten kunnalta omaa rukoushuonetta. Yhdistyi joutui kuitenkin lopulta itse rakentamaan rukoushuoneen ja se vihittiin käyttöön 4.12.1939. Seurakuntaan kuului myös Pälksaaren vuonna 1924 perustettu piirimielisairaala. Pälkjärven kunta perustettiin 1868.
Osa Pälkjärven kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Tohmajärven kuntaan 1946. Pälkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Pälkjärven luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Kiihtelysvaaralle, Tuupovaaraan, Pielisensuuhun, Pyhäselkään ja Enoon.
Muut nimet
Pelgjärvi
Maakirjakylät
Anonniemi, Iljala, Jero (Jeronvaara), Kuhilasvaara, Kurikka, Makari (Makarinvaara), Naatselkä, Potoska, Puikkola, Pälksaari
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.5.1794 ja vahvistus 11.12.1794. Piispantarkastuksessa 7.3.1797 määrättiin, että kirkkoherra saisi entisen kappalaisen sekä lukkarin ja koulumestarin palkat. Kirkkoherra sai huolehtia näiden virkojen hoitamisesta virantoimittajien kautta.
Kirkkoherrat
1637–1646 Johannes Martini Nätäin
1647–1658 Michael Thomae Paloposki
1673 Matthias Canuti
1686–1690 Sigfridus Martini Auvonius
1694–1705 Anders Herkepæus
1705–1726 Erik Aquilander
1795–1833 Lars Johan Hultin
1835–1846 Sigfrid Gustaf Kroijerus
1848–1856 Karl Alfred Nystén
1859–1869 Lars Anders Landgren
1870–1892 Fredrik Forsman
1893–1899 Johan Zakris Hartman
1900–1909 Johannes Paavali Leivonen
1910–1932 Elis Richard Siimes, nimitetty 1908
1934 Frithjof Slöör
1937–1948 Veikko Korvenheimo
Kappalaiset
1672–1681 Henricus Philippi
1706 Peter Wahlberg
1726–1732 Zacharias Cygnæus
1791–1795 Lars Johan Hultin
Pitäjänapulaiset
1733 Abraham Winqvist
1734–1739 Jonathan Gestrin
1739–1747 Emanuel Foenander
1750–1777 Henrik Almenius
1780–1786 Anders Norrgren
–1791 Isaak Wegelius
Ylimääräiset papit
1801–1802 Gustaf Fredrik Hjerppe, kirkkoherran apulainen
1802–1813 Anders Renvall, kirkkoherran apulainen
1813–1820 Simon Vehonius, kirkkoherran apulainen
1820–1823 Johan Fredrik Bergh, kirkkoherran apulainen
1823–1832 Anders Henrik Reilander, kirkkoherran apulainen
1832–1835 Anders Vinter, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1846–1848 Jonas Gabriel Grahn, sijaiskirkkoherra
1846 Gregorius Monell, sijaiskirkkoherra
1846 Johan Gideon von Becker, vt. kirkkoherra
1856 Karl Fritjof Calonius, vt. kirkkoherra
1856–1857 Johan Jakob Strömmer, vt. kirkkoherra
1857–1859 Nils August Berghäll, vt. kirkkoherra
1869–1875 Johan Sahlman, vt. kirkkoherra, Värtsilän tehtaan saarnaaja
1870 Erik Adrian Nygren, vt. kirkkooherra, Tohmajärven kappalainen
1892–1893 Juho Heikki Ihalainen, vt. kirkkoherra
1899–1900 Johannes Paavali Leivonen, vt. kirkkoherra
1909 Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra
1909 Karl Eliel Mela, vt. kirkkoherra
1909–1910 Emil Hackman, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Pälkjärven seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1851 ja tilikirjat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1985.
Seurakunnan pappila paloi 2.1.1851, jolloin koko arkisto tuhoutui. Vuoden 1797 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1794 ja rippikirjoja vuodesta 1796. Ilmeisesti arkistoon kuului myös vanhempia kirkonkirjoja ja mainitut vuodet tarkoittanevat tarkastuksessa havaittuja silloin käytössä olleita kirjoja, ellei kirkonarkistoa ole tuhoutunut jo aiemmin tuntemattomalla tavalla.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Pälkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.