top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pälkjärvi

Päivitetty: 30. toukok.

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan alainen kappeli vuonna 1589, josta Stolbovan rauhan jälkeen muodostettiin evankelis-luterilainen seurakunta noin 1632. Oma kirkkoherra mainitaan 1635. Pälkjärvestä jäi Leppälahden rukoushuonekunta Venäjän puolelle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja liitettiin Ruskealaan. Leppälahden pohjalle perustettiin myöhemmin Soanlahden kappeli. Ruotsin puolelle jäänyt osa, johon kuului kappeli ja kirkko, liitettiin Tohmajärven kappeliksi 1727. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkon, joka paloi 1705, ja samoin kirkkoa ryöstettiin samoin 24–28.10.1741. Pälkjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 11.12.1794. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 25.7.1860. Pälkjärven seurakunta lakkautettiin 1948.


Vuonna 1909 annettiin määräys Pälkjärven itäosan liittämisestä juuri perustettuun Värtsilään annettiin määrätys 1909, mutta Jänisjärven itäpuoliset kylät liitettiin Värtsilään vasta 1936 ja Jänisjärven nurkkaus, Luopasniemi sittemmin Soanlahteen. Kristillisen diakoniatoiminnan seurauksena Pälkjärvelle perustettiin diakonin virka 1933. Toinen hengellinen yhdistys Kurikan kristillinen opintokerho (per. 1935) anoi ensin seurakunnalta sitten kunnalta omaa rukoushuonetta, mutta joutui sen itse kuitenkin rakentamaan ja rukoushuone vihittiin käyttöön 4.12.1939. Seurakuntaan kuului myös Pälksaaren piirimielisairaala, perustettu 1924.


Osa Pälkjärven kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Tohmajärven kuntaan 1946. Pälkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Pälkjärven luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Kiihtelysvaaralle, Tuupovaaraan, Pielisensuuhun, Pyhäselkään ja Enoon.


Muut nimet

Pelgjärvi


Kylät

Anonniemi, Iljala, Jero, Kuhilasvaara, Kurikka, Makari (Makarinvaara), Naatselkä, Potoska, Puikkola, Pälksaari ja Tyytysaari


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.5.1794 ja vahvistus 11.12.1794. Piispantarkastuksessa 7.3.1797 määrättiin, että kirkkoherra saisi entisen kappalaisen sekä lukkarin ja koulumestarin palkat, joiden virkojen huoitamisesta hän sai pitää huolta virantoimittajien kautta.


Kirkkoherrat

1637–1646 Johannes Martini Nätäin

1647–1658 Michael Thomae Paloposki

1673 Matthias Canuti

1686–1690 Sigfridus Martini Auvonius

1694–1705 Anders Herkepæus

1705–1726 Erik Aquilander

1795–1833 Lars Johan Hultin

1870–1892 Fredrik Forsman

1910–1932 Elis Richard Siimes, nimitetty 1908

1934 Frithjof Slöör

1937–1948 Veikko Korvenheimo


Kappalaiset

1672–1681 Henricus Philippi

1706 Peter Wahlberg

1726–1732 Zacharias Cygnæus

1791–1795 Lars Johan Hultin


Pitäjänapulaiset

1734–1739 Jonathan Gestrin

1739–1747 Emanuel Foenander

1750–1777 Henrik Almenius

1780–1786 Anders Norrgren


Ylimääräiset papit

1801–1802 Gustaf Fredrik Hjerppe, kirkkoherran apulainen

1802–1813 Anders Renvall, kirkkoherran apulainen

1813–1820 Simon Vehonius, kirkkoherran apulainen

1820–1823 Johan Fredrik Bergh, kirkkoherran apulainen

1823–1832 Anders Henrik Reilander, kirkkoherran apulainen

1832–1835 Anders Vinter, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1846–1848 Jonas Gabriel Grahn, sijaiskirkkoherra

1846 Gregorius Monell, sijaiskirkkoherra

1846 Johan Gideon von Becker, vt. kirkkoherra

1856 Karl Fritjof Calonius, vt. kirkkoherra

1856–1857 Johan Jakob Strömmer, vt. kirkkoherra

1857–1859 Nils August Berghäll, vt. kirkkoherra

1869–1875 Johan Sahlman, vt. kirkkoherra, Värtsilän tehtaan saarnaaja

1870 Erik Adrian Nygren, vt. kirkkooherra, Tohmajärven kappalainen

1892–1893 Juho Heikki Ihalainen, vt. kirkkoherra

1899–1900 Johannes Paavali Leivonen, vt. kirkkoherra

1909 Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra

1909 Karl Eliel Mela, vt. kirkkoherra

1909–1910 Emil Hackman, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

 

Arkisto


Pälkjärven seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1851 ja tilikirjat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1985.


Seurakunnan appila paloi 2.1.1851, jolloin koko arkisto tuhoutui. Vuoden 1797 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1794 ja rippikirjoja vuodesta 1796. Ilmeisesti arkistoon kuului myös vanhempia kirkonkirjoja ja mainitut vuodet tarkoittanevat tarkastuksessa havaittuja silloin käytössä olleita kirjoja, ellei kirkonarkistoa ole tuhoutunut jo aiemmin tuntemattomalla tavalla.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Pälkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

コメント


Hae

bottom of page