Suomenlahden ulkosaari, joka kuului Suursaaren osana alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan. Isonvihan jälkeen Suomenlahden saaret, Tytäsaari, Suursaari, Lavansaari ja Seitskari, tulivat kuulumaan Viipurin emäseurakuntaan ja Kakin kappalainen ja Koiviston papisto velvoitettiin pitämään saarelaisille jumalanpalveluksia ja olemaan heille avuksi muissa sielunhoidollisissa tehtävissä. Keisarillisen oikeuskollegion päätöksen 23.5.1763 mukaan tuli Kakin kappalaisen yksin hoitaa kaikkia ulkosaaria, Koivistoon kuuluvaksi liitettyä Seitskaria lukuun ottamatta, ja kappalisen virkanimenski annettiin Lavansaaren, Tytärsaaren ja Suursaaren pastori (Pastor insularum Lavansaari, Tytters et Hogland). Tytärsaari ja Suursaari liitettiin kuuluvaksi Kymin pitäjään keisarin kirjeellä 17.1.1817. Tytärsaarta ja Suursaarta varten asetettiin oma saarnaaja keisarin käskykirjeellä 10.11.1838, jolloin ne tulivat muodostamaan oman saarnahuonekunnan. Tytärsaari erotettiin Suursaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899. Tytärsaaren kunta perustettiin 1899.
Tytärsaaren kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Tytärsaaren seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarien asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jonka jälkeen tytärsaarelaiset eivät palanneet enää saarelleen. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Tytärsaaren asukkaat sijoitettiin Porvoon maalaiskuntaan 50 kalastustilalle ja 12 viljelystilalle, joskin monet luopuivat tiloistaan siirtyen Kotkaan.
Muut nimet
Tyterskär, Tytters, Tytterskär, Tyttersö
Kylät
Tytärsaari
Papisto
Saarnaajat
1900–1901 Otto Verner Sohlman
1901–1903 Matti Nikodemus Lauha
1903–1906 Johan Arthur Tevaluoto (Ahlstén)
1907– Niilo Viitala
Ylimääräiset papit
1901 Otto Verner Sohlman, vt. saarnaaja
1906–1907 Verneri Arthur Varpelaide, vt. saarnaaja
Arkisto
Tytärsaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1981.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Tytärsaaren seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.