Hae tältä sivustolta

Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Rajakartta: Messukylä Mainitaan Pirkkalan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1446. Messukylä mainitaan ilmeisesti kylänä jo 1439. Seurakunnan keskiaikaista harmaakivikirkkoa korjattiin 1797. Kirkon mukaan seurakuntaa on kutsuttu nimellä Kivikirkko erotuksena Pirkkalasta, jossa kirkko oli rakennettu puusta. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 6.8.1636. Messukylän kunta perustettiin 1865. Messukylän kunnasta liitettiin Tampereen kaupunkiin kuuluviksi Kyttälä 1877, Hatanpään kartano 1913 ja Järvensivu 1922. Messukylän koko kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1947. Seurakuntaan kuuluneista Teisko perustettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Tampereen kaupunki perustettiin 1779. Kaupunkin sai oman saarnaajan 1786 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Muut nimet Kivikirkko, Messuby, Mässeby Maakirjakylät Erkkilä, Haihara, Hallila, Hatanpää, Hyllilä, Härmälä, Juvela, Järvensivu, Kyttälä, Leinola, Liukola, Messukylä, Otavalta, Pappila, Rasula, Takahuhti, Vehmainen Naapuriseurakunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Teisko, Ylöjärvi Papisto Pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.6.1837. Sopimukselle karja- ja voikymmenysten korvaamisesta papistolle Keisarillisen senaatin vahvistus 22.3.1850. Kirkkoherran saatavista Hatanpään alueella olleista teollisuuslaitoksista Keisarillisen senaatin päätös 27.3.1873. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 11.5.1851 ja 6.8.1874. Keisarillisen senaatin päätöksen 20.11.1879 mukaan kirkkoherra Josef Grönbergin poistuttua virasta kappalaisen virka lakkautettiin ja tämän jälkeen kappalaisen palkka lisättiin kirkkoherran palkkaan. Uusi kirkkoherra viljeli myös kappalaisen virkataloa, mutta rakensi ja ylläpiti vain ne huoneet, jotka katsoi tarpeellisiksi virkatalon hoidolle. Kirkkoherrat 1636–1660 Severinus Matthae Birkalmannus 1661–1686 Magnus Canuti Wallaeus 1687–1690 Nicolaus Agricola 1690–1706 Gustavus Lilius 1706–1717 Ericus Indrenius 1718–1730 Thomas Forselius 1730–1745 Henrik Lilius 1745–1771 Anders Lilius 1771–1782 Gustaf Lilius, vanhempi 1783–1806 Gustaf Lilius, nuorempi 1810–1824 Henrik Weckman 1826–1848 Abraham Lilius 1850–1852 Jonas Gabriel Taxell 1856–1857 Anders August von Pfaler 1861–1903 Josef Grönberg 1904– Kaarlo Magnus Olander Kappalaiset 1635 Severinus Matthiae Birkalmannus 1661 Henricus Kurkerus 1679–1690 Gustavus Lilius 1690–1712 Johannes Mulinus 1713– Carolus Asp 1722–1739 Kristern Stodius 1739–1743 Anders Lilius 1744–1790 Gabriel Hällsten 1791–1806 Martin Lilius 1809–1810 Johan Wanonius 1811–1820 Karl Indrén 1823–1836 Karl Henrik Grönlund 1839–1851 Anders Johan Svenson 1852–1857 Klas Erik Inberg 1857–1869 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1875–1878 Gustaf Erander, virka lakkautettiin 1879 Pitäjänapulaiset 1677–1679 Georg Taulerus 1684–1689 Samuel Henrici Kuckerus –1690 Johannes Mulinus 1691–1713 Carolus Georgii Asp 1713–1722 Christiern Erici Stodius 1722–1739 Anders Lilius 1739–1744 Gabriel Hällsten 1746–1753 Gustaf Lilius 1754–1793 Jakob Wanochius 1794–1806 Sigfrid Alm 1806–1809 Johan Wanonius 1801–1810 Karl Indrén 1813–1818 Gustaf Tillberg 1818–1829 Johan Skogström 1829–1832 Gustaf Fredrik Brander 1832–1839 Anders Johan Svenson 1839–1852 Klas Erik Inberg 1853–1857 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1859–1861 Fredrik Julius Lilius, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1740–1741 Anders Lilius, kirkkoherran apulainen 1743–1755 Anders Nurmelin, kirkkoherran apulainen 1749–1776 Anders Asp, kappalaisen apulainen 1752–1754 Jakob Wanochius, kirkkoherran apulainen 1759–1766 Abraham Indrenius, kirkkoherran apulainen 1764–1776 Mikael Grönström, kirkkoherran apulainen 1777–1782 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen 1779–1788 Jakob Gullsten, kappalaisen apulainen 1789–1791 Martin Lilius, kappalaisen apulainen 1801–1810 Martin Indrén, apulaispappi 1806–1808 Johan Wanonius, vt. pitäjänapulainen 1812–1813 Matias Grönberg, kirkkoherran apulainen 1816–1820 Karl Henrik Grönlund, kirkkoherran apulainen 1822–1824 Isak Immanuel Hällfors, sijaiskirkkoherra 1825–1826 Johan Axel Zidbäck, välisaarnaaja 1826–1829 Karl Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen 1832–1834 Lars Johan Aejmelœus, kirkkoherran apulainen 1834–1838 Johan Henrik Keckman, kirkkoherran sijainen 1835 Karl Johan Palander, kappalaisen apulainen 1835–1836 Henrik Hidén, kappalaisen apulainen 1836–1837 Adolf Andberg, armovuodensaarnaaja 1837 Mikael Palenius, armovuodensaarnaaja 1837–1839 Johan Ambrosius Hedenberg, armovuodensaarnaaja 1838–1843 Bror Henrik Reinhold Aspelin, kirkkoherran sijainen 1843–1850 Johan Ernst Lovén, kirkkoherran sijainen 1852–1853 Richard Teofil Pontelius, vt. pitäjänapulainen 1853–1854 Frans Edvin Ahonius, armovuodensaarnaaja 1854–1855 Anders Vilhelm Ingman, armovuodensaarnaaja 1855–1860 Johan Gustaf Skogström, armovuodensaarnaaja, Ahlmanin koulun opettaja 1857–1862 Karl Gustaf Bergroth, armovuodensaarnaaja, vt. pitäjänapulainen 1869–1870 Frans Emil Lilius, vt. kappalainen 1871 Josua Johansson, vt. kappalainen 1871–1874 Magnus Edvard Alander, vt. kappalainen 1875 Julius Bergroth, vt. kappalainen 1878–1881 Emanuel Törmälä, vt. kappalainen 1881–1884 Henrik Hermonen, vt. kappalainen 1884–1888 Johan Adam Sandroos, vt. kappalainen 1888–1896 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen 1893–1894 Kaarlo Kustaa Turtola, kirkkoherran apulainen 1895–1899 Juho Pyhälä, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1896–1897 Frans Oskar Lampola, kirkkoherran apulainen 1897 Kaarlo Haavio, kirkkoherran apulainen 1897–1898 Frans Viktor Leino, Kirkkoherran apulainen 1899 Frans Alfred Penttinen, vt. kappalainen 1899–1901 Elias Hyytiäinen, vt. kappalainen 1899–1904 Kustaa Eemil Erander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1902 Frans Adolf Rudanko, vt. kappalainen 1902 Juhana Kustaa Toppola, vt. kappalainen 1902 Jooseppi Arra, vt. kappalainen 1903 Frans Oskar Sandberg, vt. kirkkoherra 1903–1904 Karl Oskar Fontell, vt. kirkkoherra 1907–1908 Toimi Armas Valtari, kirkkoherran apulainen Arkisto Messukylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1762, tilikirjat vuodesta 1698 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1940. Seurakunnan vanhemman kirkonarkiston sanotaan tuhoutuneen aikoinaan tulipalossa. Pappila paloi sisällissodan aikana 24.3.1918, jolloin käytössä olleet syntyneitten ja muuttaneitten luettelot tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Messukylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylöjärvi Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1770. Ylöjärven eli Peräkunnan asukaat saivat luvan oman kirkon rakentamiseen kuninkaalta 28.7.1779 ja kirkko rakennettiin 1792. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen vuonna 1639 perustetun Harjun kappelin kanssa ja kappalainen asui Harjussa. Harjun kappeli lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 12.10.1839 ja sen osia siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Ylöjärven kappeliin 1841. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10.7.1842. Uusi kirkko rakennettiin 1848–1850. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.3.1895 ja ero toteutui 1899. Seurakuntaan kuulunut Pengonpohjan rukoushuone vihittiin käyttöön 1898. Ylöjärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Ylöjärven kaupunkiin liitettiin Viljakkalan kunta 2007 ja Kurun kunta 2009. Muut nimet Peräkunta Maakirjakylät Hatanpää, Hyhky, Ilmari, Kaarila (Carla), Kaihari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto (Kuusto), Kyöstilä, Lakiala, Lempiäniemi, Lielahti, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Mäkkylä, Niemi, Otavalta, Possila, Pengonpohja, Penko, Pohjankylä, Pohtola, Runsas, Siivikkala, Taivalpohja, Teivaala (Tevala), Ylöjärvi Naapuriseurakunnat Aitolahti, Hämeenkyrö, Kuru, Messukylä, Nokia, Teisko, Viljakkala Papisto Harjun kappeliseurakunnan entisestä kirkosta tehtiin kansakoulurakennus 1862. Kappalaisen virkatalo Raso tuli Ylöjärven kappalaisen käytettäväksi kunnes se vaihdettiin Äijälän tilaan keisarillisella käskykirjeellä 15.4.1858. Kappalaisen palkasta ja virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 21.2.1867. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan talollisilta ja torppareilta koottiin vuosittain 500 markkaa kirkkoherralle palkanlisäksi. Äijälän virkatalo määrättiin tuomiokapitulin kiertokirjeellä pantavaksi kuntoon ennen kuin seurakunnan kirkkoherran virka julistettaisiin haettavaksi. Kirkkoherrat 1900– Frans Edvard Salokas (Silvander) 1915–1925 Edvin Pettersson 1926–1936 Hemming Nestor Alanko 1936– Jalmari Kahila Kappalaiset 1593–1639 Simon Thomae 1659–1677 Laurentius Forlundius 1678–1695 Paulus Båge 1696–1713 Johan Lydius 1722–1738 Isaac Thalin 1739–1767 Johan Edenius 1768–1790 Mårten Ringbom 1791–1807 Georg Voivalén 1808–1818 Johan Ringbom 1821–1841 Elias Sjöholm 1841–1885 Ernst Vilhelm Tamlander 1868–1885 Karl Alfred Sadenius 1885–1892 Gustaf Adolf Heman 1893–1897 Lahja Hyvä Durchman, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1792–1808 Johan Ringbom, kappalaisen apulainen 1808–1811 Jakob Juselius, kappalaisen apulainen 1812–1818 Johan Skogström, kappalaisen apulainen 1818–1821 Karl Fredrik Bergroth, kappalaisen apulainen 1822–1829 Gustaf Fredri Brander, kappalaisen apulainen 1829–1832 Karl Gustaf Lilius, kappalaisen apulainen 1832–1839 Johan Adolf Colérus, kappalaisen apulainen 1839–1841 Ernst Vilhelm Tamlander, kappalaisen apulainen 1866–1867 Berndt Gustaf Bergroth, vt. kappalainen 1867 Gustaf Emil Morén, vt. kappalainen 1867–1868 Karl Alfred Sadenius, vt. kappalainen 1892 Kaarlo Kustaa Kari, vt. kappalainen 1893 Erlanti Pispala, vt. kappalainen 1897–1900 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908– Kaarle Johannes Kustaa Silvander, kirkkoherran apulainen 1925 Aarne Johannes Salo, vt. kirkkoherra 1948– Eino Jalmari Marttala, nuorisopastori Arkisto Ylöjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1781. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Ylöjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Raahe Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649. Aluksi kaupunkia kutsuttiin Saloistenkaupungiksi (Salostad) ja tämä nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Per Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupungilla oli oma kirkkoherra vuodesta 1651 alkaen siihen saakka kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691. Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649) ja sitä korjattiin 1849 ja 1854. Kappalaisen virkatalo paloi kaupungin palossa 6.10.1810 mutta kirkko pelastui. 1800-luvun lopussa jumalanpalveluksia pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin huhtikuusta lokakuuhun säännölliset iltakirkot ja raamatunselitykset keskiviikkoisin molemmilla kielillä. Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin Raahen ja Pattijoen kirkkoherrakunniksi 1908. Jako toteutui kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Vanha kirkko paloi irtaimistoineen 23.7.1908. Saloisten kunta perustettiin 1865. Kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973 ja myöhemmin muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluivat Pattijoki, Raahe ja Saloinen. Muut nimet Brahestad, Saloistenkaupunki, Salostad Maakirjakylät Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Ilveskorpi, Jokela, Kopsa, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Marttilanperä, Möykkylä, Myllyperä-Perukka, Olkijoki, Palonkylä, Pattijoki, Piehinki, Saloinen, Varvi-Välikylä, Vihannin asemakylä Naapuriseurakunnat Saloinen Papisto Kaupungin osuudesta kirkkoherran ja pitäjänapulaisen vaaleissa keisarillinen käskykirje 5.5.1830. Kirkkoherrat 1652–1961 Claudius Henrici Alholm 1662–1964 Caspar Caspari Forbus 1670 Johan Caspari Forbus 1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthias, siirtyi Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi 1922–1934 Olavi Konstantin Heliövaara 1935– F. B. A. Orkamaa Kappalaiset 1651–1652 Claudius Ahlholm 1654–1662 Caspar Caspari Forbus 1664–1674 Magnus Gabrielis Westzynthius 1674–1682 Johan Johannis Forbus 1683–1691 Martinus Peitzius 1870–1873 August Johan Frosterus, aluksi vt. kappalainen 1874–1877 Abel Nyholm 1879–1891 Haniel Östring 1892–1904 Kuno Ferdinand Strömmer Raahe ja Saloinen Kirkkoherrat 1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthius 1692–1695 Petrus Portinus 1695–1726 Martinus Henrici Peitzius 1728–1737 Anders Winqvist 1737–1756 Gustaf Bogman 1757–1773 Thomas Stenbäck 1774–1791 Johan Simelius 1793–1803 Jakob Arndt Carp 1804–1817 Jonas Cajanus 1819–1824 Gabriel Borg 1826–1843 Johan Gyllenberg 1845–1850 Hans Nyman 1853–1858 Konstantin Törnudd 1861–1866 Karl Kristian Lindfors 1869–1886 Edvard Vilhelm Borg 1888–1919 Knut Fredrik Durchman Kappalaiset (Salossa) 1683–1695 Martinus Peitzius 1696–1728 Abraham Remahl 1729–1748 Mikael Montin 1759–1761 Mikael Gumse 1761–1780 Petter Groen 1782–1799 Petter Carlén 1801 Jakob Lagerberg 1801–1820 Johan Gyllenberg 1821–1847 Anders Helander 1847–1867 Otto Mauritz Hohenthal Kappalaiset, toinen sarja –1712 Samuel Johannis Antilius 1714–1730 Samuel Samuelsson Antilius, venäläisten vankina vuoteen 1721 1731–1749 Georg Ståhlberg Maaseurakunnan kappalaiset 1874–1881 Viktor Vilhelm Wichmann 1883–1893 Gustaf Junnelius 1894–1897 Juho Arvid Sarkkila 1897–1901 Gustaf Gideon Castrén 1901–1904 Aali Riihimäki, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset, vuosina 1737–1820 myös pedagogi 1713–1722 Johan Magni Westzynthius 1722–1725 Gabriel Martini Peitzius 1725–1731 Georg Ståhlberg 1732–1738 Daniel Winqvist 1740–1745 Martin Peitzius 1746–1752 Aron Prochman 1752–1767 Johan Juntelius 1766–1782 Petter Carlén 1783–1786 Johan Hedberg 1787–1798 Nils Petter Cajaner 1799–1812 Erik Johan Frosterus 1812–1829 Johan Henrik Hildeen 1830–1868 Zakris Toppelius, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1756–1757 Petter Groen, papiston apulainen 1757–1758 Petter Kjellin, kirkkoheran apulainen 1770– Karl Borg, kirkkoherran apulainen 1778– Nils Simelius, kirkkoherran apulainen 1780–1781 Abraham Laurin, kirkkoherran apulainen, vt. pedagogi 1782–1783 Johan Hedberg, kappalaisen apulainen 1784–1786 Matthias Laurin, kappalaisen apulainen, vt. pedagogi 1786–1790 Gustaf Bohm, kirkkoherra apulainen 1789–1790 Erik Ekdahl, kappalaisen apulainen 1790– Henrik Widell, kappalaisen apulainen 1791– Jakob Lagerberg, kirkkoherran apulainen 1794– Erik Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen 1796– Jakob Cajanus, vt. pedagogi, vt. pitäjänapulainen 1800–1801 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1801–1803 Baltasar Frans Groen, kirkkoherran apulainen 1810–1821 Anders Helander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1820–1822 Mårten Israel Laurin, kirkkoherran apulainen 1825–1826 Gabriel Anders Chydenius, armovuodensaarnaaja 1829 Salomon Albert Möller, pitäjänapulaisen sijainen 1829–1830 Gustaf Adold Hornborg, vt. pitäjänapulainen 1834–1845 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1843 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja 1844–1845 Viktor Lars Helander, kappalaisen apulainen 1846 Reinhold Helander, kappalaisen apulainen 1848–1849 Karl Filip Tillman, kirkkoherran apulainen 1850–1853 Johan Peter Lithovius, sijaiskirkkoherra 1857–1860 August Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1857–1860 Viktor Wilhelm Wichmann, armovuodensaarnaaja, alkuaan opettaja 1867–1869 Edvard Vilhelm Borg, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1877–1879 Natanael Elfving, vt. kaupungin kappalainen 1881–1883 Gustaf Junnelius, vt. maaseurakunnan kappalainen 1888–1894 Juho Arvid Sarkkila, kirkkoherran apulainen 1891–1892 Karl Gustaf Mustonen, vt. kaupungin kappalainen 1893–1905 Pietari Harald Heickell, vt. ms. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1903 Juho Kinnunen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, armovuodensaarnaaja, vt. maaseurakunnan kappalainen 1906 Aksel Armas Elias Roschier, vt. kirkkoherra 1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Salossa, vt. kirkkoherra 1907–1910 Paavo Iikka Paunu, vt. kappalainen ja välisaarnaaja kaupungissa 1909– Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Arkisto Raahen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1690. Kirkonkirjat sisältävät Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan tietoja. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Raahen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)