top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kurkijoki

Päivitetty: 16. toukok.


Rajakartta: Kurkijoki

Moskovalaisen maaverokirjan mukaan Kurkijoen pogosta oli 1500 jaettu yhdeksään perevaaraan, Kylälahden, Pekolan, Kurkijoen, Sorolan, Lapinlahden, Saaren, Kokkolan, Otsanlahden ja Kesvalahden perevaaroihin. Seurakunnassa oli autiona Pyhän Marian puuluostari Kannansaarella 1589, ja toinen luostari sijaitsi Heinisinmaalla. Kurkijoen vanhaan ortodoksiseen seurakuntaan kuului Lapinlahden, Tiuralan, Veijolan, Tervun, Sorolan, Miklin, Tyrjän, Sammatlammin ja Uukuniemen kappelit.


Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksisesta seurakunnasta muodostettiin luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 ja kappalainen 1646. Väitetään, että ensimmäisenä luterilaisena kirkkona olisi käytetty Neitsyt Marian luostaria tai Marian syntymisen kirkkoa. Kurkijoen ollessa kreivikuntanta kirkko sijoitettiin "kaupunkiin" 1686, mutta hautausmaa jäi entiselle paikalleen puolenpeninkulman päähän kirkosta, jossa se myöhemminkin sijaitsi. Hirsiä mainitaan vedetyn uutta kirkkoa varten 1753, mutta vanha rappeutunut kirkko seisoi vielä helmikuussa 1768, ja sen tilalle rakennettiin uusi kirkko samana vuonna.


Kurkijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kurkijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kurkijoen asukkaat sijoitettiin Loimaalle, Pöytyälle, Alastarolle, Mellilään, Metsämaalle ja Oripäähän.


Muut nimet

Kronoborg


Kylät

Alho, Aromäki, Elisenvaara, Haapavaara, Haavikko, Hämeenlahti, Huutomäki, Ihojärvi, Kannansaari, Kauppakylä (Kirkonkylä), Korpsaari, Kuuppala, Lapinlahti, Lepousmäki, Levonpelto, Luhonvaara, Marianvaara, Metsikko, Mikrilä, Oksentiinmäki, Otsanlahti, Pohjii eli Pohjiinkylä, Rahola, Räihänvaara, Riekkala, Rummunsuo (Rungonsuo), Saares, Särkjärvi, Savii (Saviinkylä), Savoja, Sillankorva, Sorjo, Soskua, Tervu, Titto, Vätikkä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 3.10.1726. Papiston saatavista "koulusta" eli ruumiinsaattolaulusta keisarillisen senaatin päätös 10.12.1836. Suostumus palkasta vahvistettiin 17.12.1853. Kappalaisen palkasta suostunta konsistorin tarkastuksessa 1753 ja 1761 ilmoitettiin, että eräiden sporttelien sijasta oli maksettava sovintojyviä. Kappalaisen voisaatavista keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848.


Kirkkoherrat

1638–1650 Martinus Thomas Windmun

1663–1669 Laurentius Stephani

1681–1702 Petrus Petrinus

1704–1706 Johan Hollender

1724–1728 Anders Neglick

1728–1758 Paul Neglick

1758–1769 Johan Saxberg


Kappalaiset

1646 Simon Petri

1702–1704 Johan Hollender

1703–1705 Johan Tönnerus

1705–1724 Anders Neglick

1724–1728 Paul Neglick

1728–1748 Johan Stråhlman

1750–1769 Anders Malmsted

1785–1806 Mikael Melanchton

1842–1852 Gustaf Stråhlman

1855–1886 Karl Gustaf Vinter

1888–1898 Gustaf Petterson


Ylimääräiset papit

1799–1802 Anders Johan Malmsted, kappalaisen apulainen

1805–1806 Anders Johan Malmsted, kappalaisen apulainen

1806–1809 Karl Josef Europaeus, kirkkoherran apulainen

1810–1816 Johan Henrik Zweigberg, kirkkoherran apulainen, vt kappalainen

1818–1822 Gustaf Fredrik Melart, kirkkoherran apulainen

1822–1830 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kirkkoherran apulainen

1830–1831 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen

1830–1832 Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen

1832–1840 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen

1837–1838 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen

1838–1842 Mårten Henrik Fabritius, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja

1840–1843 Albert Sarén, kirkkoherran apulainen

1843–1846 Jacob Helenius, kirkkoherran apulainen

1846–1854 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra.

1852–1855 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen ja armonvuodensaarnaaja

1854–1855 Gustaf Robert Böök, kirkkoherran apulainen

1855–1856 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen

1856–1859 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen

1860–1866 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen

1862–1866 Filemon Dahl, kirkkoherran apulainen armonvuodensaarnaaja

1880–1881 Johan Ivan Vallentius, kappalaisen apulainen

1881 Johan Auvinen, kappalaisen apulainen

1881–1882 Johan Hänninen, kappalaisen apulainen

1882–1884 Julius Immanuel Gummerus, vt. kappalainen

1884–1885 Anton Jacklin, vt. kappalainen

1885–1887 Julius Immanuel Gummerus, vt. kappalainen

1886–1889 Carl Gustaf Olsoni, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Pekka Sormunen, vt. kappalainen

1891–1892 Erik Johan Karanen, kirkkoherran apulainen

1893 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherran apulainen

1893 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen

1894–1897 Martti Matias Hellsten, kirkkoherran apulainen, armonvuodensaarnaaja

1895–1896 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen

1897–1899 Niilo Vitikainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1906–1913 Juho Waronen, kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kurkijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1900-luku.


Ennen vuotta 1748 osa arkisto paloi kappalaisen pappilassa ja osan arkistoa sanotaan hävittäneen vuodne 1776 jälkeen pappilan palossa, jolloin tuhoutui vuotta 1763 edeltävät rippikirjat.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Kurkijoenseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page