Moskovalaisen maaverokirjan mukaan Kurkijoen pogosta oli 1500 jaettu yhdeksään perevaaraan; Kylälahden, Pekolan, Kurkijoen, Sorolan, Lapinlahden, Saaren, Kokkolan, Otsanlahden ja Kesvalahden perevaaroihin. Seurakunnassa oli vuonna 1589 Kannansaarella autio Pyhän Marian puuluostari ja toinen luostari sijaitsi Heinisinmaalla. Kurkijoen vanhaan ortodoksiseen seurakuntaan kuului Lapinlahden, Tiuralan, Veijolan, Tervun, Sorolan, Miklin, Tyrjän, Sammatlammin ja Uukuniemen kappelit.
Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksisesta seurakunnasta muodostettiin luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1646. Väitetään, että ensimmäisenä luterilaisena kirkkona olisi käytetty Neitsyt Marian luostaria tai Marian syntymisen kirkkoa. Kurkijoen ollessa kreivikuntanta kirkko sijoitettiin "kaupunkiin" 1686 mutta hautausmaa jäi entiselle paikalleen puolen peninkulman päähän kirkosta, jossa se myöhemminkin sijaitsi. Hirsiä mainitaan vedetyn uutta kirkkoa varten 1753 mutta vanha rappeutunut kirkko seisoi vielä helmikuussa 1768, jolloin sen tilalle rakennettiin uusi kirkko. Kurkijoen kunta perustettiin 1865.
Kurkijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kurkijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kurkijoen asukkaat sijoitettiin Loimaalle, Pöytyälle, Alastarolle, Mellilään, Metsämaalle ja Oripäähän.
Muut nimet
Kronoborg
Maakirjakylät
Alho, Aromäki, Elisenvaara, Haavikko, Huutomäki, Hämeenlahti, Ihojärvi, Kannansaari, Korpisaari, Kurkijoki, Kuuppala, Lapinlahti, Lepousmäki, Levanpelto, Luhovaara, Marjanvaara, Mikrilä, Oksentiinmäki, Otsanlahti, Pohjiinkylä, Rahola, Riekkala, Rummunsuo (Rungonsuo), Räihänvaara, Saares, Savi, Savoja, Sillankorva, Sorjo, Soskua, Särkijärvi, Tervu, Titto, Wätikkä (Svätikkä)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 3.10.1726. Papiston saatavista "koulusta" eli ruumiinsaattolaulusta Keisarillisen senaatin päätös 10.12.1836. Suostumus palkasta vahvistettiin 17.12.1853. Kappalaisen palkasta suostunta konsistorin tarkastuksessa 1753. Vuonna 1761 ilmoitettiin, että eräiden sporttelien sijasta oli maksettava sovintojyviä. Kappalaisen voisaatavista Keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848.
Kirkkoherrat
1638–1650 Martinus Thomas Windmun
1663–1669 Laurentius Stephani
1681–1702 Petrus Petrinus
1704–1706 Johan Hollender
1708 August Hoppenstång
1717 Thomas Licenius
1724–1728 Anders Neglick
1728–1758 Paul Neglick
1758–1769 Johan Saxberg
1795–1802 Johan Adolf Europaeus
1803–1846 Jacob Johan Slottman
1848–1862 Gabriel Reinhold Hartman
1866–1897 Adolf Emerik Olsoni
Kappalaiset
1646 Simon Petri
1702–1704 Johan Hollender
1703–1705 Johan Tönnerus
1705–1724 Anders Neglick
1724–1728 Paul Neglick
1728–1748 Johan Stråhlman
1750–1769 Anders Malmsted
1785–1806 Mikael Melanchton
1807–1808 Johan Kristian Hornborg
1808–1811 Fredrik Vilhelm Malmsted
1816–1839 Karl Josef Europaeus
1842–1852 Gustaf Stråhlman
1855–1886 Karl Gustaf Vinter
1888–1898 Gustaf Petterson
1899– Karl Gustaf Olsoni
Ylimääräiset papit
1799–1802 Anders Johan Malmsted, kappalaisen apulainen
1805–1806 Anders Johan Malmsted, kappalaisen apulainen
1806–1809 Karl Josef Europaeus, kirkkoherran apulainen
1810–1816 Johan Henrik Zweigberg, kirkkoherran apulainen, vt kappalainen
1818–1822 Gustaf Fredrik Melart, kirkkoherran apulainen
1822–1830 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kirkkoherran apulainen
1830–1831 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen
1830–1832 Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen
1832–1840 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen
1837–1838 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen
1838–1842 Mårten Henrik Fabritius, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja
1840–1843 Albert Sarén, kirkkoherran apulainen
1843–1846 Jacob Helenius, kirkkoherran apulainen
1846–1854 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra.
1852–1855 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen ja armonvuodensaarnaaja
1854 Herman Ekman
1854–1855 Gustaf Robert Böök, kirkkoherran apulainen
1855–1856 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen
1856–1859 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1859–1860 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen
1860–1866 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen
1862–1866 Filemon Dahl, kirkkoherran apulainen armonvuodensaarnaaja
1880–1881 Johan Ivan Vallentius, kappalaisen apulainen
1881 Johan Auvinen, kappalaisen apulainen
1881–1882 Johan Hänninen, kappalaisen apulainen
1882–1884 Julius Immanuel Gummerus, vt. kappalainen
1884–1885 Anton Jacklin, vt. kappalainen
1885–1887 Julius Immanuel Gummerus, vt. kappalainen
1886–1889 Carl Gustaf Olsoni, kirkkoherran apulainen
1887–1888 Pekka Sormunen, vt. kappalainen
1891–1892 Erik Johan Karanen, kirkkoherran apulainen
1893 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherran apulainen
1893 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen
1894–1897 Martti Matias Hellsten, kirkkoherran apulainen, armonvuodensaarnaaja
1895–1896 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen
1897–1899 Niilo Vitikainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1906–1913 Juho Waronen, kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra
Arkisto
Kurkijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1900-luku.
Osa arkistosta paloi kappalaisen pappilassa ennen vuotta 1748 ja lisäksi osan arkistosta sanotaan hävinneen vuoden 1776 jälkeen pappilan palossa, jossa vuotta 1763 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Kurkijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.