Kaukolan kylän kuului Käkisalmen kaupunkipogostaan 1500 ja Käkisalmen kirkkoherran virkatalo oli Kaukolan Järvenpään kylässä 1611. Perustettiin Räisälän rukoushuonekunnaksi 1600-luvun alkupuolella, viimeistään 1642 ja muodostettiin kappeliksi 1693. Räisälän kappalainen hoiti seurakuntaa vuodesta 1706, kunnes oma kappalainen asetettiin seurakuntaan konsistorin tarkastuksessa 2.3.1735, jolloin määrättiin, että sekä Räisälän että Kaukolan kappalainen sai kantaa saatavansa emäseurakunnasta ja Kaukolan kappelista. Oikeuskollegio määräsi Räisälän emäpitäjäksi 1762, vaikka kaukolalaiset valittivat, että heille kuuluu emäpitäjän asema, koska heillä oli ollut kirkko jo Gardien sotien aikana 1590-luvulla. Kapeasalmen, Suotniemen ja Suikanlahden kylät yhdistettiin Käkisalmeen keisarin käskykirjeellä 20.4.1825. Seurakunta siirrettiin Räisälästä Käkisalmen emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi keisarin käskykirjeellä 10.12.1849, jolloin Käkisalmen kirkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulaisen seurakuntaan. Kappeli erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1869 ja ero toteutui 1896. Kirkon ja kellotapulin sytytti mielipuoli palamaan 23.6.1932 ja molemmat tuhoutuivat palossa kokonaan. Kaukolan kunta perustettiin 1868.
Kaukolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kaukolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kaukolan asukkaat sijoitettiin Ylöjärvelle, Aitolahdelle, Teiskoon, Kuruun, Ruovedelle, Viljakkalaan, Ikaalisiin, Hämeenkyröön, Kihniöön ja Parkanoon.
Kylät
Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Säppää, Suokkala, Tervola, Uskinsaari, Variksela
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 18.1.1871.
Kirkkoherra
1901–1911 Karl Viktor Olin
1914–1921 Paavo Hyttinen
Kappalaiset
1642 Andreas Joachimi
1671–1686 Isak Jachenius
1693–1724 Jonas Plogman
1724–1731 Johannes Gregorii Wastin
Joonas Oxenius, Räisälän ja Kaukolan kappalainen
1736–1741 Joonas Oxenius
1743–1751 Fredrik Rajalen, ensin koesaarnaaja
1751–1760 Johan Åkerstedt
1766 Pietari Gansten
1768–1802 Matias Sylviander
1805–1839 Fredrik Peronius
1839–1845 Karl Fredrik Strandman
1846–1866 Karl August Sahlberg
1860–1899 Fredrik Vilhelm Brander, virka lakkautettiin 1900
Ylimääräiset papit
1794–1803 Anders Johan Hasselström, kappalaisen apulainen
1803–1805 Joel Stubbe, vt. kappalainen
1845–1846 Karl August Sahlberg, virkavuoden– ja välisaarnaaja
1851–1852 Anders Johan Silvander, (Käkisalmen) kirkkoherran apulainen
1852–1861 Alexander Edvard Ruuth, kirkkoherran apulainen
1861 Alexander Vilhelm Lyra, kirkkoherran apulainen
1861–1862 Aloys Jeremias Piispanen, kirkkoherran apulainen
1866–1869 Fredrik Vilhelm Brander, virka– ja armovuodensaarnaaja
1872–1873 Otto Villberg, kirkkoherran apulainen
1876–1877 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherran apulaine
1878–1879 Hiskias Kuitunen, kirkkoherran apulainen
1881–1885 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen
1885 Herman Miettinen, kirkkoherran apulainen
1885–1887 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen
1887–1888 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Pekka Sormunen, kirkkoherran apulainen
1889–1891 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen
1891–1895 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1895–1898 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1898–1901 Karl Viktor Olin, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1911– Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherra
–1914 Kaarlo Kustaa Heikkilä, vt. kirkkoherra
1921–1922 Lauri Ilmari Korhonen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kaukolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1752, tilikirjat vuodesta 1929 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1752–1990.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Kaukolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.