top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kaukola

Kaukolan kylän kuului Käkisalmen kaupunkipogostaan 1500 ja Käkisalmen kirkkoherran virkatalo oli Kaukolan Järvenpään kylässä 1611. Perustettiin Räisälän rukoushuonekunnaksi 1600-luvun alkupuolella, viimeistään 1642 ja muodostettiin kappeliksi 1693. Räisälän kappalainen hoiti seurakuntaa vuodesta 1706, kunnes oma kappalainen asetettiin seurakuntaan konsistorin tarkastuksessa 2.3.1735, jolloin määrättiin, että sekä Räisälän että Kaukolan kappalainen sai kantaa saatavansa emäseurakunnasta ja Kaukolan kappelista. Oikeuskollegio määräsi Räisälän emäpitäjäksi 1762, vaikka kaukolalaiset valittivat, että heille kuuluu emäpitäjän asema, koska heillä oli ollut kirkko jo Gardien sotien aikana 1590-luvulla. Kapeasalmen, Suotniemen ja Suikanlahden kylät yhdistettiin Käkisalmeen keisarin käskykirjeellä 20.4.1825. Seurakunta siirrettiin Räisälästä Käkisalmen emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi keisarin käskykirjeellä 10.12.1849, jolloin Käkisalmen kirkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulaisen seurakuntaan. Kappeli erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1869 ja ero toteutui 1896. Kirkon ja kellotapulin sytytti mielipuoli palamaan 23.6.1932 ja molemmat tuhoutuivat palossa kokonaan. Kaukolan kunta perustettiin 1868. Seurakunta lakkautettiin 1949.


Kylät

Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Säppää, Suokkala, Tervola, Uskinsaari, Variksela


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 18.1.1871.


Kirkkoherra

1901–1911 Karl Viktor Olin

1914–1921 Paavo Hyttinen


Kappalaiset

1642 Andreas Joachimi

1671–1686 Isak Jachenius

1693–1724 Jonas Plogman

1724–1731 Johannes Gregorii Wastin

Joonas Oxenius, Räisälän ja Kaukolan kappalainen

1736–1741 Joonas Oxenius

1743–1751 Fredrik Rajalen, ensin koesaarnaaja

1751–1760 Johan Åkerstedt

1768–1802 Matias Sylviander

1805–1839 Fredrik Peronius

1860–1899 Fredrik Vilhelm Brander, virka lakkautettiin 1900


Ylimääräiset papit

1794–1803 Anders Johan Hasselström, kappalaisen apulainen

1803–1805 Joel Stubbe, vt. kappalainen

1845–1846 Karl August Sahlberg, virkavuoden– ja välisaarnaaja

1851–1852 Anders Johan Silvander, (Käkisalmen) kirkkoherran apulainen

1852–1861 Alexander Edvard Ruuth, kirkkoherran apulainen

1861 Alexander Vilhelm Lyra, kirkkoherran apulainen

1861–1862 Aloys Jeremias Piispanen, kirkkoherran apulainen

1866–1869 Fredrik Vilhelm Brander, virka– ja armovuodensaarnaaja

1872–1873 Otto Villberg, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherran apulaine

1878–1879 Hiskias Kuitunen, kirkkoherran apulainen

1881–1885 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen

1885 Herman Miettinen, kirkkoherran apulainen

1885–1887 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Pekka Sormunen, kirkkoherran apulainen

1889–1891 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen

1891–1895 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen

1895–1898 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1898–1901 Karl Viktor Olin, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1911– Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherra

–1914 Kaarlo Kustaa Heikkilä, vt. kirkkoherra

1921–1922 Lauri Ilmari Korhonen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kaukolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1752, tilikirjat vuodesta 1929 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1752–1990.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page