top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kuolemajärvi

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Kuolemajärvi

Alkuaan Uudenkirkon emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Hatjalahden nimellä 1619, ja jossa oli oma kappalainen ainakin 1684. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Katariinan nimikko ja nimi mainitaan vielä kirkolla, joka rakennettiin 1759. Uudenkirkon kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen Kuolemajärvelle keisarin käskykirjeellä 16.1.1847. Erotettiin Uudestakirkosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 19.1.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran ja tämän palkkaaman apulaisen hoidettavaksi. Koiviston Näykkilän kylä liitettiin Kuolemajärveen keisarillisen senaatin päätöksellä 24.5.1895.


Kuolemajärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kuolemajärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kuolemajärven asukkaat sijoitettiin Askaisiin, Taivassaloon, Kuistaviin, Velkualle, Rymättylään, Kakskertaan, Vahtoon, Paattisille, Auraan, Tarvasjoelle, Maariaan, Raisioon, Ruskoon, Maskuun, Naantaliin, Lemulle, Nousiaisiin ja Mietoisiin.


Muut nimet

Hatialahti, Hatialaks, Hatjalahti, Pyhä Katariina, S:t Katarina


Kylät

Akkala, Hatjalahti (Hatelahti), Hopiala, Huumola, Iivanala, Inkilä, Järvenpää, Karjalainen, Kaukola, Kipinola, Kiskola, Kolkkala, Kuolemajärvi, Laasola, Mellala, Muurila, Näykki, Nuutila, Paavola, Pentikkälä, Pihkala, Pitkälä, Seivästö, Siprola, Summa, Taatila, Työppölä, Varpulila, Viuhkola, Yläkirjola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1911–1914 Heikki Hukkanen

1918–1930 Kaarlo Reetrikki Sorri, nimitettiin virkaan 1916


Kappalaiset

1684–1728 Henrik Elimaeus

1732–1737 Anders Wasenius

1741–1751 Gustaf Palander

1753–1763 Johan Herlin

1769–1783 Jakob Forssman

1784–1792 Kristian Hornborg

1792–1793 Jakob Molin

1798–1806 Jonas Corpaeus

1807–1817 Fredrik Grenqvist


Viralliset apulaiset

1918–1926 Kaarle Adolf Viika (Wikman)

1926 Julius Utriainen

1926–1928 Otto Akseli Myyryläinen

1928–1929 Akseli Elomaa


Ylimääräiset papit

1806–1807 Fredrik Grenqvist, vt. kappalainen

1817 Georg Alexander Örn, vt. kappalainen

1817–1819 Peter David Starck, vt. kappalainen

1834–1836 David Brummer, vt. kappalainen

1877–1878 Ernst Robert Harlin, vt. kirkkoherra

1880–1881 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra

1881–1883 Matias Takala, vt. kirkkoherra

1897–1899 Heikki Hukkanen, vt. kirkkoherra

1908–1911 Karl Eliel Mela e Malmberg, vt. kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja

1909 Anshelm Pärnänen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1918– Kaarlo August Piironen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kuolemajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1752–1989.


Seurakunnan pappila syttyi tuleen 14.6.1905, mutta palo saatiin tuolloin sammutetuksi, ja paloi poroksi 23.3.1908, jolloin kirkkoherra Martin Edvard Snellman kuoli sydänhalvaukseen, mutta kirkonarkisto pelastui suurelta osin. Seurakunnan kirkkoherranviraston myöhemmin antaman ilmoituksen mukaan viimeksi mainitussa pappilan palossa tuhoutui rippikirja vuosilta 1752-1768, inventaariluettelo, konspeteja syntyneistä ja muista, kaikki sisään tulleet muuttokirjat, kaikki kuulutukset, kuusi painettua kirjaa sekä muun muassa hopeinen öylättirasia, tinainen rippikalkki sekä vanhan kansliapöydän mukana palanut vanha kynttiläkruunu.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Kuolemajärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page