Alkuaan Pieksämäen emäseurakunnan kappeli. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1650. Ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1659. Vuonna 1771 rakennettu kirkko paloi 21.8.1808 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.1.1815. Palovakuutusjohtokunnan kuitin mukaan uusi kirkko palovakuutettiin 9 580 riikintaalerista 2.11.1825. Seurakuntaan liitettiin osia Pieksämäestä ja Hirvensalmesta keisarin käskykirjeillä 18.11.1844, 5.12.1844 ja 26.5.1851. Seurakunnasta liitettiin kyliä kuuluvaksi Hankasalmeen keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Kangasniemen kunta perustettiin 1867.
Maakirjakylät
Harjumaa, Heikkolankangas, Hokanniemi, Hyyrylä, Häkkilä, Istruala, Kaihilanmäki (Kaihlanmäki), Kangasniemi, Kauppila, Koittila, Kutemajärvi, Laitiala, Luusniemi, Makkola, Mannila, Nousiala, Ohensalo, Orala, Paappala, Puulasalmi, Pylvänälä, Pölläkkä, Pöyhö, Rauhajärvi, Reinikkala, Rekola, Ruokomäki, Rytkölä, Salmenkylä, Seppälä, Suurola, Synsiälä, Synsiö, Tiihola, Toikkalanmäki, Ukonniemi, Unnukkala, Vehmaskylä, Vihave, Vuojalahti, Väisälä, Äkryntaipale
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta maaherran päätös 5.12.1827 sekä keisarin päätökset 6.12.1851 ja 23.1868. Kappalaisen palkasta vahvistus 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 25.10.1871.
Kirkkoherrat
1654–1658 Thomas Simonis Sikaniemensis (Molitor)
1660–1672 Bartholdus Henrici Vulpius
1674–1683 Georgius Johannis Ursinus
1684–1702 Carolus Abrahami Jachaenius
1704–1736 Henricus Johannis Agander
1737–1756 Petrus Hoffrén
1758–1786 Alexander Helsingberg
1788–1816 Aron Molander
1821–1827 Jakob Johan Björkstén
1830–1836 Adolf Boman
1840–1853 Henrik Johan von Pfaler
1853–1882 Karl Gustaf Eklund
1884–1896 Karl Hjalmar von Pfaler
1898–1901 Mats Hinkula
1903–1907 Ludvig Alexander Wennerström
1908–1924 Gustaf Basilius Juslén
1924–1932 Matti Nikodemus Lauha
1933– Juho Frans Kuorikoski
Kappalaiset
1663–1667 Yrjänä Möllö (Möllä), mahdollisesti myös Osenius
1668–1674 Georgius Johannis Ursinus, saattaa olla myös sama kuin edellinen
1674–1697 Laurentius Jachmander
1698–1704 Carolus Caroli Jachaenius
1704–1724 Johannes Limatius
1724–1730 Carolus Tuderus
1730–1736 Samuel Krogerus
1736–1770 Gustaf Jakob Hoffrén, virasta pidätettynä 1770–1774
1774–1800 Gustaf Jakob Hoffrén
1803–1819 Erik Adolf Brusin
1823–1846 Erik Terenius
1849–1857 Karl Gustaf Vargentin
1859–1885 Karl Anders Gestrin
1889–1891 Kaarle Johannes Lahtinen
1894–1902 Emil Thauvón
1903–1917 Tobias Waljakka
1917–1921 Vilho Kantola
1922–1925 Antti Juho Tuovinen
1927–1939 Niilo Johannes Heikkilä
Ylimääräiset papit
1680 Mathias Walkialensis, apulainen
–1756 Johan Orenius, apulainen
1770–1772 Adolf Fredrik Stenfelt, vt. kappalainen
1772–1773 Arvid Paulin, vt. kappalainen
1773 Johan Petrelius, vt. kappalainen
1773–1774 Johan Syvenius, kappalaisen apulainen
1800–1802 Peter Bucht, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen
1800–1803 Karl Fredrik Linde, virka– ja armovuodensaarnaaja
1802–1811 Daniel Ollberg, kirkkoherran apulainen
1811–1812 Erik Johan Lyra, kirkkoherran apulainen
1812–1816 Jeremias Oséni, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1816–1821 Lars Filip Palander, sijaiskirkkoherra
1817–1820 Tomas Nervin, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1820–1823 Johan Fredrik Hörning, armovuodensaarnaaja
1825–1830 Erik Johan Terenius, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1830–1837 Karl Anders Gestrin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1837–1839 Johan Georg Hofström, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1839–1840 Johan Boxström, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1840–1848 Karl Johan Cederblad, kappalaisen apulainen
1841–1848 David Toikka, kappalaisen apulainen
1848–1849 Alexander Edvard Ruuth, kappalaisen apulainen
1857–1859 Axel von Brandenburg, vt. kappalainen
1871 Johan Henrik Martin, kirkkoherran apulainen
1879–1884 Anders Vilhelm Liukkonen, kappalaisen apulainen
1882–1885 August Hämäläinen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen
1885–1889 Karl Joel Hedley Broms, kappalaisen apulainen
1891–1894 Hugo Anian Müller, kirkkoherran apulainen
1891–1892 Viktor Järvinen, vt. kappalainen
1892–1894 Taavi Inkeroinen, vt. kappalainen
1894–1896 Karl August Åberg, kirkkoherran apulainen
1896–1897 Lauri Klemens Sirelius, kirkkoherran apulainen
1897–1898 Kaarle Albert Lauri, vt. kirkkoherra
1901–1903 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1902 Juhan Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra
1907–1908 Kustaa Nestori Korpela, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Kangasniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1684. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1977.
Kirkko kellokastareineen paloi ukkosen sytyttämänä 21.8.1808. Palossa tuhoutuivat raamattujen, psalmikirjojen ja muiden lisäksi myös kirkonarkussa määräysten mukaan säilytettävät väkilukutaulut vuosilta 1749–1801 sekä perunkirjoitus- ja pesänjakokirjat.
Kansallisarkisto on digitoinut Kangasniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit