top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kangasniemi

Päivitetty: 1. elok.


Rajakartta: Kangasniemi

Alkuaan Pieksämäen emäseurakunnan kappeli. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1650. Ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1659. Vuonna 1771 rakennettu kirkko paloi 21.8.1808 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.1.1815. Palovakuutusjohtokunnan kuitin mukaan uusi kirkko palovakuutettiin 9 580 riikintaalerista 2.11.1825. Seurakuntaan liitettiin osia Pieksämäestä ja Hirvensalmesta keisarin käskykirjeillä 18.11.1844, 5.12.1844 ja 26.5.1851. Seurakunnasta liitettiin kyliä kuuluvaksi Hankasalmeen keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Kangasniemen kunta perustettiin 1867.


Maakirjakylät

Harjumaa, Heikkolankangas, Hokanniemi, Hyyrylä, Häkkilä, Istruala, Kaihilanmäki (Kaihlanmäki), Kangasniemi, Kauppila, Koittila, Kutemajärvi, Laitiala, Luusniemi, Makkola, Mannila, Nousiala, Ohensalo, Orala, Paappala, Puulasalmi, Pylvänälä, Pölläkkä, Pöyhö, Rauhajärvi, Reinikkala, Rekola, Ruokomäki, Rytkölä, Salmenkylä, Seppälä, Suurola, Synsiälä, Synsiö, Tiihola, Toikkalanmäki, Ukonniemi, Unnukkala, Vehmaskylä, Vihave, Vuojalahti, Väisälä, Äkryntaipale


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkasta maaherran päätös 5.12.1827 sekä keisarin päätökset 6.12.1851 ja 23.1868. Kappalaisen palkasta vahvistus 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 25.10.1871.


Kirkkoherrat

1654–1658 Thomas Simonis Sikaniemensis (Molitor)

1674–1683 Georgius Johannis Ursinus

1684–1702 Carolus Abrahami Jachaenius

1704–1736 Henricus Johannis Agander

1737–1756 Petrus Hoffrén

1788–1816 Aron Molander

1830–1836 Adolf Boman

1853–1882 Karl Gustaf Eklund

1898–1901 Mats Hinkula

1933– Juho Frans Kuorikoski


Kappalaiset

1663–1667 Yrjänä Möllö (Möllä), mahdollisesti myös Osenius

1668–1674 Georgius Johannis Ursinus, saattaa olla myös sama kuin edellinen

1674–1697 Laurentius Jachmander

1698–1704 Carolus Caroli Jachaenius

1704–1724 Johannes Limatius

1724–1730 Carolus Tuderus

1730–1736 Samuel Krogerus

1736–1770 Gustaf Jakob Hoffrén, virasta pidätettynä 1770–1774

1803–1819 Erik Adolf Brusin

1823–1846 Erik Terenius

1894–1902 Emil Thauvón

1903–1917 Tobias Waljakka

1917–1921 Vilho Kantola

1922–1925 Antti Juho Tuovinen

1927–1939 Niilo Johannes Heikkilä


Ylimääräiset papit

1680 Mathias Walkialensis, apulainen

–1756 Johan Orenius, apulainen

1770–1772 Adolf Fredrik Stenfelt, vt. kappalainen

1772–1773 Arvid Paulin, vt. kappalainen

1773 Johan Petrelius, vt. kappalainen

1773–1774 Johan Syvenius, kappalaisen apulainen

1800–1802 Peter Bucht, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen

1800–1803 Karl Fredrik Linde, virka– ja armovuodensaarnaaja

1802–1811 Daniel Ollberg, kirkkoherran apulainen

1811–1812 Erik Johan Lyra, kirkkoherran apulainen

1812–1816 Jeremias Oséni, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1816–1821 Lars Filip Palander, sijaiskirkkoherra

1817–1820 Tomas Nervin, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1820–1823 Johan Fredrik Hörning, armovuodensaarnaaja

1825–1830 Erik Johan Terenius, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1830–1837 Karl Anders Gestrin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1837–1839 Johan Georg Hofström, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1839–1840 Johan Boxström, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1840–1848 Karl Johan Cederblad, kappalaisen apulainen

1841–1848 David Toikka, kappalaisen apulainen

1848–1849 Alexander Edvard Ruuth, kappalaisen apulainen

1857–1859 Axel von Brandenburg, vt. kappalainen

1871 Johan Henrik Martin, kirkkoherran apulainen

1879–1884 Anders Vilhelm Liukkonen, kappalaisen apulainen

1882–1885 August Hämäläinen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen

1885–1889 Karl Joel Hedley Broms, kappalaisen apulainen

1891–1894 Hugo Anian Müller, kirkkoherran apulainen

1891–1892 Viktor Järvinen, vt. kappalainen

1892–1894 Taavi Inkeroinen, vt. kappalainen

1894–1896 Karl August Åberg, kirkkoherran apulainen

1896–1897 Lauri Klemens Sirelius, kirkkoherran apulainen

1897–1898 Kaarle Albert Lauri, vt. kirkkoherra

1901–1903 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1902 Juhan Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra

1907–1908 Kustaa Nestori Korpela, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

 

Arkisto


Kangasniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1684. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1977.


Kirkko kellokastareineen paloi ukkosen sytyttämänä 21.8.1808. Palossa tuhoutuivat raamattujen, psalmikirjojen ja muiden lisäksi myös kirkonarkussa määräysten mukaan säilytettävät väkilukutaulut vuosilta 1749–1801 sekä perunkirjoitus- ja pesänjakokirjat.


Kansallisarkisto on digitoinut Kangasniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

73 katselukertaa

Hae

bottom of page