top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kesälahti

Päivitetty: 6. toukok.


Rajakartta: Kesälahti

Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen yhdessä Uukuniemen kanssa luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632. Kesälän kylä kuului Sortavalan pogostan Airanteen perevaaraan 1500 ja mainitaan Kurkijoen pitäjän Uukuniemen kappelina 1589. Seurakunnan uusi kirkko rakennettiin Uukuniemelle 1699 ja se vihittiin käyttöön 24.2.1700, jonka jälkeen seurakunnan papisto muutti Uukuniemelle ja Kesälahti muodostettiin kappeliseurakunnaksi. Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhassa Uukuniemi jäi Venäjän puolelle ja Kesälahti Ruotsin. Kesälahden asukkaiden anomukseen saada oma kirkkoherra suostuttiin 1728 ja seurakuntaan asetettiin pitäjänapulaisen virka 1755, joka myöhemmin muutettiin kappalaisen viraksi 1772. Tätä ennen jumalanpalveluksia Kesälahdella oli pidetty ainakin vuoteen 1711. Venäläiset polttivat seurakunnan pappilan 24.11.1721. Kirjallisuudessa esitetyt tiedot kirkon palamisesta tai polttamisesta 1741 tai 1742 ovat virheellisiä.


Muut nimet

Kesälaks, Kesälax


Kylät

Kesälahti, Marjoniemi, Purujärvi, Sarvisalo, Suitsansaari, Totkunniemi, Varmonniemi, Villala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta suostumus pitäjänkokouksessa 29.1.1771. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.5.1839 ja keisarillisen senaatin päätös 8.2.1881. Kirkkoherran deputaatti 4,68 hehtolitraa viljaa ja 19 markkaa 52 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.10.1862, jolloin kappalaisen palkka määrättiin maksettavaksi kirkkoherralle, ja kappalaisen virkatalo määrättiin luovutettavaksi seurakunnale kesarin käskykirjeellä 8.12.1881.


Kirkkoherrat

1632–1646 Martinus Matthiae Fabritius

1650 Martinus Jakobi

1674–1685 Jonas Ulvichius

1685–1690 Samuel Johannis Germanus (Germanicus)

1701 Peter Hartz

1712–1727 Michael Ohlsonius

1728–1730 Matthias Aurenius

1731–1735 Johan Lagus

1736–1760 Johan Weckman

1777–1779 Henrik Calonius

1780–1791 Jonas Slottman

1791–1799 Anders Winter

1801–1827 Erik Lukander

1830–1833 Samuel Ceder

1835–1856 Gabriel Alopæus, ensin vt.

1865–1870 Johan Bäckvall

1871–1889 Bengt Ivar Stenius


Kappalaiset

1651–1684 Samuel Johannis Germanicus

1691–1700 Matthias Clementis Molarius

1716–1728 Sven Wastén

1793–1803 Henrik Alopæus

1819–1822 Matias Virén

1851–1880 Verner Vilhelm Vilskman, virka lakkautettiin 1862

1897–1902 Taavi Inkeroinen

1910–1923 Juho Edvard Niemi


Pitäjänapulaiset

1755–1772 Johan Georg Wilenius, virka muutettin kappalaisen viraksi 1772


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1799–1801 Lars Tallgren, armovuodensaarnaaja

1803–1805 Isak Blom, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja.

1806 Matias Engelbreckt Calonius, armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa

1811–1814 Matias Virén, kirkkoherran apulainen

1811–1818 Henrik Johan Mechelin, apupappi

1814–1815 Klas Anders Lindblad, kirkkoherranapulainen

1816–1827 Adolf Emanuel Lukander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1822–1824 Matias Virén, apupappi

1825–1828 Karl Gustaf Roschier, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, virkavuosisaarnaaja

1828–1830 Gabriel Österberg, armovuosisaarnaaja

1833–1835 Karl Gustaf Parén, armovuosisaarnaaja

1835–1840 Anders Vinter, armovuosisaarnaaja

1880–1882 Iisakki Puustinen, kirkkoherranapulainen

1882–1884 Aukust Hakkarainen, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Otto Berndt Hallikainen, kirkkoherran apulainen

1885–1887 August Noponen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1886 Johan Viktor Savolainen, kirkkoherran apulainen

1888–1890 Frans Henrik Snellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1891–1892 Antti Vilho Karttunen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1893–1894 Matias Aleksander Nikkilä, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1895–1996 Emanuel Kolkki, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen


Ylimääräiset papit

1807–1810 Isak Blom, kappalaisen viransijainen

1818–1819 Anders Renvall, vt. kappalainen

1824–1824 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen

1856–1857 Nils August Berghäll, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kesälahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1880.


Kansallisarkisto on digitoinut Kesälahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

22 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page