Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen yhdessä Uukuniemen kanssa luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632. Kesälän kylä kuului Sortavalan pogostan Airanteen perevaaraan 1500 ja mainitaan Kurkijoen pitäjän Uukuniemen kappelina 1589. Seurakunnan uusi kirkko rakennettiin Uukuniemelle 1699 ja se vihittiin käyttöön 24.2.1700, jonka jälkeen seurakunnan papisto muutti Uukuniemelle ja Kesälahti muodostettiin kappeliseurakunnaksi. Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhassa Uukuniemi jäi Venäjän puolelle ja Kesälahti Ruotsin. Kesälahden asukkaiden anomukseen saada oma kirkkoherra suostuttiin 1728 ja seurakuntaan asetettiin pitäjänapulaisen virka 1755, joka myöhemmin muutettiin kappalaisen viraksi 1772. Tätä ennen jumalanpalveluksia Kesälahdella oli pidetty ainakin vuoteen 1711. Venäläiset polttivat seurakunnan pappilan 24.11.1721. Kirjallisuudessa esitetyt tiedot kirkon palamisesta tai polttamisesta 1741 tai 1742 ovat virheellisiä.
Muut nimet
Kesälaks, Kesälax
Kylät
Kesälahti, Marjoniemi, Purujärvi, Sarvisalo, Suitsansaari, Totkunniemi, Varmonniemi, Villala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta suostumus pitäjänkokouksessa 29.1.1771. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.5.1839 ja keisarillisen senaatin päätös 8.2.1881. Kirkkoherran deputaatti 4,68 hehtolitraa viljaa ja 19 markkaa 52 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.10.1862, jolloin kappalaisen palkka määrättiin maksettavaksi kirkkoherralle, ja kappalaisen virkatalo määrättiin luovutettavaksi seurakunnale kesarin käskykirjeellä 8.12.1881.
Kirkkoherrat
1632–1646 Martinus Matthiae Fabritius
1650 Martinus Jakobi
1674–1685 Jonas Ulvichius
1685–1690 Samuel Johannis Germanus (Germanicus)
1691–1700 Fabian Isaksson Nircko
1701 Peter Hartz
1710–1711 Gregorius S. Wastin
1712–1727 Michael Ohlsonius
1728–1730 Matthias Aurenius
1731–1735 Johan Lagus
1736–1760 Johan Weckman
1761–1776 Klas Johan Molander
1777–1779 Henrik Calonius
1780–1791 Jonas Slottman
1791–1799 Anders Winter
1801–1827 Erik Lukander
1830–1833 Samuel Ceder
1835–1856 Gabriel Alopæus, ensin vt.
1857–1864 Gustaf Reinhold Blomqvist
1865–1870 Johan Bäckvall
1871–1889 Bengt Ivar Stenius
1890–1899 Johan Fredrik Hellman
1901–1909 Teofil Gideon Warén
Kappalaiset
1651–1684 Samuel Johannis Germanicus
1691–1700 Matthias Clementis Molarius
1702–1710 Jakob Johannis Ruthenius
1716–1728 Sven Wastén
1772–1780 Johan Georg Wilenius
1781–1790 Henrik Gustaf Lindh
1793–1803 Henrik Alopæus
1804–1811 Henrik Johan Mechelin
1819–1822 Matias Virén
1827–1835 Adolf Emanuel Lukander
1840–1851 Peter Johan Fredrik Brofeldt
1851–1880 Verner Vilhelm Vilskman, virka lakkautettiin 1862
1897–1902 Taavi Inkeroinen
1903–1910 Elis Richard Siimes (Stålhammar)
1910–1923 Juho Edvard Niemi
Pitäjänapulaiset
1755–1772 Johan Georg Wilenius, virka muutettin kappalaisen viraksi 1772
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1799–1801 Lars Tallgren, armovuodensaarnaaja
1803–1805 Isak Blom, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja.
1806 Matias Engelbreckt Calonius, armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa
1811–1814 Matias Virén, kirkkoherran apulainen
1811–1818 Henrik Johan Mechelin, apupappi
1814–1815 Klas Anders Lindblad, kirkkoherranapulainen
1816–1827 Adolf Emanuel Lukander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1822–1824 Matias Virén, apupappi
1825–1828 Karl Gustaf Roschier, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, virkavuosisaarnaaja
1828–1830 Gabriel Österberg, armovuosisaarnaaja
1833–1835 Karl Gustaf Parén, armovuosisaarnaaja
1835–1840 Anders Vinter, armovuosisaarnaaja
1880–1882 Iisakki Puustinen, kirkkoherranapulainen
1882–1884 Aukust Hakkarainen, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Otto Berndt Hallikainen, kirkkoherran apulainen
1885–1887 August Noponen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1886 Johan Viktor Savolainen, kirkkoherran apulainen
1888–1890 Frans Henrik Snellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1891–1892 Antti Vilho Karttunen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1893–1894 Matias Aleksander Nikkilä, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1895–1996 Emanuel Kolkki, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
Ylimääräiset papit
1807–1810 Isak Blom, kappalaisen viransijainen
1818–1819 Anders Renvall, vt. kappalainen
1824–1824 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen
1856–1857 Nils August Berghäll, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kesälahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1880.
Kansallisarkisto on digitoinut Kesälahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.