Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi 1688, jolloin ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan muutamat kylät erotettiin Taipalsaaresta muodostamaan oman kappelin jo 1680-luvun alkupuolella. Seurakunnan 1680-luvulla rakennettu kirkko paloi pian valmistumisen jälkeen. Uusi kirkko rakennettiin 1786. Erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keiarillisella ukaasilla 15.1.1807, jolloin Lemi määrättiin erotettavaksi Taipalsaaresta ja kirkkoherra palkkaamaan itselleen apulainen. Lemin kunta perustettiin 1867.
Muut nimet
Klemis
Kylät
Ahtiala, Hakulila, Heikkilä, Huttula, Hyvärilä, Iitiä, Juvola, Kaamanniemi, Kapiala, Kärmeniemi, Keskisenpää, Korpela, Kurkela, Laakkola, Lavola, Merenlahti, Metsola, Mikkola, Nisola, Nuppola, Parkkola, Pöllölä, Ruohiala, Ruomi, Sairala, Sorvarila, Suomalainen, Suoniala, Suontakainen, Sutela, Taipale, Tevaniemi, Torvenniemi, Uiminniemi, Urola, Vainikkala, Värtölä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta armollinen vahvistus suostumukseen 27.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 17.5.1871. Uudessa palkkausjärjestyksessä ei mainita enää kirkkoherran apulaista.
Kirkkoherrat
1807–1819 Johan Gabriel Lundán
1822–1838 Jakob Roschier
1841–1873 Karl Gustaf Streng
1875–1886 Salomon Majander
1890–1898 Jakob Vilhelm Bärlund
Kappalaiset
1688–1730 Henrik Palilius
1732–1743 Gabriel Osolander
1744–1765 David Gestrin
1766–1780 Johan Henrik Carmelin
1780–1791 Johan Ahlqvist
1792–1803 Anders Creander, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1803–1807 Elias Löflund, vt. kappalainen
1814–1819 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen
1819–1821 Johan Henrik Zweygberg, sijaiskirkkoherra
1821–1822 Karl Johan Vinter, sijaiskirkkoherra
1824–1826 Adam Höijer, kirkkoherran apulainen
1826–1834 Gabriel Roschier, kirkkoherran apulainen
1836–1837 Abel Abednego Hilander, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Vilhelm Ludvig Lundán, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1839–1840 Johan Henrik Gestrin, sijaiskirkkoherra
1840–1842 Erik Kristian Relander, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1842–1845 Anders Johan Kiljander, kirkkoherran apulainen
1845 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen
1845 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen
1846–1848 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Nils Gabriel Arppe, kirkkoherran apulainen
1849–1851 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen
1851–1856 Johannes Hertz, kirkkoherran apulainen
1856–1861 Anders Ulrik Vikstén, kirkkoherran apulainen, sijainen
1861–1863 Albert Boman, vs. kirkkoherra
1863–1875 Salomon Majander, vs. kirkkoherra
1886–1890 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra
1891 Jaakko Ripatti, kirkkoherran apulainen
1892 Otto Magnus Hahl, kirkkoherra apulainen
1894–1900 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lemin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1854, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1738–1986.
Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 25.4.1918, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1747, rippikirjat vuodesta 1773, lastenkirjat vuodesta 1822, pitäjänkokouksen pöytäkirjat vuodesta 1781 sekä kellotapuli. Mainitussa palossa säilyivät pappilassa sisään- ja ulosmuuttaneiden luettelo vuosilta 1823–1915, syntyneitten luettelot vuodesta 1896, kuolleitten luettelot vuosilta 1853–1907, avioliittokuulutusten luettelot vuosilta 1880–1897, kladit avioliittokuulutetuista vuosilta 1847–1879 ja 1889–1906, kirkon kurinpitokirja vuodesta 1892, rippi- ja lastenkirjat vuodesta 1910 sekä Savonlinnan tuomiokapitulin arkistossa tilikirjoja vuosilta 1793–1914, kuten kolehtiluettelo vuosilta 1856–1901, kirkonrahaston tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tulojen ja menojen luettelot vuosilta 1871–1906, sekä eräitä muita asiakirjoja, kuten rippilasten luettelot vuosilta 1808–1906 ja 1903–1910.
Kansallisarkisto on digitoinut Lemin seurakunnan kirkonkirjoja ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.