Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi sen jälkeen, kun maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi Kaskeinkylän Sairalaisen tilan 9.11.1639. Kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja neljäs kirkko rakennettiin 174, mutta vihittiin vasta 1794. Uusi kirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain nimikoksi 14.12.1828. Seurakuntaan kuulunut Suomenniemi perustettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867.
Muut nimet
Peltoinlahti, Peltoinlaks
Kylät
Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kärpänen, Kaskeinkylä, Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Laksiainen, Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Pöntylä, Purtoismäki, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Säänjärvi, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Tukiala, Uiminniemi, Välijoki, Valkolanmäki, Virmajärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665 ja kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta keisarillisen senaatin vahvitus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869.
Kirkkoherrat
1639–1663 Laurentius Petri Fabricius
1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius
1670–1682 Johan Matthiæ Montanus
1682–1718 Michael Matthiæ Heintzius
1727–1736 Matthias G. Avenarius
1737–1761 Peter Heintzius
1778–1794 Karl Henrik Winter
1795–1825 Peter Adolf Europæus
1828–1845 Johan Stråhlman
1848–1872 Karl Magnus Kjellman
1873–1878 Anders Rosberg
1880–1898 Viktor Olof Pesonius
1900–1936 Frans Vilhelm Durchman
Kappalaiset
1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius
1660–1670 Johan Matthiæ Montanus
1670–1682 Michael Heintzius
1683–1738 Matthias Montanus
1730–1738 Johan Carmelin, sijaispappi
1739 Laurentius Pajander, kuoli ensimmäisenä työpäivänään
1740–1749 Jonatan Gestrin
1749–1787 David Platan
1789–1802 David Platan
1802–1832 Adolf Fredrik Mennander
1836–1839 David Arenius
1840–1874 Gustaf Magnus von Hertzen
1878–1907 Johan Fridolf Relander
1909–1924 Mikko Katila
1928– Elias Lamminpää
Ylimääräiset papit
1678 Christer Ellorn, apulainen
1796–1802 Adolf Fredrik Mennander, kirkkoherran apulainen
1803–1805 Anders Johan Melartopæus, kirkkoherran apulainen
1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist, kirkkoherran apulainen
1807–1809 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen
1809–1810 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen
1810–1826 Peter Platan, kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus, kappalaisen apulainen
1825 Efraim Hollmén, kirkkoherran sijainen
1826–1828 Samuel Grönqvist, sijaiskirkkoherra
1827–1828 Gabriel Roschier, vt. kappalainen
1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen
1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen, kappalaisen apulainen
1828–1839 Anders Hyrén, kirkkoherran apulainen
1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist, armovuodensaarnaaja
1836–1837 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen
1837–1839 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen
1839–1848 Alexander Gulin, kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud, välisaarnaaja
1848 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1849 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherran apulainen
1852–1853 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen
1853–1857 Karl Johan Johnsson, kirkkoherran apulainen
1857–1860 Ludvig Holst, kirkkoherran apulainen
1861–1862 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen
1865–1870 Anders Rosberg, kirkkoherran sijainen
1870–1873 Karl Vilhelm Brummer, sijaiskirkkoherra
1875 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel, vt. kappalainen
1875–1877 Karl von Hertzen, vt. kappalainen
1877–1878 Emil von Hertzen, vt. kappalainen, välisaarnaaja
1885–1886 Mikael Vitikainen, kirkkoherran apulainen
1887 Felix Fridolf Relander, kappalaisen apulainen
1889–1895 Henrik Gabriel Outinen, kirkkoherran apulainen
1895–1898 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen
1898 Johannes Siitonen, kappalaisen apulainen
1898–1900 Karl Albert Lauri, sijaiskirkkoherra
1898 Jooseppi Arra, kappalaisen apulainen
1899 Johan Edvard Hansson, vt. kappalainen
1900 Emil Ferdinand Aarnio, vt. kappalainen
1900 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen
1900–1901 Juho Kustaa Tyrni, vt. kappalainen
1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1904–1905 Iisakki Puustinen, kappalaisen apulainen
1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja
1908–1909 Mikko Katila, vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
Arkisto
Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848.
Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista selviää, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistoa. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui koko arkisto, muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1914, jolloin arkistosta säilyi vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja.