top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Savitaipale

Päivitetty: 15. toukok.

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi sen jälkeen, kun maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi Kaskeinkylän Sairalaisen tilan 9.11.1639. Kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja neljäs kirkko rakennettiin 174, mutta vihittiin vasta 1794. Uusi kirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain nimikoksi 14.12.1828. Seurakuntaan kuulunut Suomenniemi perustettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867.


Muut nimet

Peltoinlahti, Peltoinlaks


Kylät

Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kärpänen, Kaskeinkylä, Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Laksiainen, Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Pöntylä, Purtoismäki, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Säänjärvi, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Tukiala, Uiminniemi, Välijoki, Valkolanmäki, Virmajärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665 ja kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta keisarillisen senaatin vahvitus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869.


Kirkkoherrat

1639–1663 Laurentius Petri Fabricius

1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius

1737–1761 Peter Heintzius

1778–1794 Karl Henrik Winter

1828–1845 Johan Stråhlman

1873–1878 Anders Rosberg


Kappalaiset

1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius

1660–1670 Johan Matthiæ Montanus

1670–1682 Michael Heintzius

1683–1738 Matthias Montanus

1730–1738 Johan Carmelin, sijaispappi

1739 Laurentius Pajander, kuoli ensimmäisenä työpäivänään

1740–1749 Jonatan Gestrin

1749–1787 David Platan

1789–1802 David Platan

1836–1839 David Arenius

1909–1924 Mikko Katila

1928– Elias Lamminpää


Ylimääräiset papit

1678 Christer Ellorn, apulainen

1796–1802 Adolf Fredrik Mennander, kirkkoherran apulainen

1803–1805 Anders Johan Melartopæus, kirkkoherran apulainen

1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist, kirkkoherran apulainen

1807–1809 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1809–1810 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen

1810–1826 Peter Platan, kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus, kappalaisen apulainen

1825 Efraim Hollmén, kirkkoherran sijainen

1826–1828 Samuel Grönqvist, sijaiskirkkoherra

1827–1828 Gabriel Roschier, vt. kappalainen

1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen

1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen, kappalaisen apulainen

1828–1839 Anders Hyrén, kirkkoherran apulainen

1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist, armovuodensaarnaaja

1836–1837 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen

1837–1839 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen

1839–1848 Alexander Gulin, kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud, välisaarnaaja

1848 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1849 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherran apulainen

1852–1853 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen

1853–1857 Karl Johan Johnsson, kirkkoherran apulainen

1857–1860 Ludvig Holst, kirkkoherran apulainen

1861–1862 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen

1865–1870 Anders Rosberg, kirkkoherran sijainen

1870–1873 Karl Vilhelm Brummer, sijaiskirkkoherra

1875–1877 Karl von Hertzen, vt. kappalainen

1877–1878 Emil von Hertzen, vt. kappalainen, välisaarnaaja

1885–1886 Mikael Vitikainen, kirkkoherran apulainen

1887 Felix Fridolf Relander, kappalaisen apulainen

1889–1895 Henrik Gabriel Outinen, kirkkoherran apulainen

1895–1898 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen

1898 Johannes Siitonen, kappalaisen apulainen

1898–1900 Karl Albert Lauri, sijaiskirkkoherra

1898 Jooseppi Arra, kappalaisen apulainen

1899 Johan Edvard Hansson, vt. kappalainen

1900 Emil Ferdinand Aarnio, vt. kappalainen

1900 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen

1900–1901 Juho Kustaa Tyrni, vt. kappalainen

1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1904–1905 Iisakki Puustinen, kappalaisen apulainen

1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja

1908–1909 Mikko Katila, vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848.


Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista selviää, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistoa. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui koko arkisto, muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1914, jolloin arkistosta säilyi vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja.


Linkit

75 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page