Perustettiin Kerimäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun rukoushuoneen rakentamiselle annettiin armollinen lupa 23.8.1861 ja kirkkorakennuksen piirustukset vahvistettiin 16.4.1862. Hakemukseen tulla muodostetuksi itsenäiseksi kappeliseurakunnaksi annettiin kieltävä vastaus 27.4.1865 mutta myöhemmin siihen myönnyttiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1870. Kappeliseurakunnan aluetta laajennettiin 6.2.1878. Erotettiin Kerimäestä itsenäiseksi kirkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.5.1882 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1885. Savonrannan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Vuokola, Karjalanranta
Maakirjakylät
Alakuona, Hanhijärvi, Hankavaara, Hiltula, Jouhenniemi, Joutsenmäki, Juvola, Karvila, Kattilanmäki, Kumpuranta, Lapinlahti, Makkola, Muhola, Paasniemi, Parkumäki, Pirttimäki, Putkisalo, Riikola, Rönkönvaara, Simanala, Toroppala, Turtianniemi, Varparanta, Vihtari, Vuokala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1885–1887 Mikael Kinnunen
1907–1924 Erkki Vilho Hynninen
1924–1939 Siilas Leskinen
1939–1940 Juhani Jääskeläinen
1940–1948 Uuno Albert Kahra
1948–1949 Eino Jaakko Pietilä
1949 Väinö Vihtori Nurmisto
1943, 1950–1952 Erkki Olavi Juntunen
Muu papisto
1862–1871 Anders Samuel Kiljander, saarnaaja
1871–1872 Per August Cygnæus, vt. saarnaaja
1872–1878 Maximilian Kristian Tavast, kappalainen
1878–1885 Mikael Kinnunen, vt. kappalainen
1887–1901 Johan Friman, vt. kirkkoherra
1895 Aleksanteri Vehniäinen, vt. kirkkoherra
1901–1907 Kaarlo Reetrikki Sorri, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Savonrannan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1862, tilikirjat vuodesta 1862 ja historiakirjat vuodesta 1863. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1861–1953.
Seurakuntaa varten pidettiin emäseurakunnassa omia rippikirjoja vuodesta 1829 alkaen.
Kansallisarkisto on digitoinut Savonrannan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.