Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan.
Suojärvi mainitaan Sortavalan pogostan Lahden perevaaran kylänä jo 1500. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Erotettiin Soanlahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1928. Seurakuntaan kuulunut Loimolan rukoushuonekunta perustettiin 1926 ja sen kirkkorakennus valmistui 1932. Alatun ja Loimolan kylään oli asetettuna kaksi erityistä rajaseutupapin virkaa junaradan rakentamisen jälkeen kyliin muuttaneiden luterilaisten sahateollisuuden työntekijöiden sielunhoitoa varten.
Suojärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Suojärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Suojärven asukkaat sijoitettiin Valtimoon, Nurmekseen, Pielisjärvelle, Lieksaan, Sotkamoon, Kajaanin kaupunkiin ja maalaiskuntaan sekä Juukaan.
Muut nimet
Eranniemi
Maakirjakylät
Alajoki, Eevanniemi, Elonniemi, Hantsehakanniemi (Huttula), Haukankylä, Hautavaara, Helylänniemi, Hirvenpitämä, Hukkala, Hyrsylä, Kaipaa, Kaitajärvi, Kaivosiinkylä, Karatsalmi, Kivijärvi, Kokonniemi, Korpijärvi, Kotajärvi, Kuikkaniemi, Leppäniemi, Liettee (Liete), Maimalampi, Moisenvaara, Nasarinvaara, Nilonsaari, Pöntösenvaara, Salmijärvi, Salonkylä, Suojärvi, Turhanvaara, Vaaksaus, Warpakylä, Wegarus, Wuontele
Naapuriseurakunnat
Papisto
Rajaseutupapit
1932–1936 Topi Vapalahti, Loimolassa
1933– Lauri Leikkonen, Alatussa
1936–1939 Mauno Repo, Loimolassa
Arkisto
Suojärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1900. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1985.
Seurakunnan kirkkoherra peitätti heti talvisodan ensi päivänä uusimmat kirkonkirjat vuosilta 1931–1940 hyvin suojattuina maahan. Jatkosodan aikana kirjat kaivettiin esiin joulukuussa 1941, vieläpä varsin käyttökelpoisessa kunnossa.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Suojärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.