top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Suojärvi

Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851 ja matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Suojärvi mainitaan Sortavalan pogostan Lahden perevaaran kylänä jo 1500. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Erotetiin Soanlahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1928. Seurakuntaan kuulunut Loimolan rukoushuonekunta perustettiin 1926 ja sen kirkkorakennus valmistui 1932. Alatun ja Loimolan kylään oli asetettuna kaksi erityistä rajaseutupapin virkaa vastaamaan junaradan rakentamisen jälkeen kyliin muuttaneiden lueterilaisten sahateollisuuden työntekijöiden sielunhoitoa varten. Seurakunta lakkautettiin 1949.


Muut nimet

Eranniemi


Kylät

Eloniemi, Evaniemi, Hakkasenranta, Hantshakanniemi, Hautakoski, Hautavaara, Helylänniemi, Hietalahti, Hiisvaara, Hilonen, Hokinkaivo, Hukkala, Hyrsylä, Ignoila, Iivilä, Jehkilä, Jyrinselkä, Kaipaankylä (Kaipainen), Kaitajärvi, Kallioniemi, Kalliovaara, Kanavaara, Kanervo, Karatsalmi, Kirveskangas, Kivijärvi, Kiviselkä, Kokonniemi, Korpijärvi, Kotajärvi, Kotiranta, Kuhmoselkä, Kuikkaniemi, Kuikkavaara, Kuusela, Lahdenpohja, Lahtela, Lehtivalkama, Lemilahti, Leppälä, Leppäniemi, Lietteenkylä, Maimalampi, Mäkitalo, Miekkalampi, Moisionvaara, Mökkö, Mököinselkä, Nasarenvaara, Nilosaari, Paavola, Pakarinselkä, Pakkala, Pekkasenmäki, Peltoinen, Perttilä, Pönttösenvaara, Possodanjärvi, Pusoisvaara, Pussila, Rantala, Salmijärvi, Salonkylä, Salonniemi, Sattila, Sillankorva, Sorsala, Suoranta, Suurniemi, Tervahauta, Tervaselkä, Uljonen, Uusivaara, Varpakylä, Vegarus


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Rajaseutupapit

1932–1936 Topi Vapalahti, Loimolassa

1933– Lauri Leikkonen, Alatussa

1936–1939 Mauno Repo, Loimolassa

 

Arkisto


Suojärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1900 Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1985.


Seurakunnan kirkkoherra peitätti heti talvisodan ensi päivänä uusimmat kirkonkirjat vuosilta 1931–1940 hyvin suojattuina maahan. Jatkosodan aikana kirjat kaivettiin esiin joulukuussa 1941, vieläpä varsin käyttökelpoisessa kunnossa.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

8 katselukertaa

Hae

bottom of page