Viipurin kaupungissa toimi jakamaton suomalais-ruotsalainen maa- ja kaupunkiseurakunta, kunnes se määrättiin jaettavaksi kolmeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 2.5.1889, Viipurin kaupungin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan ja Viipurin maaseurakuntaan, jotka aloittivat toimintansa 1906. Viipurin ruotsalainen seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Siirrettiin Savonlinnan hiippakunnasta kuulumaan Viipurin saksalaisen seurakunnan kanssa Turun arkkihiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.
Viipurin kaupungin ruotsalainen seurakunta sai yhteisen kirkon Viipurin saksalaisen seurakunnan kanssa vuonna 1799 rakennetusta Pietari-Paavalin kirkosta. Seurakuntien kirkkoneuvostot ja taloudenhoito toimivat yhteistyössä.
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkka oli alkuaan 8 000 markkaa, johon laskettiin hyyry- eli vuokraraha. Kirkollisista maksuista jokainen ripillä käynyt suoritti 3 markkaa ja loput oli taksoituskomitean taksoitettavana. Kuninkaan selityksessä 8.11.1650 määrättiin, että Viipurin kirkkoherran ja kappalaisen viran avoimeksi jouduttua kaupungin pormestarin ja raadin oli esitettävä kolme taitavaa pappismiestä, joista valinnan uudeksi viranhaltijaksi teki piispa. Tämä privilegio vahvistettiin armollisilla asetuksilla 20.2.1816 ja 24.1.1824. Myöhemmin ruotsalaisessa seurakunnassa maistraatti teki vaaliehdotuksen viimeksi mainitun asetuksen nojalla ja seurakunta sai itse kutsua vaalikelpoisen papin.
Kirkkoherrat
1905–1917 Sune Fredrik Gräsbeck
1918–1949 K. G. E. Moisander
Ylimääräiset papit
1908–1910 Johan Albin Simolin, kirkkoherran apualinen
Arkisto
Viipurin kaupungin ruotsalaisen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1719, tilikirjat vuodesta 1940 ja historiakirjat vuodesta 1709. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1709–1973.
Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin talvisodassa. Ruotsalaisessa seurakunnassa laadittiin vuonna 1940–1949 uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten perusteella.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Viipurin kaupungin ruotsalaisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.