Erotettiin Jääsken emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572, jolloin kirkkoherra sai puolet Jääsken kirkkoherran palkasta. Venäläiset polttivat pappilan sodassa ennen vuotta 1595. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1663, kunnes toinen näistä siirrettiin Rautjärven kappeliin 1700. Seurakunnan kirkon rakentamista varten käskettiin vuonna 1741 kannettavaksi kolehti, joka kuitenkin annettiin muille kirkoille, koska Ruokolahti oli Turun rauhassa määrätty kuuluvaksi Venäjälle. Seurakuntaan kuulunut Rautjärven kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Seurakunta oli evakkomatkalla Lapualla. Seurakuntaan liitettiin osia lakkautetusta Jääsken seurakunnsta 1948. Tainionkoskelle vuonna 1932 rakennetun kirkon ympärille muodostui seurakunta, joka erotettiin itsenäiseksi Imatran kirkkoherrakunnaksi 1949.
Muut nimet
Ruokolaks, Ruokolax
Maakirjakylät
Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Hirslampi, Hyrkäs (Hörkkölänmaa), Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immalanjärvi, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus (Kattilainen), Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkiniemi, Kärinki, Laamala, Laitila, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä (Mäkelälä), Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pelkola, Pohjalankila, Puntala, Poitsilanmaa, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautianmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Sikiölä, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valkjärvi, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kun ensimmäinen kirkkoherra määrättiin 1573, annettiin kirkkoherran virkataloksi yksi veromaa Rautialan kylästä. Kruununtaloon, joka ennen kuului kappalaisen virkataloon, saivat kappalainen Risteliuksen perilliset kiinnekirjan. Toiselle kappalaiselle annettiiin veromaa Halosenniemen kylästä virkataloksi 3.1.1684 ja se vaihdettiin 1/4 manttaaliin Rautjärvellä 1698, jonne toinen kappalainen siirrettiin.
Papiston palkka maksettiin vanhan tavan mukaan, joka vahvistettiin hallitsevan senaatin ukaasilla 25.9.1769. Pitäjänkokouksessa 14.11.1770 päätettiin, että papinpalkka maksettaisiin manttaaleittain ja samasta asiasta päätettiin konistoriaalitarkastuksessa 24.8.1803 sekä pitäjänkokouksessa 5.8.1806. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.1.1838 ja se vahvistettiin 1.12.1838. Uusi suostumus vahvistettiin 26.11.1868. Maakauppiaiden ja sahanomistajien maksuista keisarillisen senaatin päätös 14.12.1870. Papistolle tulleesta vastikkeesta ortodoksisten tiloilta keisarillisen senaatin päätös 8.3.1871.
Kirkkoherrat
1573–1576 Laurentius Henrici
1577–1586 Magnus Bartholdi
1587–1605 Jacobus Johannis
1607–1625 Olof Johansson
1626–1636 Andreas Laurentii
1636–1660 Bartholomaeus Jonæ Ulvichius
1663–1673 Olaus Rohianus
1673–1691 Andreas Henrici Hanstenius
1694–1700 Johan Falck
1703–1718 Martinus Johannis Gråå
1722–1731 Henrik Mollerus
1732–1742 Johan Cojander
1744–1748 Johan Carmelin
1751–1771 Henrik Gustaf Lagus
1774–1787 Anders Jokelin
1789–1803 Bengt Jakob Ignatius
1806–1833 Anders Gottlieb Castegren
1837–1859 Josef Vegelius
1862–1890 Karl Fredrik Londén
1892–1916 Oskar Alfred Voldemar Aurén
1916–1939 August Vilhelm Lund
1941–1951 Onni Oskari Hämäläinen
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1581–1605 Olaus Johannis
1613–1625 Johannes Michaelis
1635–1647 David Olai
1651 Matthias Georgii
1654–1663 Henricus Bartholdi
1665–1676 Johan Rohianus
1677–1680 Matthiae Etholenius
1689–1692 Lars Ischanius
1699–1712 Johan Stråhlman
1712–1734 Anders J. Molitor
1735–1744 David Leisten
1744–1755 Michael Lilius
1756–1770 Anders Hæggroth
1773–1811 Jonas Ristelius
1812–1835 Peter Benedikt Ristelius
1839–1863 Johan Emanuel Lassenius
1865–1867 Johan Hymander
1868–1898 Anders Abraham Favorin
1900–1912 Frans Henrik Snellman
1912–1922 Heikki Rautajärvi
1922–1952 Runar August Luntti (Lund)
Kappalaiset, toinen sarja
1663 Henrik Rasilainen
1665 Henrik Ulvichius
1676–1693 Samuel Jacobi Simalinus
1697–1698 Simon Kexlerus, siirtyi Rautjärvelle
Ylimääräiset papit
1796–1797 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1800–1812 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1800–1809 Karl Jakob Ignatius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1813–1821 Karl Johan Vinter, kirkkoherran apulainen
1821–1826 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1826–1827 Nils Adam Hjelt, kirkkoherran apulainen
1827–1829 Gustaf Vestenius, kappalaisen apulainen
1827–1831 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen
1831 Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen apulainen
1831–1833 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1833–1836 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1833–1837 Karl Henrik Jakob Ignatius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1836–1839 Georg Magnus Järnefelt, armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa ja sijaiskirkkoherra
1837–1838 Mårten Henrik Fabritius, kirkkoherran apulainen
1846–1852 Filip Viitikka, kirkkoherran apulainen
1839–1846 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran apulainen
1852–1856 Edvard Mennander, kirkkoherran apulainen
1856–1862 Gustaf Robert Böök, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1863–1864 Fredrik Vilhelm Brander, vt. kappalainen
1864 Konrad Edvard Tornberg, armovuodensaarnaaja
1864–1865 Tobias Hagelin, armovuodensaarnaaja
1873–1874 Fredrik Alexander Brummer, armovuodensaarnaaja
1874–1875 Karl Vilhelm Brummer, sijaiskirkkoherra
1875–1876 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen
1876 Stefan Virkanen, kirkkoherran apulainen
1877–1878 Karl Robert Tavast, kirkkoherran apulainen
1880 Mikael Vitikainen, kirkkoherran apulainen
1882–1885 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1885–1886 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra
1886–1890 Ernst Sjöblom, vt. kirkkoherra
1888–1890 Artur Henrik Saarnio, kappalaisen apulainen
1888–1889 Antti Hälvä, kappalaisen apulainen
1890–1891 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1890–1893 Lauri Klemens Sirelius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1891–1892 David Konstantin Kröger, vt. kappalainen
1892–1893 Daniel Klami, vt. kappalainen
1893–1894 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen
1894 Viktor Pusa, vt. kappalainen
1894 Kaarlo August Olander, vt. kappalainen
1894–1897 Niilo Vitikainen, vt. kappalainen
1897–1911 Otto Verner Päiviö (Sohlman), vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Ruokolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1937. Venäjäläisten mainitaan polttaneen kirkon ja kirkonarkistoa 1742.
Kansallisarkisto on digitoinut Ruokolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.