top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ruokolahti

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Ruokolahti

Erotettiin Jääsken emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572, jolloin kirkkoherra sai puolet Jääsken kirkkoherran palkasta. Venäläiset polttivat pappilan sodassa ennen vuotta 1595. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1663, kunnes toinen näistä siirrettiin Rautjärven kappeliin 1700. Seurakunnan kirkon rakentamista varten käskettiin vuonna 1741 kannettavaksi kolehti, joka kuitenkin annettiin muille kirkoille, koska Ruokolahti oli Turun rauhassa määrätty kuuluvaksi Venäjälle. Seurakuntaan kuulunut Rautjärven kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Seurakunta oli evakkomatkalla Lapualla. Seurakuntaan liitettiin osia lakkautetusta Jääsken seurakunnsta 1948. Tainionkoskelle vuonna 1932 rakennetun kirkon ympärille muodostui seurakunta, joka erotettiin itsenäiseksi Imatran kirkkoherrakunnaksi 1949.


Muut nimet

Ruokolaks, Ruokolax


Maakirjakylät

Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Hirslampi, Hyrkäs (Hörkkölänmaa), Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immalanjärvi, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus (Kattilainen), Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkiniemi, Kärinki, Laamala, Laitila, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä (Mäkelälä), Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pelkola, Pohjalankila, Puntala, Poitsilanmaa, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautianmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Sikiölä, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valkjärvi, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kun ensimmäinen kirkkoherra määrättiin 1573, annettiin kirkkoherran virkataloksi yksi veromaa Rautialan kylästä. Kruununtaloon, joka ennen kuului kappalaisen virkataloon, saivat kappalainen Risteliuksen perilliset kiinnekirjan. Toiselle kappalaiselle annettiiin veromaa Halosenniemen kylästä virkataloksi 3.1.1684 ja se vaihdettiin 1/4 manttaaliin Rautjärvellä 1698, jonne toinen kappalainen siirrettiin.


Papiston palkka maksettiin vanhan tavan mukaan, joka vahvistettiin hallitsevan senaatin ukaasilla 25.9.1769. Pitäjänkokouksessa 14.11.1770 päätettiin, että papinpalkka maksettaisiin manttaaleittain ja samasta asiasta päätettiin konistoriaalitarkastuksessa 24.8.1803 sekä pitäjänkokouksessa 5.8.1806. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.1.1838 ja se vahvistettiin 1.12.1838. Uusi suostumus vahvistettiin 26.11.1868. Maakauppiaiden ja sahanomistajien maksuista keisarillisen senaatin päätös 14.12.1870. Papistolle tulleesta vastikkeesta ortodoksisten tiloilta keisarillisen senaatin päätös 8.3.1871.


Kirkkoherrat

1573–1576 Laurentius Henrici

1577–1586 Magnus Bartholdi

1587–1605 Jacobus Johannis

1607–1625 Olof Johansson

1626–1636 Andreas Laurentii

1636–1660 Bartholomaeus Jonæ Ulvichius

1663–1673 Olaus Rohianus

1694–1700 Johan Falck

1722–1731 Henrik Mollerus

1732–1742 Johan Cojander

1744–1748 Johan Carmelin

1774–1787 Anders Jokelin

1837–1859 Josef Vegelius

1941–1951 Onni Oskari Hämäläinen


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1581–1605 Olaus Johannis

1613–1625 Johannes Michaelis

1635–1647 David Olai

1651 Matthias Georgii

1654–1663 Henricus Bartholdi

1665–1676 Johan Rohianus

1677–1680 Matthiae Etholenius

1689–1692 Lars Ischanius

1699–1712 Johan Stråhlman

1712–1734 Anders J. Molitor

1735–1744 David Leisten

1744–1755 Michael Lilius

1756–1770 Anders Hæggroth

1773–1811 Jonas Ristelius

1865–1867 Johan Hymander

1912–1922 Heikki Rautajärvi

1922–1952 Runar August Luntti (Lund)


Kappalaiset, toinen sarja

1663 Henrik Rasilainen

1665 Henrik Ulvichius

1676–1693 Samuel Jacobi Simalinus

1697–1698 Simon Kexlerus, siirtyi Rautjärvelle


Ylimääräiset papit

1796–1797 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1800–1812 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1800–1809 Karl Jakob Ignatius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1813–1821 Karl Johan Vinter, kirkkoherran apulainen

1821–1826 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1826–1827 Nils Adam Hjelt, kirkkoherran apulainen

1827–1829 Gustaf Vestenius, kappalaisen apulainen

1827–1831 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen

1831 Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen apulainen

1831–1833 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1833–1836 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1833–1837 Karl Henrik Jakob Ignatius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1836–1839 Georg Magnus Järnefelt, armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa ja sijaiskirkkoherra

1837–1838 Mårten Henrik Fabritius, kirkkoherran apulainen

1846–1852 Filip Viitikka, kirkkoherran apulainen

1839–1846 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran apulainen

1852–1856 Edvard Mennander, kirkkoherran apulainen

1856–1862 Gustaf Robert Böök, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1863–1864 Fredrik Vilhelm Brander, vt. kappalainen

1864 Konrad Edvard Tornberg, armovuodensaarnaaja

1864–1865 Tobias Hagelin, armovuodensaarnaaja

1873–1874 Fredrik Alexander Brummer, armovuodensaarnaaja

1874–1875 Karl Vilhelm Brummer, sijaiskirkkoherra

1875–1876 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen

1876 Stefan Virkanen, kirkkoherran apulainen

1877–1878 Karl Robert Tavast, kirkkoherran apulainen

1880 Mikael Vitikainen, kirkkoherran apulainen

1882–1885 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1885–1886 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra

1886–1890 Ernst Sjöblom, vt. kirkkoherra

1888–1890 Artur Henrik Saarnio, kappalaisen apulainen

1888–1889 Antti Hälvä, kappalaisen apulainen

1890–1891 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1890–1893 Lauri Klemens Sirelius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1891–1892 David Konstantin Kröger, vt. kappalainen

1892–1893 Daniel Klami, vt. kappalainen

1893–1894 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen

1894 Viktor Pusa, vt. kappalainen

1894 Kaarlo August Olander, vt. kappalainen

1894–1897 Niilo Vitikainen, vt. kappalainen

1897–1911 Otto Verner Päiviö (Sohlman), vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Ruokolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1937. Venäjäläisten mainitaan polttaneen kirkon ja kirkonarkistoa 1742.


Kansallisarkisto on digitoinut Ruokolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

148 katselukertaa

Hae

bottom of page