top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Muolaa

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Muolaa

Äyräpään myöhemmän kihlakunnan alue luovutettiin Ruotsille kuuluvaksi Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta mainitaan regaalisena eli kuninkaallisena seurakuntana Äyräpään nimellä 1352, jolloin siihen kuului Muolaa, Kivennapa ja Uusikirkko. Kaksi viimeksi mainittua olivat erotettuina itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi ainakin jo 1445. Muolaan seurakunta sai vanhan nimensä kirkkonsa, Pyhäristin, mukaan. Seurakunta asetettiin Viipurin emäseurakunnan anneksaksi 1403. Seurakunta oli Viipurin kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1669–1679. Vuonna 1735 rakennettu kirkko paloi ja uusi rakennettiin 1745. Tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 1822 ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi. Uusi kirkko rakennettiin harmaasta kivestä ja tiilestä ja se vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina 1852. Muolaan kunta perustettiin 1870 ja kuntaan liitettiin Kyyrölän kunta 1934.


Seurakuntaan kuuluneista Valkjärvi mainitaan kappelina 1648 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1738. Heinjoki perustettiin kappeliksi 1728 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1868. Seurakunnasta liitettiin kyliä perustettuun Äyräpään kirkkoherrakuntaan 1925. Seurakuntaan kuuluivat Pölläkkälän ja Perkjärven rukoushuonekunnat vielä 1900-luvun alussa.


Muolaan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Muolaan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Muolaan asukkaat sijoitettiin Somerniemelle, Somerolle, Jokioisiin, Ypäjälle, Humppilaan, Valkeakoskelle, Sääksmäelle, Urjalaan, Koijärvelle, Forssaan, Akaaseen, Kylmäkoskelle ja Hämeenlinnan maalaiskuntaan.


Muut nimet

Mola, Pyhäristi, Helgekors, Muolajärvi, Mohla, Äyräpää


Maakirjakylät

Alakuusa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heinola, Himala, Hotakka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallainen, Kangaspelto, Kannila, Karhula, Kirkkoranta, Koirala, Kuusanoinala (Oinala), Kurkela, Kyyrölä, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leipäsuo, Leirilä, Muola, Myhkyrilä, Norkkola, Oinala (Pällilän), Ojala, Oravala, Orola, Paakeli (Paakkila), Peikola, Peippola, Perkjärvi, Pihkala, Punnus (Punnusniemi), Pyykkölä, Pällilä, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sormula, Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Yläkuusa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakuntaan asetettiin 1640-luvulla kaksi kappalaista, joista toinen oli Valkjärveä varten. Ojalan vanhan kappalaisen virkatalossa oli lisäksi vuonna 1681 1/12 veromaata Passilassa. Kappalaiset viljelivät kauan lahjoitusmaan tilaa rekisterinumerolla 2 Jauholassa, suuruudeltaan 1/6 manttaalia, kunnes tila päätettiin lunastaa kappalaisen virkatalon aputilaksi kirkonkokouksessa 22.8.1875. Aputilan haltijan oli maksettava ulosteot siihen saakka kunnes isojako oli päättynyt. Tämän jälkeen seurakunta maksoi lunastuksen ja kuoletussumman ja tila yhdistettiin kappalaisen virkatalon kanssa. Seurakunta oli velvollinen rakentamaan sekä kirkkoherran että kappalaisen virkatalon, kuten muissakin Viipurin läänin seurakunnissa.


Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766 ja vahvistus 25.9.1769. Uusi suostumus palkkauksesta vahvistettiin 22.6.1843. Ortodoksien ostamista tiloista menevistä papinpalkan vastikkeista Keisarillisen senaatin päätökset 8.11.1834, 26.3.1859, 21.3.1861, 15.2.1871 ja 27.4.1871. Vastaavasti ortodoksiselle papille maksettavista vastikkeista Keisarillisen senaatin päätös 27.4.1871.


Kirkkoherrat

1445 Henricus Makerland

1545–1564 Henricus Nicolai

1562–1573 Mårten Henrici

1583–1591 Henricus Johannis Karhu

1593–1608 Mårten Henrici

1610–1612 Paulus Johannis

1612–1618 Andreas Thomas Ventzelius

1622–1658 Gregorius Henrici Karhu

1659–1661 Ericus Mathiae

1661–1662 Ericus Gregorii

1662–1669 Andreas Johannis Forsman

1669–1679 Arvid Forstadius

1681–1724 Aron Roselius

1724–1742 Anders Johan Cajander

1743–1770 Mårten Platzman

1793–1801 Mikael Wirenius

1802–1815 Alexander Sundland

1897–1908 Jonatan Ingman

1938–1949 Toivo Rapeli


Kappalaiset

1445 Thord

1593–1601 Axel Henrici

1607–1608 Andreas Thomae Venzelius

1614–1622 Gregorius Henrici Karhu

1628–1635 Frans Gregorii Karhu

1630–1645 Andreas Mathiae Kolkki

1648–1663 Claudius Samuelis Molander

1665–1675 Gregorius Jacobi

1677–1682 Johannes Thoranius

1682–1694 Peter Fabritius

1697–1702 Johan Rohianus

1702–1724 Anders Cajander

1730–1734 Jonas Urenius

1737–1740 Nils Wessman

1740–1743 Johan Hoffrén

1780–1802 Alexander Sundblad

1824–1842 Anders Renvall

1845–1849 Henrik Axel Berner

1912–1924 Onni 0skar Hämäläinen

1925–1927 Bruuno Kunnala

1928–1929 Hannes Mikael Lahti

1929–1935 Lauri Kustaa Antti Halttunen

1934–1943 Immo Immanuel Aatolainen


Ylimääräiset papit

1721 A. Porthan, virallisena apulaisena

1741–1742 Christoffer Cajander, kirkkoherran apulainen

1770–1780 Alexander Sundbladh, kirkkoherran armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen

1779 Aron Limatius, apulaispappi

1779 Johan Adolf Europaeus, kirkkoherran apulainen

1780–1783 Claes Fegman, kirkkoherran apulainen

1786 Jakob Johan Wirzenius, vt. kirkkoherra

1787–1791 Lars Deutschman, kirkkoherran apulainen

1792 Fredrik Spenner, kirkkoherran apulainen

1792–1793 Henrik Lillfors, kirkkoherran apulainen

1795–1797 Henrik Johan Welén, kirkkoherran apulainen

1798 Lojander, kirkkoherran apulainen

1798–1802 Gustaf Adolf Hornberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1803–1805 Adolf Fredrik Logren, kirkkoherran apulainen

1805–1823 Karl Alexander Sundblad, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1816–1817 George Alexander Örn, vt. kappalainen

1818–1820 Peter David Starck, vt. kappalainen

1820–1822 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskappalainen

1823–1824 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1831–1833 Fredrik Ferdinand Fröberg, kirkkoherran apulainen

1833–1836 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1838–1841 Karl Johan Antell, kirkkoherran apulainen

1841–1845 David Eklund, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1842–1844 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen

1844–1845 Magnus Ingman, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Klas Veisell, kirkkoherran apulainen

1846 Fredrik Vilhelm Brander, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Henrik Renqvist, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1847–1850 Anders Johan Silvander, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1849–1850 Georg Krogius, välisaarnaaja

1854–1855 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen

1855 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1857–1858 August Magnus Tolpo, välisaarnaaja

1858–1862 Gustaf Amanuel Bjöhrn, sijaiskirkkoherra

1873 Frans Ludvig Bengelsdorff, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1891–1897 Johannes Hukkanen, vt. kirkkoherra

1902–1903 Bror Emil Fagerlund, vt. kappalainen

1907–1909 Pietari Joonas Immanuel Kurvinen, kirkkoherran virallinen apulainen, vs. kirkkoherra

1909 Väinö Oskar Gustafsson, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra

1909 Eemil Hackman, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra

1909–1910 Arvo Edvard Salomaa, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra

 

Arkisto


Muolaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1608–1949.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Muolaan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

221 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page