Äyräpään myöhemmän kihlakunnan alue luovutettiin Ruotsille kuuluvaksi Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta mainitaan regaalisena eli kuninkaallisena seurakuntana Äyräpään nimellä 1352, jolloin siihen kuului Muolaa, Kivennapa ja Uusikirkko. Kaksi viimeksi mainittua oli erotettuina itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi ainakin jo 1445. Muolaan seurakunta sai vanhan nimensä Pyhäristi kirkkonsa mukaan. Seurakunta asetettiin Viipurin emäseurakunnan anneksaksi 1403 ja seurakunta oli Viipurin kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1669–1679. Vuonna 1735 rakennettu kirkko paloi ja uusi rakennettiin 1745. Tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 1822, ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi. Uusi kirkko rakennettiin harmaasta kivestä ja tiilestä ja se vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina 1852. Muolaan kunta perustettiin 1870 ja kuntaan liitettiin Kyyrölän kunta 1934.
Seurakuntaan kuuluneista Valkjärvi mainitaan kappelina 1648 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1738. Heinjoki perustettiin kappeliksi 1728 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1868. Seurakunnasta liitettiin kyliä perustettuun Äyräpään kirkkoherrakuntaan 1925. Seurakuntaan kuului Pölläkkälän ja Perkjärven rukoushuonekunnat vielä 1900-luvun alussa.
Muolaan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Muolaan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Muolaan asukkaat sijoitettiin Somerniemelle, Somerolle, Jokioisiin, Ypäjälle, Humppilaan, Valkeakoskelle, Sääksmäelle, Urjalaan, Koijärvelle, Forssaan, Akaaseen, Kylmäkoskelle ja Hämeenlinnan maalaiskuntaan.
Muut nimet
Mola, Pyhäristi, Helgekors, Muolajärvi, Mohla, Äyräpää
Kylät
Alakuusaa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heimala, Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallais, Kannila, Karhula, Kaukila, Koirala, Kurkela, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leirilä, Määttälä, Mälkölä, Muolaa, Myhkyrilä, Norkkola, Oinaala, Oravala, Orola, Paakeli, Paakkola, Pällilä, Pasila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Pihkala, Pölläkkälä, Punnus, Pyykkölä, Rahkola, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sokiala, Sormula, Taperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Yläkuusaa
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakuntaan asetettiin kaksi kappalaista 1640-luvulla, jolloin toinen Valkjärveä varten. Ojalan vanhan kappalaisen virkatalossa oli lisäksi vuonna 1681 1/12 veromaata Passilassa. Lahjoitusmaan tilaa rekisterinumerolla 2 Jauholassa, suuruudeltaan 1/6 manttaalia, kappalaiset viljelivät kauan aikaa, kunnes tila päätettiin lunastaa kappalaisen virkatalon aputilaksi kirkonkokouksessa 22.8.1875. Aputilan haltijan oli maksettava ulosteot, kunnes isojako oli päättynyt, jonka jälkeen seurakunta maksoi lunastuksen ja kuoletussumman ja tila yhdistettiin kappalaisen virkatalon kanssa. Seurakunta oli velvollinen rakentamaan sekä kirkkoherran että kappalaisen virkatalon, kuten muissakin Viipurin läänin seurakunnissa.
Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766 ja vahvistus 25.9.1769. Uusi suostumus palkkauksesta vahvistettiin 22.6.1843. Ortodoksien ostamista tiloista menevistä papinpalkan vastikkeista keisarillisen senaatin päätökset 8.11.1834, 26.3.1859, 21.3.1861, 15.2.1871 ja 27.4.1871. Vastaavasti ortodoksiselle papille maksettavista keisarillisen senaatin päätös 27.4.1871.
Kirkkoherrat
1445 Henricus Makerland
1545–1564 Henricus Nicolai
1562–1573 Mårten Henrici
1583–1591 Henricus Johannis Karhu
1593–1608 Mårten Henrici
1610–1612 Paulus Johannis
1612–1618 Andreas Thomas Ventzelius
1622–1658 Gregorius Henrici Karhu
1659–1661 Ericus Mathiae
1661–1662 Ericus Gregorii
1662–1669 Andreas Johannis Forsman
1669–1679 Arvid Forstadius
1681–1724 Aron Roselius
1724–1742 Anders Johan Cajander
1743–1770 Mårten Platzman
1772–1792 Johan Petri Stråhlman
1793–1801 Mikael Wirenius
1802–1815 Alexander Sundland
1819–1820 Jacob Alexander Stråhlman
1822–1834 Johan Wilhelm Stråhlman
1836–1846 Fredrik Johan Stråhlman
1850–1858 Nils Wilhelm Åberg
1862–1871 Johan Matias Hackzell
1873–1891 Johan Albert Tengén
1897–1908 Jonatan Ingman
1910–1918 Bruno Aloys Piispanen
1920–1937 Arthur Henrik Saarnio
Kappalaiset
1445 Thord
1593–1601 Axel Henrici
1607–1608 Andreas Thomae Venzelius
1614–1622 Gregorius Henrici Karhu
1628–1635 Frans Gregorii Karhu
1630–1645 Andreas Mathiae Kolkki
1648–1663 Claudius Samuelis Molander
1665–1675 Gregorius Jacobi
1677–1682 Johannes Thoranius
1682–1694 Peter Fabritius
1697–1702 Johan Rohianus
1702 Henrik Paulinus
1702–1724 Anders Cajander
1730–1734 Jonas Urenius
1737–1740 Nils Wessman
1740–1743 Johan Hoffrén
1745–1759 Henrik Johan Cajander
1760–1778 Karl Anders Neiglick
1780–1802 Alexander Sundblad
1803–1806 Gustaf Adolf Hornborg
1822–1823 Karl Alexander Sundblad
1824–1842 Anders Renvall
1845–1849 Henrik Axel Berner
1850–1857 Daniel Kristian Hirn
1858–1872 Odert Teodor Illberg
1873–1885 Felix Fritjof Relander
1885–1902 August Hämäläinen
1903–1910 Matti Eliel Castrén
1912–1924 Onni 0skar Hämäläinen
1925–1927 Bruuno Kunnala
1928–1929 Hannes Mikael Lahti
1929–1935 Lauri Kustaa Antti Halttunen
Ylimääräiset papit
1721 A. Porthan, virallisena apulaisena
1741–1742 Christoffer Cajander, kirkkoherran apulainen
1770–1780 Alexander Sundbladh, kirkkoherran armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen
1779 Aron Limatius, apulaispappi
1779 Johan Adolf Europaeus, kirkkoherran apulainen
1780–1783 Claes Fegman, kirkkoherran apulainen
1786 Jakob Johan Wirzenius, vt. kirkkoherra
1787–1791 Lars Deutschman, kirkkoherran apulainen
1792 Fredrik Spenner, kirkkoherran apulainen
1792–1793 Henrik Lillfors, kirkkoherran apulainen
1795–1797 Henrik Johan Welén, kirkkoherran apulainen
1798 Lojander, kirkkoherran apulainen
1798–1802 Gustaf Adolf Hornberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1803–1805 Adolf Fredrik Logren, kirkkoherran apulainen
1805–1823 Karl Alexander Sundblad, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1816–1817 George Alexander Örn, vt. kappalainen
1818–1820 Peter David Starck, vt. kappalainen
1820–1822 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskappalainen
1823–1824 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1831–1833 Fredrik Ferdinand Fröberg, kirkkoherran apulainen
1833–1836 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1838–1841 Karl Johan Antell, kirkkoherran apulainen
1841–1845 David Eklund, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1842–1844 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen
1844–1845 Magnus Ingman, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Klas Veisell, kirkkoherran apulainen
1846 Fredrik Vilhelm Brander, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Henrik Renqvist, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1847–1850 Anders Johan Silvander, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1849–1850 Georg Krogius, välisaarnaaja
1854–1855 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen
1855 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1857–1858 August Magnus Tolpo, välisaarnaaja
1858–1862 Gustaf Amanuel Bjöhrn, sijaiskirkkoherra
1873 Frans Ludvig Bengelsdorff, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1891–1897 Johannes Hukkanen, vt. kirkkoherra
1902–1903 Bror Emil Fagerlund, vt. kappalainen
1907–1909 Pietari Joonas Immanuel Kurvinen, kirkkoherran virallinen apulainen, vs. kirkkoherra
1909 Väinö Oskar Gustafsson, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra
1909 Eemil Hackman, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra
1909–1910 Arvo Edvard Salomaa, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra
Arkisto
Muolaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1608–1949.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Muolaan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.
Linkit