Savonlinnan hiippakunta
Perustettiin Suomen kolmanneksi hiippakunnaksi keisarillisella asetuksella 8.10.1895, jolloin piispanistuin määrättiin sijoitettavaksi...
top of page
Heinola
Perustettiin Hollolan emäseurakunnan kappeliksi noin 1630, joskin joidenkin tietojen mukaan oli alkuaan vain rukoushuonekunta....
Valkjärvi
Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi kappalaista, jotka molemmat...
Sulkava
Alue mainitaan Säämingin Idelahden neljänneskuntana jo 1555. Alkujaan Säämingin emäseurakunnan kappeli, jolla kuitenkin oli oma...
Leivonmäki
Hartolan emäseurakunnan Leivonmäen kylän asukkaat saivat luvan rakentaa oman rukoushuoneen 8.4.1772. Rukoushuone valmistui kolme vuotta...
Rantasalmi
Perustettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1554. Rantasalmen kuninkaankartano mainitaan jo 1534. Erotettiin Säämingin ja Juvan...
Miehikkälä
Perustettiin Virolahden emäseurakunnan pohjoisista osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Ero...
Joroinen
Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1630, jolloin siihen luettiin kuuluvaksi Joroisten, Järvikansan ja Mäkiöisten,...
Seiskari
Alkuaan Koiviston emäseurakuntaan kuulunut itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka muodosti rukoushuonekunnan noin 1750. Saaren ensimmäinen...
Heinävesi
Perustettiin Rantasalmen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun kirkon rakentamiselle annettiin lupa tuomiokapitulin päätöksellä...
Puumala
Oli erotettuna Säämingin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi ainakin 1617, jolloin seurakunnassa oli...
Kitee
Kiteen pogosta kuului alkuaan Novgorodin piispalle. Se luettiin kuuluvaksi Sortavalan ortodoksiseen Mikholskoin pogostaan, jonka Kiteen...
Hiitola
Hiitolan myöhempi alue kuului osittain Kurkijoen pogostaan 1500. Stolbovan rauhan jälkeen Veijolan Tiurilan pereveaarat ja osaksi muutkin...
Kerimäki
Muodosti alkuaan Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunnan ja muodostettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1630. Erotettiin...
Taipalsaari
Mainitaan alkuaan Lappeen emäseurakunnan kappelina ainakin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Mainitaan omaksi pitäjäkseen 1552–1556, mutta...
Sortavala
Sortavalan Nikolskoin pogostaan mainitaan kuuluneen vuonna 1500 Kiteen alue sekä Saaren, Reekkalan, Lahden, Kerisyrjän, Untolan,...
Ristiina
Erotettiin Mikkelin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kreivi Per Brahen käskykirjeellä 30.1.1649, jolloin kutsuttiin...
Mikkelin kaupunki
Mikkelin kaupunki sai perustuskirjan Maunukselan ja Olkkolan tilojen maalle 7.3.1838. Jo Ruotsin vallan aikana paikalla oli ollut...
Joutseno
Perustettu Lappeen kappeliksi 1500-luvulla. Muodostettu 1639 Lappeen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Jääsken pitäjien osista itsenäiseksi...
Tuupovaara
Perustettiin, kun Ilomantsin emäseurakunta määrättiin keisarillisen senaatin kirjeessä 26.2.1896 jaettavaksi siten, että muodostettavaan...
Hae
bottom of page