top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kitee

Kiteen pogosta kuului alkuaan Novgorodin piispalle ja se luettiin kuuluvaksi Sortavalan ortodoksiseen Mikholskoin pogostaan, jonka Kiteen ortodoksinen kappeli mainitaan 1589. Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1617 ja Viipurin piispa Nicolai Magni antoi valtakirjan ensimmäiselle kirkkoherralle 15.2.1631, joka oli jo aiemmin lähtetty Kiteen alueelle saarnaamaan luterilaista uskoa. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkot 1656. Uusi kirkko rakennettiin 1757 ja kirkko oli Ulrika Eleonoran nimikko. Kirkko paloi perustuksiaan myöden yöllä vasten 25.6.1876 ja jälleen yöllä 16.9.1887, jolloin puuosa paloi poroksi. Kiteen kunta muodostettiin kaupungiksi 1991 ja Kesälahden kunta liitettiin Kesälahden kunta 2013.


Seurakuntaan kuuluneista Liperi perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperiin laskettiin kuuluvaksi Lieksan suomenkieliset kylät 1638–1639. Rääkkylä perustettiin kappeliksi 1600-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Seurakuntaan kuulunut Ruskealan rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tultuaan liitetyksi Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721.


Muut nimet

Kides, Kitehes


Kylät

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Jaakkima, Juurikkajärvi, Kangasjärvi, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Närsäkkälä, Niinikumpu, Päätye, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Särkijärvi, Satulavaara, Säynejärvi, Suoparsaari, Suorlahti, Varmoniemi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunta antoi kirkkoherralle kaksi autiotilaa Sorolahden kylässä 25.8.1642, jonne myös kirkko rakennettiin. Pitäjänkokouksessa päätettiin 1780, että pitäjän koulumestari olisi pitäjänapulainen. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 24.9.1825. Kirkkoherralle suoritettavista päivätöistä keisarin päätös 14.4.1741 ja keisarillisen senaatin päätös 6.5.1826. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 25.4.1825 ja 6.12.1845. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen Rääkkylään keisarillisella käskykirjeellä 20.4.1829. Kirkkoherran deputaatti 19,78 hehtolitraa viljaa ja 76 markkaa 80 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.


Kirkkoherrat

1631–1650 Georgius Petri Wallins

1656–1673 Michael Aeschilli Hyëtius

1673–1677 Aeschillus Michaelis

1681–1686 Michael Aeschilli

1685–1700 Georgius Neglick

1713–1734 Henrik Winter

1736–1744 Joakim Neglick

1746–1785 Anders Winter

1786–1799 Herman Wegelius

1831–1834 Magnus Alopeaus

1856–1890 Uno Vilhelm Telén

1892–1906 Fredrik Forsman

1909–1917 Josef Holmström


Kappalaiset, toinen sarja

1663–1685 Georgius Nelick

1686–1735 Kristiern Ellonius

1735–1780 Henrik Winter

1780–1792 Anders Winter

1814–1832 Gabriel Vinter

1836–1856 Uno Vilhelm Telén

1858–1876 Gustaf Adolf Svahn

1879–1893 Karl Karttunen

1895–1917 Matti Hilonen

1919–1945 Kaarlo Kustaa Heikkilä


Kappalaiset, toinen sarja

1686–1722 Georg Osolanus

1728–1736 Joakim Neglick

1737–1756 Jakob Gerlander

1757–1788 Arvid Sirelilus

1790–1794 Anders Kiljander, virka siirrettiin Rääkkylään


Pitäjänapulaiset

1787–1789 Peter Possenius

1791–1812 Gabriel Vinter


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1796–1803 Peter Vallenius, kirkkoherranapulainen

1812–1814 Peter Magnus Löfving, kirkkoherran viransijainen armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1812–1814 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja

1815–1819 Gustaf Fredrik Hjerppe, kirkkoherran apulainen

1815–1819 Klas Anders Lindblad, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1818 Filip Hellenius, kirkkoherran apulainen

1819–1836 Bengt Mårten Stenius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1835–1836 Karl Magnus Alopaeus, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

1837–1840 Benjamin Fabritius, kirkkoherran apulainen

1840–1843 Anders Nord, kirkkoherran apulainen

1843–1845 Alexander Fredrik Alander, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1849–1851 Alexander Fredrik Alander, kirkkoherran apulainen

1851–1852 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1852–1858 Johan Ernst Beyrath, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1857 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, virkavuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1865 Adolf Jakob Teodor Skogman, kirkkoherran apulainen

1865–1879 Karl Karttunen, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1873–1877 Mats Emil Zimmerman, kirkkoherran apulainen

1877–1879 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen ja sijaiskirkkoherra

1906–1907 Frans Vihtori Kava, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

1908–1909 David Kapiainen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen


Ylimääräiset papit

1829–1830 Gabriel Vinter, kappalaisen apulainen

1831–1832 Anders Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1835 Anders Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1879–1882 Viktor Johan Gabriel Krogerus, sijaiskirkkoherra

1882–1888 Johan Efraim Snellman, sijaiskirkkoherra

1888–1891 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, sijaiskirkkoherra

1891 Matti Hilonen, vt. kirkkoherra

1891 Karl Gustaf Mustonen, vt. kirkkoherra

1891 Herman Salomon Kuosmanen, vt. kirkkoherra

1891–1892 Juho Heikki Ihalainen, vt. kirkkoherra

1894–1895 Aron Emil Simeon Frosterus, vt. kappalainen

1909–1911 Lauri Johanneksenpoika Mustakallio, kirkkoherran apulainen

1911–1912 Anselm Pärnänen, kirkkoherran apulainen

1913–1916 Eero Johannes Hyvärinen, kirkkoherran apulainen

1916–1919 Ragnar Gabriel Wegelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1918–1919 Viktor Heinikainen, armovuodensaarnaaja

1919 Johannes Fredrik Cantell, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Kiteen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1790, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1677–1967.


Isonvihan aikana hävitettiin osa seurakunnan arkistoa ja kirkkoa ryöstettiin ja kappalaisen pappila poltettiin venäläisten toimesta pikkuvihan aikana maaliskuussa 1742.


Linkit

Hae

bottom of page