Kiteen pogosta kuului alkuaan Novgorodin piispalle ja se luettiin kuuluvaksi Sortavalan ortodoksiseen Mikholskoin pogostaan, jonka Kiteen ortodoksinen kappeli mainitaan 1589. Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1617 ja Viipurin piispa Nicolai Magni antoi valtakirjan ensimmäiselle kirkkoherralle 15.2.1631, joka oli jo aiemmin lähtetty Kiteen alueelle saarnaamaan luterilaista uskoa. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkot 1656. Uusi kirkko rakennettiin 1757 ja kirkko oli Ulrika Eleonoran nimikko. Kirkko paloi perustuksiaan myöden yöllä vasten 25.6.1876 ja jälleen yöllä 16.9.1887, jolloin puuosa paloi poroksi. Kiteen kunta muodostettiin kaupungiksi 1991 ja Kesälahden kunta liitettiin Kesälahden kunta 2013.
Seurakuntaan kuuluneista Liperi perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperiin laskettiin kuuluvaksi Lieksan suomenkieliset kylät 1638–1639. Rääkkylä perustettiin kappeliksi 1600-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Seurakuntaan kuulunut Ruskealan rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tultuaan liitetyksi Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721.
Muut nimet
Kides, Kitehes
Kylät
Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Jaakkima, Juurikkajärvi, Kangasjärvi, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Närsäkkälä, Niinikumpu, Päätye, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Särkijärvi, Satulavaara, Säynejärvi, Suoparsaari, Suorlahti, Varmoniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunta antoi kirkkoherralle kaksi autiotilaa Sorolahden kylässä 25.8.1642, jonne myös kirkko rakennettiin. Pitäjänkokouksessa päätettiin 1780, että pitäjän koulumestari olisi pitäjänapulainen. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 24.9.1825. Kirkkoherralle suoritettavista päivätöistä keisarin päätös 14.4.1741 ja keisarillisen senaatin päätös 6.5.1826. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 25.4.1825 ja 6.12.1845. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen Rääkkylään keisarillisella käskykirjeellä 20.4.1829. Kirkkoherran deputaatti 19,78 hehtolitraa viljaa ja 76 markkaa 80 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.
Kirkkoherrat
1631–1650 Georgius Petri Wallins
1656–1673 Michael Aeschilli Hyëtius
1673–1677 Aeschillus Michaelis
1681–1686 Michael Aeschilli
1685–1700 Georgius Neglick
1713–1734 Henrik Winter
1736–1744 Joakim Neglick
1746–1785 Anders Winter
1786–1799 Herman Wegelius
1800–1809 Mårten Kristofer Lindforss
1812–1827 Sven Abraham Hougberg
1831–1834 Magnus Alopeaus
1837–1853 Gustaf Fredrik Hjerppe
1856–1890 Uno Vilhelm Telén
1892–1906 Fredrik Forsman
1909–1917 Josef Holmström
1919–1943 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm
Kappalaiset, toinen sarja
1663–1685 Georgius Nelick
1686–1735 Kristiern Ellonius
1735–1780 Henrik Winter
1780–1792 Anders Winter
1794–1811 Fredrik Johan Rosenbom
1814–1832 Gabriel Vinter
1836–1856 Uno Vilhelm Telén
1856–1857 Mårten Henrik Fabritius
1858–1876 Gustaf Adolf Svahn
1879–1893 Karl Karttunen
1895–1917 Matti Hilonen
1919–1945 Kaarlo Kustaa Heikkilä
Kappalaiset, toinen sarja
1686–1722 Georg Osolanus
1728–1736 Joakim Neglick
1737–1756 Jakob Gerlander
1757–1788 Arvid Sirelilus
1790–1794 Anders Kiljander, virka siirrettiin Rääkkylään
Pitäjänapulaiset
1781–1786 Anders Henriksson Winter
1787–1789 Peter Possenius
1791–1812 Gabriel Vinter
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1796–1803 Peter Vallenius, kirkkoherranapulainen
1812–1814 Peter Magnus Löfving, kirkkoherran viransijainen armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1812–1814 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja
1815–1819 Gustaf Fredrik Hjerppe, kirkkoherran apulainen
1815–1819 Klas Anders Lindblad, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1818 Filip Hellenius, kirkkoherran apulainen
1819–1836 Bengt Mårten Stenius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1835–1836 Karl Magnus Alopaeus, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
1837–1840 Benjamin Fabritius, kirkkoherran apulainen
1840–1843 Anders Nord, kirkkoherran apulainen
1843–1845 Alexander Fredrik Alander, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1849–1851 Alexander Fredrik Alander, kirkkoherran apulainen
1851–1852 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1852–1858 Johan Ernst Beyrath, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1857 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, virkavuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen
1865 Adolf Jakob Teodor Skogman, kirkkoherran apulainen
1865–1879 Karl Karttunen, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1873–1877 Mats Emil Zimmerman, kirkkoherran apulainen
1877–1879 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen ja sijaiskirkkoherra
1906–1907 Frans Vihtori Kava, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
1908–1909 David Kapiainen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
Ylimääräiset papit
1829–1830 Gabriel Vinter, kappalaisen apulainen
1831–1832 Anders Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1835 Anders Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1879–1882 Viktor Johan Gabriel Krogerus, sijaiskirkkoherra
1882–1888 Johan Efraim Snellman, sijaiskirkkoherra
1888–1891 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, sijaiskirkkoherra
1891 Matti Hilonen, vt. kirkkoherra
1891 Karl Gustaf Mustonen, vt. kirkkoherra
1891 Herman Salomon Kuosmanen, vt. kirkkoherra
1891–1892 Juho Heikki Ihalainen, vt. kirkkoherra
1894–1895 Aron Emil Simeon Frosterus, vt. kappalainen
1909–1911 Lauri Johanneksenpoika Mustakallio, kirkkoherran apulainen
1911–1912 Anselm Pärnänen, kirkkoherran apulainen
1913–1916 Eero Johannes Hyvärinen, kirkkoherran apulainen
1916–1919 Ragnar Gabriel Wegelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1918–1919 Viktor Heinikainen, armovuodensaarnaaja
1919 Johannes Fredrik Cantell, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Kiteen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1790, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1677–1967.
Isonvihan aikana hävitettiin osa seurakunnan arkistoa ja kirkkoa ryöstettiin ja kappalaisen pappila poltettiin venäläisten toimesta pikkuvihan aikana maaliskuussa 1742.
Kansallisarkisto on digitoinut Kiteen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.