Sortavalan Nikolskoin pogostaan mainitaan kuuluneen vuonna 1500 Kiteen alue sekä Saaren, Reekkalan, Lahden, Kerisyrjän, Untolan, Liikolan, Vastin ja Otsoisten perevaarat. Sortavalan ortodoksiseen emäseurakuntaan kuului vuonna 1589 Otsoisten, Möntsälän, Kiteen, Impilahden, Suistamon ja Suojärven kappelit. Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodokseista muutti pois, ja ensimmäinen luterilainen kirkkoherra mainitaan kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen valtakirjalla 1632, joka vahvistettiin Tukholmassa 19.6.1640. Kihlakunnanoikeus määräsi 30.6.1641, että luterilainen kirkko ja pappila rakennettaisiin.
Perustettiin jakamattomana Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakuntana 1632, jolla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895, jolloin uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Seurakunta erotettiin itsenäisiksi Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunniksi 1916 ja ero toteutui. Seurakuntaan kuulunut Harlu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja Kuokkaniemi oli määrä erottaa 1900-luvun alkupuolella, mutta viimeksi mainittu hanke raukesi.
Sortavalan maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sortavalan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin.Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sortavalan maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Jyväskylän maalaiskuntaa, Muurameen, Petäjäjärvelle, Toivakkaa, Laukaaseen, Saarijärvelle, Äänekoskelle, Uuraisiin, Viitasaarelle, Pihtiputaalle ja Kivijärvelle.
Muut nimet
Sordavala, Sordavala landsförsamling, Sortavalan maaseurakunta
Kylät
Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Mäkisalo, Melloinen, Möntsölänsalmi, Myllykylä, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta suostumus kirkkoneuvoston kokouksessa 6.6.1756 ja 26.10.1845, joka vahvistettiin 25.9.1869. Uusi suostumus vahvistettiin 21.1.1869, kaupunkiseurakuntaa varten 17.11.1869 ja maaseurakuntaa varten 19.10.1870. Erinäisistä kirkollisista makskuista keisarillisen senaatin päätös 11.6.1880.
Kirkkoherrat
1639–1650 Paulus Matthiae
1681–1686 Martinus H. Thoranius
1692–1704 Anders Ahockius
1704 Erik Bouman
1721–1748 Johan Thoranius
1749–1753 Johan Hoffrén
1755–1793 Samuel Alopaeus
1795–1802 Kristian Hornborg
1805 Adolf Penzelius, nimitettiin, mutta ei ottanut virkaa vastaan
1806–1817 Michael Melanchton
1821–1826 Jakob Johan Björk
1829–1833 Johan Adolf Neovius
1835–1862 Gabriel Johan Fabritius
1865–1866 Adolf Relander
1867–1887 Gabriel Platan
1890–1916 Johannes Sahlman
1918–1925 Erik Johan Ekroth
1928–1944 Kaarle T. N. Hulkkonen
1939–1949 Toivo Multanen, vt. kirkkoherra
Kappalaiset
1658 Johannes Pulski
1686–1694 Anders Ahockius
–1704 Erik Bouman
1705– Samuel Lackman
1723–1735 Erik Norring
1737–1738 Jakob Johan Dannenberg
1738–1750 Karl Gustaf Melartopaeus
1751–1768 Samuel Henrik Passelberg
1770–1787 Karl Johan Melart
1792–1805 Henrik Kyrenius
1806–1808 Herman Emanuel Hornborg
1809–1818 Gustaf Wilhelm (G. G.) Åkerblom
1836–1866 Henrik Renqvist
1869–1882 Gustaf Bäckström
1885–1914 Konstantin Lindh
1918–1928 K. T. N. Hulkkonen
1928–1949 Toivo Multanen
Apulaispapit
1750 T. Roselius, todennäköisesti armovuodensaarnaaja
1751–1755 J. Rennerus, kirkkoherran apulainen, välivuodensaarnaaja
1763–1765 A. Mahlman, kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja
1778 G. Passelberg, kirkkoherran apulainen
1779–1780 P. Wahlberg, apulaispappi, kaupunkikoulun opettaja
1783–1791 J. J. Wastin., kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja
1790–1792 M. Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1791–1792 L. Deutschman, armovuodensaarnaaja, virallinen apulainen
1793–1795 C. Appelroth, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1799–1801 J. Schroeder, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1799–1802 Aron Schroeder, kirkkoherran apulainen
1802–1806 Herman Emanuel Hornborg, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1804–1806 Adolf Fredrik Granbaum, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1806–1807 Jakob Reinhold Granbaum, armovuodensaarnaaja
1806–1812 Anders Johan Malmstedt, kirkkoherran apulainen
1807 F. G. (F. W.) Malmstedt, virallinen apulainen
Ylimääräiset papit
1816–1819 Fredrik Wilhelm Melart, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1825–1828 Jakob Vilhelm Björk, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1826–1827 Johan Nylund, kappalaisen apulainen
1827–1832 Bengt Simming, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1828 David Arenius, armovuodensaarnaaja
1828–1829 Johan Ollberg, armovuodensaarnaaja
1830–1837 Karl Mauritz Lagerstam, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1840–1842 Alexander Ferdinand Åkerblom, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1842–1846 Alexander Wilhelm Mansner, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherr
1843–1846 Fredrik Häyrén, kirkkoherran apulainen
1846 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen
1846 Jonas Gabriel Grahn, kirkkoherran apulainen
1846 Matias Ferdinand Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Karl Mauritz Lagerstam, kappalaisen apulainen
1847–1849 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen
1847 Klemens Johan Gabriel Sirelius, kirkkoherran apulainen
1848 Aron Lundström, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen
1849–1856 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1849–1852 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen
1852–1854 Filip Viitikka, kappalaisen apulainen
1854–1855 Evert Toedor Molander, kappalaisen apulainen
1855–1856 Bernhard Stenbäck, kappalaisen apulainen
1856 Alexander Ferdinand Åkerblom, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1856 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen
1856 Effendi Elfvengren, kappalaisen apulainen
1856–1858 Ulrik Siegberg, kirkkoherran apulainen
1856–1861 Alexander Joakim Kuldan, kappalaisen apulainen
1858–1859 Kristian Emanuel Calonius, kirkkoherran apulainen
1859–1860 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1860–1861 Otto Gustaf Blomgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
186118–64 Alexander Wilhelm Mansner, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1862 Konrad Edward Tornberg, kappalaisen apulainen
1862–1864 Karl Adolf Stren, sijaiskirkkoherra
1864–1865 Karl Filip Rönnholm, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1865–1866 Alexis Kniper, vt. kappalainen
1866 Bror Karl Masalin, sijaiskirkkoherra
1866–1869 Gustaf Bäckström, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1866 Oskar Alfred Valdemar Aurén, kappalaisen sijainen
1866–1867 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen
1875 Karl Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen
1875–1877 Karl Julius Karsten, kirkkoherran apulainen
1877 Zakarias Kontio, kirkkoherran apulainen
1877–1878 Paavo Poutiainen, kirkkoherran apulainen
1878–1879 Anders Wilhelm Liukkonen, kappalaisen apulainen
1878–1880 Stefan Virkanen, kirkkoherran apulainen
1879–1882 Timoteus Lokka, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1881 Johannes Hänninen, kappalaisen apulainen
1882–1883 Karl Johan Lahtinen, kirkkoherran apulainen
1882–1884 Otto Wilhelm Olander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1883 Paavo Poutiainen, kirkkoherran apulainen
1883–1884 Anton Jacklin, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Johannes Hovilainen, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Peter Sormunen, vt. kappalainen
1885–1886 Fredrik Eliel Cleve, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Nestor Nordling, kirkkoherran apulainen
1887–1890 Efraim Johan Penttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1891–1892 Karl Mikael Mellberg, kirkkoherran apulainen
1891–1892 Berndt Robert Henriksson, vt. kappalainen
1892–1893 Robert Leonard Hernberg, vt. kappalainen
1892 Erik Johan Karanen, kirkkoherran apulainen
1892–1894 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen
1893 Johan Paavali Leivonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1894–1895 Kaarlo Lehtonen, kappalaisen apulainen
1894 Emanuel Lamppu, kappalaisen apulainen
1894–1896 Johan Teoidor Bäckman, kirkkoherran apulainen
1897–1899 Johan Paavali Leivonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1895 Juho Nukari, kappalaisen apulainen
1895–1896 Viktor Emanuel Jacobson, kappalaisen apulainen, papiston apulainen
1896–1898 Juho Kustaa Sakkinen, kappalaisen apulainen
1896 Elis Richard Ståhlhammar, kappalaisen apulainen
1896–1897 Akseli Kytö, kirkkoherran apulainen
1898–1899 Viktor Emanuel Jacobson, kappalaisen apulainen, papiston apulainen
1898–1900 Vilhelm Ferdinand Fagerlund, kappalaisen apulainen
1899–1900 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen
1900 Otto Wilhelm Lillqvist, papiston apulainen
1900–1901 Kaarle Albert Lauri, vt. kappalainen
1900–1902 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1901–1902 Abel Fabian Raunio, vt. kappalainen
1902–1903 Gustaf Lennart Lilius, vt. kappalainen
1902–1903 Otto Wilhelm Kärkkäinen, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Arvi Brynolf Rautio, kirkkoherran apulainen
1903 Vilho Kantola, vt. kappalainen, papiston apulainen
1904–1906 Ludwig Wilhelm Sjöstedt, papiston apulainen
1904–1905 Kaarle Juhana Hämäläinen, kirkkoherran apulainen
1905–1906 Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Emanuel Suvanne e Lamppu, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Emil Nylholm, vt. kappalainen
1907– Oskari Fredrik Kanervo, papiston apulainen, sairashuoneen saarnaaja
1908– Johan Alfred Viherluoto, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1908 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen
1908–1909 Frans Leonhard Valdemar Lindbohm, papiston apulainen
1908 Emil Bernhard Holmstén, vt. kappalainen
1909–1910 Anshelm Pärnänen, vt. kappalainen
1909 Arvo Edvard Salomaa, vt. kappalainen
1909 Heikki Repo, vt. kappalainen
Arkisto
Sortavalan maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1986.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.