top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sortavala

Päivitetty: 18. kesäk.


Rajakartta: Sortavala

Sortavalan Nikolskoin pogostaan mainitaan kuuluneen vuonna 1500 Kiteen alue sekä Saaren, Reekkalan, Lahden, Kerisyrjän, Untolan, Liikolan, Vastin ja Otsoisten perevaarat. Sortavalan ortodoksiseen emäseurakuntaan kuului vuonna 1589 Otsoisten, Möntsälän, Kiteen, Impilahden, Suistamon ja Suojärven kappelit. Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodokseista muutti pois, ja ensimmäinen luterilainen kirkkoherra mainitaan kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen valtakirjalla 1632, joka vahvistettiin Tukholmassa 19.6.1640. Kihlakunnanoikeus määräsi 30.6.1641, että luterilainen kirkko ja pappila rakennettaisiin.


Perustettiin jakamattomana Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakuntana 1632, jolla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895, jolloin uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Seurakunta erotettiin itsenäisiksi Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunniksi 1916 ja ero toteutui. Seurakuntaan kuulunut Harlu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja Kuokkaniemi oli määrä erottaa 1900-luvun alkupuolella, mutta viimeksi mainittu hanke raukesi.


Sortavalan maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sortavalan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin.Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sortavalan maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Jyväskylän maalaiskuntaa, Muurameen, Petäjäjärvelle, Toivakkaa, Laukaaseen, Saarijärvelle, Äänekoskelle, Uuraisiin, Viitasaarelle, Pihtiputaalle ja Kivijärvelle.


Muut nimet

Sordavala, Sordavala landsförsamling, Sortavalan maaseurakunta


Kylät

Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Mäkisalo, Melloinen, Möntsölänsalmi, Myllykylä, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta suostumus kirkkoneuvoston kokouksessa 6.6.1756 ja 26.10.1845, joka vahvistettiin 25.9.1869. Uusi suostumus vahvistettiin 21.1.1869, kaupunkiseurakuntaa varten 17.11.1869 ja maaseurakuntaa varten 19.10.1870. Erinäisistä kirkollisista makskuista keisarillisen senaatin päätös 11.6.1880.


Keisarillisen senaatti määräsi 15.3.1895, että Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunnan silloisen kirkkoherran silloisen viranhaltijan poistuttua virastaan, molemmille seurakunnalle oli aseettava kaksi kappalaisen virkaa, jotka olivat seurakuntien yhteiset, eikä erikseen nimetty toista seurakuntaa varten. Toinen kappalainen velvoitettiin asumaan Sortavalan kaupungissa ja määrättiin saamaan kaupunkilaisilta hyyry- eli vuokrarahaa 400 markkaa.


Kirkkoherrat

1639–1650 Paulus Matthiae

1692–1704 Anders Ahockius

1704 Erik Bouman

1721–1748 Johan Thoranius

1749–1753 Johan Hoffrén

1755–1793 Samuel Alopaeus

1795–1802 Kristian Hornborg

1805 Adolf Penzelius, nimitettiin, mutta ei ottanut virkaa vastaan

1806–1817 Michael Melanchton

1821–1826 Jakob Johan Björk

1865–1866 Adolf Relander

1867–1887 Gabriel Platan

1890–1916 Johannes Sahlman

1918–1925 Erik Johan Ekroth

1939–1949 Toivo Multanen, vt. kirkkoherra


Kappalaiset

1658 Johannes Pulski

1686–1694 Anders Ahockius

–1704 Erik Bouman

1723–1735 Erik Norring

1770–1787 Karl Johan Melart

1792–1805 Henrik Kyrenius

1836–1866 Henrik Renqvist

1869–1882 Gustaf Bäckström

1885–1914 Konstantin Lindh

1918–1928 K. T. N. Hulkkonen

1928–1949 Toivo Multanen


Apulaispapit

1750 T. Roselius, todennäköisesti armovuodensaarnaaja

1751–1755 J. Rennerus, kirkkoherran apulainen, välivuodensaarnaaja

1763–1765 A. Mahlman, kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja

1778 G. Passelberg, kirkkoherran apulainen

1779–1780 P. Wahlberg, apulaispappi, kaupunkikoulun opettaja

1783–1791 J. J. Wastin., kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja

1790–1792 M. Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1791–1792 L. Deutschman, armovuodensaarnaaja, virallinen apulainen

1793–1795 C. Appelroth, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1799–1801 J. Schroeder, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1799–1802 Aron Schroeder, kirkkoherran apulainen

1802–1806 Herman Emanuel Hornborg, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1804–1806 Adolf Fredrik Granbaum, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1806–1807 Jakob Reinhold Granbaum, armovuodensaarnaaja

1806–1812 Anders Johan Malmstedt, kirkkoherran apulainen

1807 F. G. (F. W.) Malmstedt, virallinen apulainen


Ylimääräiset papit

1816–1819 Fredrik Wilhelm Melart, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1825–1828 Jakob Vilhelm Björk, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1826–1827 Johan Nylund, kappalaisen apulainen

1827–1832 Bengt Simming, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1828 David Arenius, armovuodensaarnaaja

1828–1829 Johan Ollberg, armovuodensaarnaaja

1830–1837 Karl Mauritz Lagerstam, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1840–1842 Alexander Ferdinand Åkerblom, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1842–1846 Alexander Wilhelm Mansner, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherr

1843–1846 Fredrik Häyrén, kirkkoherran apulainen

1846 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen

1846 Jonas Gabriel Grahn, kirkkoherran apulainen

1846 Matias Ferdinand Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Karl Mauritz Lagerstam, kappalaisen apulainen

1847–1849 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen

1847 Klemens Johan Gabriel Sirelius, kirkkoherran apulainen

1848 Aron Lundström, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen

1849–1856 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1849–1852 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen

1852–1854 Filip Viitikka, kappalaisen apulainen

1854–1855 Evert Toedor Molander, kappalaisen apulainen

1855–1856 Bernhard Stenbäck, kappalaisen apulainen

1856 Alexander Ferdinand Åkerblom, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1856 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen

1856 Effendi Elfvengren, kappalaisen apulainen

1856–1858 Ulrik Siegberg, kirkkoherran apulainen

1856–1861 Alexander Joakim Kuldan, kappalaisen apulainen

1858–1859 Kristian Emanuel Calonius, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1860–1861 Otto Gustaf Blomgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

186118–64 Alexander Wilhelm Mansner, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1862 Konrad Edward Tornberg, kappalaisen apulainen

1862–1864 Karl Adolf Stren, sijaiskirkkoherra

1864–1865 Karl Filip Rönnholm, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1865–1866 Alexis Kniper, vt. kappalainen

1866 Bror Karl Masalin, sijaiskirkkoherra

1866–1869 Gustaf Bäckström, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1866 Oskar Alfred Valdemar Aurén, kappalaisen sijainen

1866–1867 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen

1875 Karl Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen

1875–1877 Karl Julius Karsten, kirkkoherran apulainen

1877 Zakarias Kontio, kirkkoherran apulainen

1877–1878 Paavo Poutiainen, kirkkoherran apulainen

1878–1879 Anders Wilhelm Liukkonen, kappalaisen apulainen

1878–1880 Stefan Virkanen, kirkkoherran apulainen

1879–1882 Timoteus Lokka, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1881 Johannes Hänninen, kappalaisen apulainen

1882–1883 Karl Johan Lahtinen, kirkkoherran apulainen

1882–1884 Otto Wilhelm Olander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1883 Paavo Poutiainen, kirkkoherran apulainen

1883–1884 Anton Jacklin, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Johannes Hovilainen, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Peter Sormunen, vt. kappalainen

1885–1886 Fredrik Eliel Cleve, kirkkoherran apulainen

1886–1887 Nestor Nordling, kirkkoherran apulainen

1887–1890 Efraim Johan Penttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1891–1892 Karl Mikael Mellberg, kirkkoherran apulainen

1891–1892 Berndt Robert Henriksson, vt. kappalainen

1892–1893 Robert Leonard Hernberg, vt. kappalainen

1892 Erik Johan Karanen, kirkkoherran apulainen

1892–1894 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen

1893 Johan Paavali Leivonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1894–1895 Kaarlo Lehtonen, kappalaisen apulainen

1894 Emanuel Lamppu, kappalaisen apulainen

1894–1896 Johan Teoidor Bäckman, kirkkoherran apulainen

1897–1899 Johan Paavali Leivonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1895 Juho Nukari, kappalaisen apulainen

1895–1896 Viktor Emanuel Jacobson, kappalaisen apulainen, papiston apulainen

1896–1898 Juho Kustaa Sakkinen, kappalaisen apulainen

1896 Elis Richard Ståhlhammar, kappalaisen apulainen

1896–1897 Akseli Kytö, kirkkoherran apulainen

1898–1899 Viktor Emanuel Jacobson, kappalaisen apulainen, papiston apulainen

1898–1900 Vilhelm Ferdinand Fagerlund, kappalaisen apulainen

1899–1900 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen

1900 Otto Wilhelm Lillqvist, papiston apulainen

1900–1901 Kaarle Albert Lauri, vt. kappalainen

1900–1902 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen

1901–1902 Abel Fabian Raunio, vt. kappalainen

1902–1903 Gustaf Lennart Lilius, vt. kappalainen

1902–1903 Otto Wilhelm Kärkkäinen, kirkkoherran apulainen

1903–1904 Arvi Brynolf Rautio, kirkkoherran apulainen

1903 Vilho Kantola, vt. kappalainen, papiston apulainen

1904–1906 Ludwig Wilhelm Sjöstedt, papiston apulainen

1904–1905 Kaarle Juhana Hämäläinen, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen

1906–1908 Emanuel Suvanne e Lamppu, kirkkoherran apulainen

1906–1908 Emil Nylholm, vt. kappalainen

1907– Oskari Fredrik Kanervo, papiston apulainen, sairashuoneen saarnaaja

1908– Johan Alfred Viherluoto, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1908 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen

1908–1909 Frans Leonhard Valdemar Lindbohm, papiston apulainen

1908 Emil Bernhard Holmstén, vt. kappalainen

1909–1910 Anshelm Pärnänen, vt. kappalainen

1909 Arvo Edvard Salomaa, vt. kappalainen

1909 Heikki Repo, vt. kappalainen

 

Arkisto


Sortavalan maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1986.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

36 katselukertaa

Commentaires


Hae

bottom of page