top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Rantasalmi

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Rantasalmi

Perustettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1554. Rantasalmen kuninkaankartano mainitaan jo 1534. Erotettiin Säämingin ja Juvan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 6.9.1578, jolloin kirkkoherralle annettiin virkataloksi Kääskiläntaipaleen kruununtila. Kirkko rakennettiin 1741 ja tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 30.3.1821. Uuden kivisen kirkon piirustukset vahvistettiin 4.5.1824, mutta keisarillisen senaatin toimituskunta myöntyi vanhan kirkon korjaamiseen 8.4.1862. Lupa kuoletuslainan ottamiseen kirkon rakentamista varten myönnettiin 19.10.1897. Turun vuoden 1742 rauhassa seurakunnan 31 5/6 tilaa tuli kuulumaan Venäjän keisarikuntaan ja kolme tilaa, yhteensä 1 1/8 manttaalia, jäi kiistanalaiselle alueelle.


Seurakuntaan kuuluneista Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1852. Kangaslampi perustettiin rukoushuonekunnaksi, muodostettiin kappeliksi 1869 ja erotettiin 1894.


Kylät

Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Teemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon lisättiin Pietari Karhusen tila laamanninkäräjien päätöksellä 3.2.1579, ja lisäksi venäläisten ryöstöjen köyhdyttämään virkataloon lisättiin vielä Tahvanan Karhusen tila 27.1589. Heinävedellä myöhemmin sijainnut pappilan ulkopalsta oli luultavasti osa näistä maista. Kappalaisen virkatalo lohkaistiin alkuaan Katarina Gödekentytär Fincken rälssitilasta, mutta otettin takaisin, ja myöhemmin maaherra Carl Falckenberg antoi virkataloksi kolmen veron suuruisen tilan 1681.


Kirkkoherran velvollisuudesta palkata vakinainen apulainen Heinävedelle keisarin käskykirje 13.4.1835. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1639, kunnes toinen virka lakkautettiin Kangaslammin kappelin perustamisen myötä keisarillisella käskykirjeellä 12.3.1869. Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.4.1770 ja sen vahvisti kuningas 7.5.1776. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätökset 30.6.1848 ja 28.2.1853. Kirkkoherran palkasta ortodoksien omistamilta tiloilta keisarillisen senaatin päätös 1.12.1838. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 21.11.1810 ja keisarillisen senaatin päätös 2.3.1882. Seurakuntaan asentettiin koulumestarin virka 1755.

Kirkkoherrat

1578–1614 Laurentius Henrici

1614–1628 Thomas Haquini

1630 Lauri Heikinpoika

1632–1664 Andreas Matthiae

1707–1729 Anders Henrici

1741–1743 Johan Kyander

1745–1747 Anders Gustafsson Orraeus

1750–1764 Georg Helsingius

1818–1833 Joakim Adolf Cleve

1836–1856 Isak Ahlholm

1897–1915 Peter Malinen


1. Kappalaiset

1588–1614 Thomas Haquini

1629–1632 Anders Mathie

1635–1658 Mikael Laurinpoika

1662–1671 Arvid Henrikinpoika Monnius

1673–1691 Israel Sakarinpoika Willander

1693–1704 Jakob Hallitius

1705–1713 Henrik Winter

1728–1734 Jakob Ursinus

1734–1748 Johan Pontanus

1760–1770 Mikael Orraeus

1775–1826 Jakob Pontan

1828–1839 Johan Adolf Gröhn

1879–1887 Elias Paajanen

1888–1902 August Noponen

1908–1913 Heikki Rautajärvi

1914–1921 Väinö Johannes Tanskanen

1921–1926 Johannes Valkama

1926–1932 Lauri Henrik Taskinen


2. kappalaiset

1639–1658 Arvid Henrikinpoika Monnius

1663–1667 Anders Arvidinpoika Monnius (Sculptorius)

1671 Johan Martinpoika

1694–1704 Anders Teet

1704–1711 Matias Pardanus

1723–1728 Jakob Ursinus

1728–1736 Erik Collanus

1737–1765 Klas Fegman

1791–1809 Adolf Erik Lohman

1811–1823 Erik Terenius

1823–1826 Anders Landgren

1826–1867 Karl Johan Pontan


Ylimääräiset papit

1800–1808 Clas Collan, kirkkoherran- ja kappalaisenapulainen

1807–1826 Karl Johan Pontan, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja

1808–1809 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen

1809–1812 Tomas Clarén, kirkkoherranapulainen, vt. 1. kappalainen

1814–1821 Gustaf Fredrik Hjerppe, sijaiskirkkoherra

1821–1825 Gustaf Gräsbeck, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen

1825–1829 Karl Gustaf Siljander, kirkkoherranapulainen

1826–1828 Klas Kristian Albert Tötterman, kappalaisenapulainen

1839–1840 Johan Immanuel Polén, välisaarnaaja

1842–1843 Alexander Edvard Ruuth, kappalaisen sijainen

1843 Abel Abednego Hilander, kappalainen sijainen

1843–1844 Albert Vilhelm Handolin, kappalaisen sijainen

1844–1847 Karl Johan Cederblad, kappalaisen sijainen

1845–1852 Nils Gustaf Nykopp, kirkkoherranapulainen

1847–1858 Alexander Krogerus, kappalaisen sijainen

1853–1859 Klas Israel Joakim Molander, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra

1854–1855 Erik Johan Blom, kappalaisen sijainen

1859–1864 Otto Henrik Cleve, kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen

1859–1860 Per August Cygnaeus, vt. kappalainen

1860–1862 Anders Gustaf Forsblom, vt. kappalainen

1862–1863 Per August Cygnaeus, vt. kappalainen

1863–1868 Peter Malinen, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1864–1865 Alexis Kniper, kappalaisen sijainen

1868–1871 Bernhard Stenbäck, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1868–1869 Karl Johan Johnsson, vt. kappalainen

1871–1874 Anders Puupponen, vt. kappalainen

1873–1875 Johan Saarinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1875–1876 Aleksander Ikonen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1875 Karl Gustaf Forsblom, vt. kirkkoherra

1875–1876 Herman Vauhkonen, vt. kappalainen

1876–1878 Otniel Johannes Cleve, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1877–1879 Peter Sormunen, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen

1878–1879 Konrad Alexis Hougberg, kirkkoherranapulainen

1879–1880 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherranapulainen

1880–1882 Viktor Berner, kirkkoherranapulainen, virkav.s.

1882–1885 Adolf Tiainen, vt. kirkkoherra

1887–1888 Henrik Johan Helin, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1887–1888 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen

1888 Berndt Robert Henriksson, vt. kirkkoherra, kirkkoherranapulainen

1888–1889 Artur Henrik Saarnio, kirkkoherranapulainen

1889–1890 Lauri Klemens Sirelius, kirkkoherranapulainen

1890–1891 Henrik Johan Tyyskä, kirkkoherranapulainen

1891–1892 Daniel Klami, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1892–1897 Kaarle Albert Lauri, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1894 Frans Henrik Snellman, kirkkoherranapulainen

1897–1898 Aleksander Granholm, kirkkoherranapulainen

1898–1899 Johan Siitonen, kirkkoherranapulainen

1900–1902 Kaarle Oskari Holppi, kirkkoherranapulainen

1901 Paavo Iikka Paunu, kappalaisenapulainen

1902–1910 Taavetti Vilho Laine, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1902–1903 Kaarle Oskari Holppi, vt. kappalainen

1903 Gustaf Adolf Veckman, vt. kappalainen

 

Arkisto


Rantasalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1694. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1934.


Seurakunnan pappila paloi 1803, jolloin tuhoutui vanhimmat kirkonkirjat.


Kansallisarkisto on digitoinut Rantasalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

13 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page