Perustettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1554. Rantasalmen kuninkaankartano mainitaan jo 1534. Erotettiin Säämingin ja Juvan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 6.9.1578, jolloin kirkkoherralle annettiin virkataloksi Kääskiläntaipaleen kruununtila. Turun vuoden 1742 rauhassa seurakunnan 31 5/6 tilaa tuli kuulumaan Venäjän keisarikuntaan ja kolme tilaa, yhteensä 1 1/8 manttaalia, jäi kiistanalaiselle alueelle.
Kirkko rakennettiin 1741 ja tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 30.3.1821. Uuden kivisen kirkon piirustukset vahvistettiin 4.5.1824 mutta Keisarillisen senaatin toimituskunta kuitenkin myöntyi vanhan kirkon korjaamiseen 8.4.1862. Lupa kuoletuslainan ottamiseen kirkon rakentamista varten myönnettiin 19.10.1897.
Seurakuntaan kuuluneista Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1852. Kangaslampi perustettiin rukoushuonekunnaksi, muodostettiin kappeliksi 1869 ja erotettiin 1894. Rantasalmen kunta perustettiin 1866.
Maakirjakylät
Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Harjuranta, Hanhijärvi, Hevonlahti, Hiisimäki, Hiltula, Härkälä, Ihamaniemi, Joutsenlahti, Joutsenmäki, Kangaslampi (Pisamalahti), Kerisalo, Koivumäki, Kolkontaipale, Kuittua, Lahdenkylä (Lautakotalax), Mielojärvi, Osikonmäki, Palvalahti, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Rauhamäki, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttainen, Tammenlahti, Tiemassaari, Torasalo, Tornionniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon lisättiin Pietari Karhusen tila laamanninkäräjien päätöksellä 3.2.1579. Lisäksi venäläisten ryöstöjen köyhdyttämään virkataloon lisättiin vielä Tahvanan Karhusen tila 27.1589. Heinävedellä myöhemmin sijainnut pappilan ulkopalsta oli luultavasti osa näistä maista. Kappalaisen virkatalo lohkaistiin alkuaan Katarina Gödekentytär Fincken rälssitilasta. Tila otettiin kuitenkin takaisin ja myöhemmin vuonna 1681 maaherra Carl Falckenberg antoi virkataloksi kolmen veron suuruisen tilan.
Kirkkoherran velvollisuudesta palkata vakinainen apulainen Heinävedelle keisarin käskykirje 13.4.1835. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1639 kunnes toinen virka lakkautettiin Kangaslammin kappelin perustamisen myötä keisarillisella käskykirjeellä 12.3.1869. Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.4.1770 ja sen vahvisti kuningas 7.5.1776. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 30.6.1848 ja 28.2.1853. Kirkkoherran ortodoksien omistamilta tiloilta saamasta palkasta Keisarillisen senaatin päätös 1.12.1838. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 21.11.1810 ja Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1882. Seurakuntaan asetettiin koulumestarin virka 1755.
Kirkkoherrat
1578–1614 Laurentius Henrici
1614–1628 Thomas Haquini
1630 Lauri Heikinpoika
1632–1664 Andreas Matthiae
1664–1692 Anders Georg Georgiae Kyander
1692–1707 Jakob Sigfridinpoika Ursinus
1707–1729 Anders Henrici
1730–1740 Johan Samauelsson Norrgren (Kettunius)
1741–1743 Johan Kyander
1745–1747 Anders Gustafsson Orraeus
1750 Jakob Krook
1750–1764 Georg Helsingius
1766–1796 Samuel Paulsson Krogius
1799–1814 Johan Henrik Cygnaeus
1818–1833 Joakim Adolf Cleve
1836–1856 Isak Ahlholm
1857–1866 Johan Fredrik Bergh
1869–1882 Johan Kristian Lampén
1885–1896 Anders Gustaf Vesterlund
1897–1915 Peter Malinen
1917–1933 Pietari Harald Heickel
1935–1952 Väinö Johannes Tanskanen
1. Kappalaiset
1588–1614 Thomas Haquini
1629–1632 Anders Mathie
1635–1658 Mikael Laurinpoika
1662–1671 Arvid Henrikinpoika Monnius
1673–1691 Israel Sakarinpoika Willander
1691–1693 Aaron Andersson Kyander
1693–1704 Jakob Hallitius
1705–1713 Henrik Winter
1722–1727 Ambrosius Gerlander
1728–1734 Jakob Ursinus
1734–1748 Johan Pontanus
1760–1770 Mikael Orraeus
1775–1826 Jakob Pontan
1828–1839 Johan Adolf Gröhn
1840–1878 Erik Johan Roschier
1879–1887 Elias Paajanen
1888–1902 August Noponen
1903–1909 Kaarlo Fredrik Rantanen
1908–1913 Heikki Rautajärvi
1914–1921 Väinö Johannes Tanskanen
1921–1926 Johannes Valkama
1926–1932 Lauri Henrik Taskinen
1933–1934 Elias August Sylvester Heliövuori (Miettinen)
2. kappalaiset
1639–1658 Arvid Henrikinpoika Monnius
1663–1667 Anders Arvidinpoika Monnius (Sculptorius)
1671 Johan Martinpoika
1694–1704 Anders Teet
1704–1711 Matias Pardanus
1723–1728 Jakob Ursinus
1728–1736 Erik Collanus
1737–1765 Klas Fegman
1766–1790 Klas Eriksson Collanus
1791–1809 Adolf Erik Lohman
1811–1823 Erik Terenius
1823–1826 Anders Landgren
1826–1867 Karl Johan Pontan
Ylimääräiset papit
1800–1808 Clas Collan, kirkkoherran- ja kappalaisenapulainen
1807–1826 Karl Johan Pontan, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja
1808–1809 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen
1809–1812 Tomas Clarén, kirkkoherranapulainen, vt. 1. kappalainen
1814–1821 Gustaf Fredrik Hjerppe, sijaiskirkkoherra
1821–1825 Gustaf Gräsbeck, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen
1825–1829 Karl Gustaf Siljander, kirkkoherranapulainen
1826–1828 Klas Kristian Albert Tötterman, kappalaisenapulainen
1839–1840 Johan Immanuel Polén, välisaarnaaja
1842–1843 Alexander Edvard Ruuth, kappalaisen sijainen
1843 Abel Abednego Hilander, kappalainen sijainen
1843–1844 Albert Vilhelm Handolin, kappalaisen sijainen
1844–1847 Karl Johan Cederblad, kappalaisen sijainen
1845–1852 Nils Gustaf Nykopp, kirkkoherranapulainen
1847–1858 Alexander Krogerus, kappalaisen sijainen
1853–1859 Klas Israel Joakim Molander, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra
1854–1855 Erik Johan Blom, kappalaisen sijainen
1859–1864 Otto Henrik Cleve, kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen
1859–1860 Per August Cygnaeus, vt. kappalainen
1860–1862 Anders Gustaf Forsblom, vt. kappalainen
1862–1863 Per August Cygnaeus, vt. kappalainen
1863–1868 Peter Malinen, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1864–1865 Alexis Kniper, kappalaisen sijainen
1868–1871 Bernhard Stenbäck, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1868–1869 Karl Johan Johnsson, vt. kappalainen
1871–1874 Anders Puupponen, vt. kappalainen
1873–1875 Johan Saarinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1875–1876 Aleksander Ikonen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1875 Karl Gustaf Forsblom, vt. kirkkoherra
1875–1876 Herman Vauhkonen, vt. kappalainen
1876–1878 Otniel Johannes Cleve, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1877–1879 Peter Sormunen, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen
1878–1879 Konrad Alexis Hougberg, kirkkoherranapulainen
1879–1880 Johan Ivar Vallenius, kirkkoherranapulainen
1880–1882 Viktor Berner, kirkkoherranapulainen, virkav.s.
1882–1885 Adolf Tiainen, vt. kirkkoherra
1887–1888 Henrik Johan Helin, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1887–1888 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen
1888 Berndt Robert Henriksson, vt. kirkkoherra, kirkkoherranapulainen
1888–1889 Artur Henrik Saarnio, kirkkoherranapulainen
1889–1890 Lauri Klemens Sirelius, kirkkoherranapulainen
1890–1891 Henrik Johan Tyyskä, kirkkoherranapulainen
1891–1892 Daniel Klami, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1892–1897 Kaarle Albert Lauri, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1894 Frans Henrik Snellman, kirkkoherranapulainen
1897–1898 Aleksander Granholm, kirkkoherranapulainen
1898–1899 Johan Siitonen, kirkkoherranapulainen
1900–1902 Kaarle Oskari Holppi, kirkkoherranapulainen
1901 Paavo Iikka Paunu, kappalaisenapulainen
1902–1910 Taavetti Vilho Laine, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1902–1903 Kaarle Oskari Holppi, vt. kappalainen
1903 Gustaf Adolf Veckman, vt. kappalainen
Arkisto
Rantasalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1694. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1934.
Seurakunnan pappila paloi 1803, jolloin vanhimmat kirkonkirjat tuhoutuivat.
Kansallisarkisto on digitoinut Rantasalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments