top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ristiina

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Ristiina

Erotettiin Mikkelin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kreivi Per Brahen käskykiirjeellä 30.1.1649, jolloin kutsuttiin Brahen- eli Raahenlinnaksi, mutta pitäjän ja seurakunnan nimeksi vakiintui Ristiina Brahen puolison Kristina Katarina Stenbockin mukaan. Ristiinan pitäjä erotettiin hallinnollisesrti Pellosniemen pitäjästä 1664. Ristiinan kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2013.


Muut nimet

Raahelinna, Braheslott, Kristina, Brahelinna, Braheburg


Kylät

Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hanhijärvi (vuoteen 1840), Hartikkala, Hauska (vuoteen 1840), Heikkilä, Heinniemi (vuoteen 1840), Heramäki, Hiirimäki, Himalansaari, Huttula, Hytölä, Inkarila, Innala (vuoteen 1840), Järvenpää, Jukarila (vuoteen 1840), Juottila, Juvela, Käenniemi (vuoteen 1845), Kaipiala (vuoteen 1840), Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kurvila (vuoteen 1830), Kylänlahti, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Mäkelä, Marjoniemi, Minkkilä, Närhilä, Outila, Pakinniemi (vuoteen 1840), Parkatniemi, Pettilä, Pöntilä, Puntala, Pylkkälä (vuoteen 1845), Pyrhölä (vuoteen 1845), Rahikkala, Rikantila (vuoteen 1845), Roinila (vuoteen 1845), Sattila, Savela, Simola, Sokkala, Surno, Syrjälä (vuoteen 1845), Syvänmaa (Sydänmaa), Taipale, Tarhola, Tiirola, Tiusala, Toijola (Toijala, Kyyrö), Tukiala (Tukialanlahti) (-1845), Tuukkala (vuoteen 1855), Valkola (vuoteen 1855), Vitsiälä, Ylölä, Yövesi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kreivi Per Brahe määräsi kirkkoherran virkatalon aseman ja tilukset 30.1.1649. Kirkkoherran palkasta vahvistettiin suostumus 16.4.1836 ja kappalaisen palkasta vahvisti keisari 12.4.1823, 25.1.1850 ja 11.10.1851.


Kirkkoherrat

1649–1659 Gregorius Andreae Kyander

1661–1678 Sigfridus Arvidsson Forsander

1682–1689 Michael Canuti Savander

1689–1700 Johan Quast

1702–1714 Georg Nigraeus

1715–1722 Johan Martini

1722–1727 Matthias Jahnssonius

1724–1736 Thomas Licenius

1737–1759 Anders Forselius

1761–1789 Nils Agander

1789–1815 Samuel Lizelius

1833 Erik Johan Lyra, kuoli ennen virkaan astumista

1837–1859 Elias Holmstein

1865–1872 Nils Gustaf Nykopp

1926–1931 Otto Kolehmainen


Kappalaiset

1655–1679 Mikael Savander

1682 Lars Pomaelius

1688–1689 Johan Monnius

1693–1697 Pehr Tornander

1693–1697 Matthias Lumbergius

1698–1710 Kristian Hassel

1711–1715 Johannes Martini

1715–1727 Henrik Lydenius

1737–1745 Johan Strandman

1781–1815 Sigfrid Calonius

1889–1893 Adolf Tiainen

1895–1900 Hiskias Kuitunen

1929–1932 Aatto Terho


Ylimääräiset papit

1679–1682 Johan Monnius

1700–1702 Heinrich Marander

1714–1715 Henrik Lydenius

1735–1736 Petrus Beckborg

1737–1738 Claudius Fegman

1745 Josef Herkepaeus

1746–1749 Friedrich August Stichaeus

1750–1760 Johan Forselius

1767–1780 Sigfrid Calonius

1781 Carl Gustaf Mollerus

1789 Johan Bomberg

1790–1791 Gabriel Deutzman

1791–1794 Matts Sunell

1800–1817 Johan Kristian Schottman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1801–1809 Gustaf Stenbäck, kappalaisen apulainen

1809–1824 Matthias Engelbrekt Calonius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1819–1833 Olof Rasander, virka- ja armovuosisaarnaaja, papin apulainen, vt. kappalainen

1833–1835 Herman Oliver Roschier, virka- ja armovuosisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1834–1835 Karl Gustaf Siljander, kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja

1834–1837 Jonas Justén, armovuosisaarnaaja

1835–1837 Jakob Johan Grönros, sijaiskirkkoherra

1837 Anders Huchtman, sijaiskirkkoherra

1837 Henrik Konstantin Corander, välivuosisaarnaaja

1842–1843 Albert Vilhelm Handolin, kirkkoherran apulainen

1843–1845 Kristian Fredrik Gestrin, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Jakob Molin, kirkkoherran apulainen

1846–1848 Alexander Fernberg, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1850–1851 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherran apulainen

1851–1859 Magnus Ingman, kirkkoherran sijainen

1856–1858 Anders Gustaf Forsblom, kappalaisen apulainen

1862 Gustaf Robert Böök, vt kappalainen

1862 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen

1869–1872 Otto Villberg, kirkkoherran apulainen

1872–1873 Johan Henrik Martin, kirkkoherran apulainen, armovuosisaarnaaja

1874 Gustaf Lybeck, armovuosisaarnaaja

1886–1889 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen

1887–1891 Robert Ilmonen, kirkkoherran apulainen

1891–1896 Jaakko Ripatti, kirkkoherran apulainen

1893–1895 Lauri Klemens Sirelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1896–1898 Johan Teodor Bäckman, kirkkoherran apulainen

1898 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen

1898 Johan Kustaa Toppola, kirkkoherran apulainen

1898–1900 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen

1900–1902 Hugo Henrik Nyberg, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1902 Kaarle Oskari Holppi, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1902 Pekka Leskinen, vt kirkkoherra ja kappalainen

1902 Kaarlo Nestor Parikka, kappalaisen virassa armovuosisaarnaaja

1902–1903 Fredrik Aleksanteri Vikman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, armovuosisaarnaaja

1904–1905 Erik Villehad Hynninen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja

1905–1906 Frans Victor Hollming, vt. kirkkoherra

1907–1908 Fredrik Aleksanteri Vikman, vt. kappalainen ja kirkkoherra, armovuosisaarnaaja

1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen, armovuosisaarnaaja, vt. kirkkoherra

1925 Otto Akseli Myyryläinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja

1925 Yrjö Aleksanteri Hirvonen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja

1925 Elis Gideon Gulin, vt. kirkkoherra

1925–1926 Ilmari Salomaa, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Ristiinan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1661–1941.


Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan venäläiset hävittivät seurakunnan vanhimman kirkonkirjat Kustaa III:n sodan aikana 1789.


Kansallisarkisto on digitoinut Ristiinan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

18 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page