Erotettiin Mikkelin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kreivi Per Brahen käskykiirjeellä 30.1.1649, jolloin kutsuttiin Brahen- eli Raahenlinnaksi, mutta pitäjän ja seurakunnan nimeksi vakiintui Ristiina Brahen puolison Kristina Katarina Stenbockin mukaan. Ristiinan pitäjä erotettiin hallinnollisesrti Pellosniemen pitäjästä 1664. Ristiinan kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2013.
Muut nimet
Raahelinna, Braheslott, Kristina, Brahelinna, Braheburg
Kylät
Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hanhijärvi (vuoteen 1840), Hartikkala, Hauska (vuoteen 1840), Heikkilä, Heinniemi (vuoteen 1840), Heramäki, Hiirimäki, Himalansaari, Huttula, Hytölä, Inkarila, Innala (vuoteen 1840), Järvenpää, Jukarila (vuoteen 1840), Juottila, Juvela, Käenniemi (vuoteen 1845), Kaipiala (vuoteen 1840), Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kurvila (vuoteen 1830), Kylänlahti, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Mäkelä, Marjoniemi, Minkkilä, Närhilä, Outila, Pakinniemi (vuoteen 1840), Parkatniemi, Pettilä, Pöntilä, Puntala, Pylkkälä (vuoteen 1845), Pyrhölä (vuoteen 1845), Rahikkala, Rikantila (vuoteen 1845), Roinila (vuoteen 1845), Sattila, Savela, Simola, Sokkala, Surno, Syrjälä (vuoteen 1845), Syvänmaa (Sydänmaa), Taipale, Tarhola, Tiirola, Tiusala, Toijola (Toijala, Kyyrö), Tukiala (Tukialanlahti) (-1845), Tuukkala (vuoteen 1855), Valkola (vuoteen 1855), Vitsiälä, Ylölä, Yövesi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kreivi Per Brahe määräsi kirkkoherran virkatalon aseman ja tilukset 30.1.1649. Kirkkoherran palkasta vahvistettiin suostumus 16.4.1836 ja kappalaisen palkasta vahvisti keisari 12.4.1823, 25.1.1850 ja 11.10.1851.
Kirkkoherrat
1649–1659 Gregorius Andreae Kyander
1661–1678 Sigfridus Arvidsson Forsander
1682–1689 Michael Canuti Savander
1689–1700 Johan Quast
1702–1714 Georg Nigraeus
1715–1722 Johan Martini
1722–1727 Matthias Jahnssonius
1724–1736 Thomas Licenius
1737–1759 Anders Forselius
1761–1789 Nils Agander
1789–1815 Samuel Lizelius
1833 Erik Johan Lyra, kuoli ennen virkaan astumista
1837–1859 Elias Holmstein
1860–1863 Herman Oliver Roschier
1865–1872 Nils Gustaf Nykopp
1875–1903 Karl Paul Kollin Brunou
1906–1907 Frans Viktor Hollming
1910–1925 Artur Lorentz Gulin
1926–1931 Otto Kolehmainen
Kappalaiset
1655–1679 Mikael Savander
1682 Lars Pomaelius
1688–1689 Johan Monnius
1693–1697 Pehr Tornander
1693–1697 Matthias Lumbergius
1698–1710 Kristian Hassel
1711–1715 Johannes Martini
1715–1727 Henrik Lydenius
1728–1737 Peter Michaelis Heintzius
1737–1745 Johan Strandman
1746–1780 Kristian Henrik Calonius
1781–1815 Sigfrid Calonius
1816–1819 Johan Kristian Schottman
1824–1834 Matthias Engelbrecht Calonius
1837–1860 Herman Oliver Roschier
1862–1886 Berndt Wilhelm Neiglick
1889–1893 Adolf Tiainen
1895–1900 Hiskias Kuitunen
1900–1927 Fredrik Aleksanteri Vikman
1929–1932 Aatto Terho
Ylimääräiset papit
1679–1682 Johan Monnius
1700–1702 Heinrich Marander
1714–1715 Henrik Lydenius
1727 Peter Heintzius
1735–1736 Petrus Beckborg
1737–1738 Claudius Fegman
1745 Josef Herkepaeus
1746–1749 Friedrich August Stichaeus
1750–1760 Johan Forselius
1767–1780 Sigfrid Calonius
1781 Carl Gustaf Mollerus
1789 Johan Bomberg
1790–1791 Gabriel Deutzman
1791–1794 Matts Sunell
1794–1795 Niklas Carl Langberg
1800–1817 Johan Kristian Schottman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1801–1809 Gustaf Stenbäck, kappalaisen apulainen
1809–1824 Matthias Engelbrekt Calonius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1819–1833 Olof Rasander, virka- ja armovuosisaarnaaja, papin apulainen, vt. kappalainen
1833–1835 Herman Oliver Roschier, virka- ja armovuosisaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1834–1835 Karl Gustaf Siljander, kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja
1834–1837 Jonas Justén, armovuosisaarnaaja
1835–1837 Jakob Johan Grönros, sijaiskirkkoherra
1837 Anders Huchtman, sijaiskirkkoherra
1837 Henrik Konstantin Corander, välivuosisaarnaaja
1842–1843 Albert Vilhelm Handolin, kirkkoherran apulainen
1843–1845 Kristian Fredrik Gestrin, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Jakob Molin, kirkkoherran apulainen
1846–1848 Alexander Fernberg, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1850–1851 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherran apulainen
1851–1859 Magnus Ingman, kirkkoherran sijainen
1856–1858 Anders Gustaf Forsblom, kappalaisen apulainen
1862 Gustaf Robert Böök, vt kappalainen
1862 Herman Vahlman, kirkkoherran apulainen
1869–1872 Otto Villberg, kirkkoherran apulainen
1872–1873 Johan Henrik Martin, kirkkoherran apulainen, armovuosisaarnaaja
1874 Gustaf Lybeck, armovuosisaarnaaja
1886–1889 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen
1887–1891 Robert Ilmonen, kirkkoherran apulainen
1891–1896 Jaakko Ripatti, kirkkoherran apulainen
1893–1895 Lauri Klemens Sirelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1896–1898 Johan Teodor Bäckman, kirkkoherran apulainen
1898 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1898 Johan Kustaa Toppola, kirkkoherran apulainen
1898–1900 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen
1900–1902 Hugo Henrik Nyberg, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1902 Kaarle Oskari Holppi, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1902 Pekka Leskinen, vt kirkkoherra ja kappalainen
1902 Kaarlo Nestor Parikka, kappalaisen virassa armovuosisaarnaaja
1902–1903 Fredrik Aleksanteri Vikman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, armovuosisaarnaaja
1904–1905 Erik Villehad Hynninen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja
1905–1906 Frans Victor Hollming, vt. kirkkoherra
1907–1908 Fredrik Aleksanteri Vikman, vt. kappalainen ja kirkkoherra, armovuosisaarnaaja
1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen, armovuosisaarnaaja, vt. kirkkoherra
1925 Otto Akseli Myyryläinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja
1925 Yrjö Aleksanteri Hirvonen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja
1925 Elis Gideon Gulin, vt. kirkkoherra
1925–1926 Ilmari Salomaa, vt. kirkkoherra
Arkisto
Ristiinan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1661–1941.
Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan venäläiset hävittivät seurakunnan vanhimman kirkonkirjat Kustaa III:n sodan aikana 1789.
Kansallisarkisto on digitoinut Ristiinan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.