top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Joroinen

Päivitetty: 26. heinäk.


Rajakartta: Joroinen

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1630, jolloin siihen luettiin kuuluvaksi Joroisten, Järvikansan ja Mäkiöisten, Pieksämäen Hietasen, Suontien ja Syväsillan sekä Säämingin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1631. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1685. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Keisarillisen senaatin päätöksen 19.4.1894 mukaan Joroisten Pohjoismäen kylä sekä Kataisen kylän tila rekisterinumerolla 38 siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan. Samalla päätöksellä siirrettiin Syvänsin ja Ruuhilammin kylät sekä Maaveden kylän tila rekisterinumerolla 5 Jäppilän kirkkoherrakuntaan.


Muut nimet

Jorois


Maakirjakylät

Hasumäki, Häyrilä, Joroisniemi, Järvikylä, Kaitainen, Katisenlahti, Kerisalo, Kotkatlahti, Lahnalahti, Luttila, Maavesi, Montola, Pirilä, Pohjoismäki, Riuttanen, Ruokojärvi, Ruokoniemi, Ruuhilampi, Savuniemi, Sydänmaa, Syvänsi (Syväis), Tuusmäki, Vättilä, Väyrilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 2.11.1839. Päivätöistä kihlakunnanoikeuden päätös 9.1.1761. Koulunopettajan palkkaeduista pitäjänkokouksen päätös 25.9.1796.


Kirkkoherrat

1631–1649 Marcus Aeschilli

1649–1659 Canutus Matthiæ

1662–1675 Thomas Laurentii Ischanius

1676–1693 Sigfridus Gustavi Porthanus

1694–1711 Samuel Jacobi Simalinus

1714-1715 Anders Cajander

1715–1720 Kristofer Bonsdorff

1721–1724 Erik Collanus

1724–1731 Johan Limatius

1732–1742 Klas Molander

1743–1744 Erik Anders Thun

1745–1765 Abraham Poppius

1766–1769 Daniel Tuderus

1770–1793 Elias Paldanius

1794–1808 Klas Henrik Awelin

1816–1821 Johan Heinricus

1824–1837 Gustaf Vinter

1841–1848 Gustaf Gräsbeck

1931– Otto Kolehmainen


Kappalaiset

1635–1649 Canutus Matthiae

1650–1673 Jonas Laurentii

1675–1712 Henricus Krogerus

1718–1728 Ericus Collanus

1728–1734 Henrik Voigt

1735–1743 Karl Etholenius

1743–1748 Gustaf Hällman

1749–1776 Henrik Montan

1777–1793 Johan Silander

1795–1822 Magnus Paldanius

1825–1841 Gustaf Gräsbeck

1878–1908 Peter Vilhelm Harald, ensin vt. kappalainen

1909–1911 Pekka Airaksinen

1914–1921 Aksel Gabriel Pajula

1921–1924 Johannes Mustakallio

1926–1931 Arvo Eino Johannes Tani


Ylimääräiset papit

1801–1820 Gustaf Adolf Hoffrén, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1804–1807 Anders Grahn, kirkkoherran apulainen

1806–1808 Johan Heinricus, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1808 Anders Henrik Vinter, armovuodensaarnaaja

1808–1810 Klas Magnus Moliis, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1811–1815 Erik Vikborg, virka- ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen

1815–1816 Arvid Gottfrid Nordqvist, välisaarnaaja

1820–1821 Nils Aschan, vt. kappalainen

1821–1822 Erik Vikborg, virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen

1821–1822 Gustaf Vinter, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1822 Karl Johan Vinter, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1822–1823 Vilhelm Lindqvist, vt. kappalainen

1822–1824 Elias Samuel Nymalm, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1823–1825 Anders Tykén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1832–1834 Axel Emanuel Berner, kirkkoherranapulainen

1834–1835 Anders Emanuel Berner, kirkkoherranapulainen

1835–1838 Lars Romell, kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1836–1842 Fredrik Alexander Hypén, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viran välisaarnaaja

1847–1848 Jakob Molin, kirkkoherranapulainen

1848–1852 Johan Gustaf Gräsbäck, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra

1862–1863 Matias Helenius, kirkkoherranapulainen

1875–1878 Karl Gustaf Markkula, kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1878–1879 Peter Härkönen, vt. kirkkoherra

1892–1893 Erik Villehard Hynninen, kirkkoherranapulainen, papiston apulainen

1893–1895 Albin Hukkanen, kirkkoherranapulainen

1895–1897 Erik Villehard Hynninen, kirkkoherranapulainen, papiston apulainen

1896–1901 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1897–1901 Kaarle Fredrik Kares, papiston apulainen

1901–1904 Albin Hukkanen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Joroisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1694 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1925.


Kansallisarkisto on digitoinut Joroisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

82 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page