Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1630, jolloin siihen luettiin kuuluvaksi Joroisten, Järvikansan ja Mäkiöisten, Pieksämäen Hietasen, Suontien ja Syväsillan sekä Säämingin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1631. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1685. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Keisarillisen senaatin päätöksen 19.4.1894 mukaan Joroisten Pohjoismäen kylä sekä Kataisen kylän tila rekisterinumerolla 38 siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan. Samalla päätöksellä siirrettiin Syvänsin ja Ruuhilammin kylät sekä Maaveden kylän tila rekisterinumerolla 5 Jäppilän kirkkoherrakuntaan.
Muut nimet
Jorois
Maakirjakylät
Hasumäki, Häyrilä, Joroisniemi, Järvikylä, Kaitainen, Katisenlahti, Kerisalo, Kotkatlahti, Lahnalahti, Luttila, Maavesi, Montola, Pirilä, Pohjoismäki, Riuttanen, Ruokojärvi, Ruokoniemi, Ruuhilampi, Savuniemi, Sydänmaa, Syvänsi (Syväis), Tuusmäki, Vättilä, Väyrilä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 2.11.1839. Päivätöistä kihlakunnanoikeuden päätös 9.1.1761. Koulunopettajan palkkaeduista pitäjänkokouksen päätös 25.9.1796.
Kirkkoherrat
1631–1649 Marcus Aeschilli
1649–1659 Canutus Matthiæ
1662–1675 Thomas Laurentii Ischanius
1676–1693 Sigfridus Gustavi Porthanus
1694–1711 Samuel Jacobi Simalinus
1712 Nils Lång
1714-1715 Anders Cajander
1715–1720 Kristofer Bonsdorff
1721–1724 Erik Collanus
1724–1731 Johan Limatius
1732–1742 Klas Molander
1743 Aron Molander
1743–1744 Erik Anders Thun
1745–1765 Abraham Poppius
1766–1769 Daniel Tuderus
1770–1793 Elias Paldanius
1794–1808 Klas Henrik Awelin
1811 Zakarias Vahlsten
1816–1821 Johan Heinricus
1824–1837 Gustaf Vinter
1841–1848 Gustaf Gräsbeck
1852–1869 Karl Alexander Lillström
1871–1875 Adolf Fredrik Gräsbeck
1879–1901 Karl Filip Rönnholm
1931– Otto Kolehmainen
Kappalaiset
1635–1649 Canutus Matthiae
1650–1673 Jonas Laurentii
1675–1712 Henricus Krogerus
1718–1728 Ericus Collanus
1728–1734 Henrik Voigt
1735–1743 Karl Etholenius
1743–1748 Gustaf Hällman
1749–1776 Henrik Montan
1777–1793 Johan Silander
1795–1822 Magnus Paldanius
1825–1841 Gustaf Gräsbeck
1842–1849 Karl Gustaf Vargentin
1849–1877 Fredrik Alexander Hypén
1878–1908 Peter Vilhelm Harald, ensin vt. kappalainen
1909–1911 Pekka Airaksinen
1914–1921 Aksel Gabriel Pajula
1921–1924 Johannes Mustakallio
1926–1931 Arvo Eino Johannes Tani
Ylimääräiset papit
1801–1820 Gustaf Adolf Hoffrén, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1804–1807 Anders Grahn, kirkkoherran apulainen
1806–1808 Johan Heinricus, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1808 Anders Henrik Vinter, armovuodensaarnaaja
1808–1810 Klas Magnus Moliis, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1811–1815 Erik Vikborg, virka- ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen
1815–1816 Arvid Gottfrid Nordqvist, välisaarnaaja
1820–1821 Nils Aschan, vt. kappalainen
1821–1822 Erik Vikborg, virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen
1821–1822 Gustaf Vinter, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1822 Karl Johan Vinter, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1822–1823 Vilhelm Lindqvist, vt. kappalainen
1822–1824 Elias Samuel Nymalm, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1823–1825 Anders Tykén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1832–1834 Axel Emanuel Berner, kirkkoherranapulainen
1834–1835 Anders Emanuel Berner, kirkkoherranapulainen
1835–1838 Lars Romell, kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1836–1842 Fredrik Alexander Hypén, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viran välisaarnaaja
1847–1848 Jakob Molin, kirkkoherranapulainen
1848–1852 Johan Gustaf Gräsbäck, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra
1862–1863 Matias Helenius, kirkkoherranapulainen
1875–1878 Karl Gustaf Markkula, kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1878–1879 Peter Härkönen, vt. kirkkoherra
1892–1893 Erik Villehard Hynninen, kirkkoherranapulainen, papiston apulainen
1893–1895 Albin Hukkanen, kirkkoherranapulainen
1895–1897 Erik Villehard Hynninen, kirkkoherranapulainen, papiston apulainen
1896–1901 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1897–1901 Kaarle Fredrik Kares, papiston apulainen
1901–1904 Albin Hukkanen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
Arkisto
Joroisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1694 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1925.
Kansallisarkisto on digitoinut Joroisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.