top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Savonlinnan hiippakunta

Päivitetty: 5. tammik.

Perustettiin Suomen kolmanneksi hiippakunnaksi keisarillisella asetuksella 8.10.1895, jolloin piispanistuin määrättiin sijoitettavaksi Savonlinnan kaupunkiin ja hiippakunnan alueeksi tuli Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Karjalan osa Kuopion läänistä eli Ilomantsin, Liperin ja Pielisjärven kihlakunnat, ja asetus pantiin täytäntöön 1.1.1897. Viiden eri rovastikunnan kysymys piispanistuimen siirtämisestä Porvoosta Viipuriin jätettiin Porvoon vuoden 1885 synodaalikokoukseen, mutta kysymystä ei otettu kokouksessa keskutelunalaiseksi. Kysymys ja Suomen suuriruhtinaskunnan jakaminen useampaan hiippakuntaan nostettiin uudelleen esiin vuoden 1886 kirkolliskokouksessa. Asiasta vaadittiin lausuntoja vuoden 1890 synodaalikokouksessa ja vuoden 1893 kirkolliskokouksessa, joiden pohjalta annettin edellä mainittu vuoden 1895 asetus. Savonlinnan hiippakunnan piispanistuin ja tuomiokapituli määrättiin siirrettäväksi Viipuriin ja hiippakunnan nimi muutettiin Viipurin hiippakunnaksi asetuksella 2.1.1925.


Muut nimet

Nyslotts stift, Viborgs stift, Viipurin hiippakunta


Rovastikunnat

 

Papisto


Piispan palkaksi määrättiin 13 000 markkaa, 1 200 markkaa hyyryrahaa sekä 2 000 markkaa virkatalon korvausta eli yhteensä 16 200 markkaa armollisella julistuksella 5.8.1896. Julistuksen mukaan tuomiokapitulin kahdelle asessorille maksettiin kummallekin palkkiona 4 000 markkaa, jos eivät voineet virkaansa hoitaa, sekä 1 000 markkaa muuttoapua, josta 500 markkaa maksettiin virkaan tullessa ja 500 markkaa virasta erotessa. Sihteerille maksettiin palkkaa 3 000 markaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä palkkiona 500 markkaa viisi ja 10 vuotta palveltuaan samassa virassa. Notaarille maksettiin palkkaa 2 000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä, kuten tuomiokapitulin sihteerille, palkkiona 500 markkaa viisi ja 10 vuotta palveltuaan samassa virassa.


Piispat

1897–1899 Gustaf Johansson

1925–1935 Erkki Kaila

 

Arkisto


Savonlinnan eli Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1900-luku. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.


Linkit

115 katselukertaa

Hae

bottom of page