Perustettiin Suomen kolmanneksi hiippakunnaksi keisarillisella asetuksella 8.10.1895, jolloin piispanistuin määrättiin sijoitettavaksi Savonlinnan kaupunkiin ja hiippakunnan alueeksi tuli Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Karjalan osa Kuopion läänistä eli Ilomantsin, Liperin ja Pielisjärven kihlakunnat. Asetus pantiin täytäntöön 1.1.1897. Viiden eri rovastikunnan kysymys piispanistuimen siirtämisestä Porvoosta Viipuriin jätettiin Porvoon vuoden 1885 synodaalikokoukseen mutta kysymystä ei otettu kokouksessa keskutelunalaiseksi. Kysymys ja Suomen suuriruhtinaskunnan jakaminen useampaan hiippakuntaan nostettiin uudelleen esiin vuoden 1886 kirkolliskokouksessa. Asiasta vaadittiin lausuntoja vuoden 1890 synodaalikokouksessa ja vuoden 1893 kirkolliskokouksessa, joiden pohjalta annettin edellä mainittu vuoden 1895 asetus. Hiippakuntaan määrättiin uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 kuulumaan siihen aiemmin kuuluneet seurakunnat lukuunottamatta Heinolan rovastikuntaa sekä Viipurin kaupungin ruotsalaista ja saksalaista seurakuntaa. Savonlinnan hiippakunnan piispanistuin ja tuomiokapituli määrättiin siirrettäväksi Viipuriin ja hiippakunnan nimi muutettiin Viipurin hiippakunnaksi asetuksella 2.1.1925.
Muut nimet
Nyslotts stift, Viborgs stift, Viipurin hiippakunta
Rovastikunnat
Ala-Karjalan rovastikunta, Haminan rovastikunta, Heinolan rovastikunta, Juvan rovastikunta, Jääsken rovastikunta, Kurkijoen rovastikunta, Käkisalmen rovastikunta, Lappeenrannan rovastikunta, Mikkelin rovastikunta, Muolaan rovastikunta, Savonlinnan rovastikunta, Sortavalan rovastikunta, Viipurin rovastikunta, Ylä-Karjalan rovastikunta
Papisto
Piispan palkaksi määrättiin 13 000 markkaa, 1 200 markkaa hyyryrahaa sekä 2 000 markkaa virkatalon korvausta eli yhteensä 16 200 markkaa armollisella julistuksella 5.8.1896. Julistuksen mukaan tuomiokapitulin kahdelle asessorille maksettiin kummallekin palkkiona 4 000 markkaa, jos he eivät voineet virkaansa hoitaa sekä 1 000 markkaa muuttoapua, josta 500 markkaa maksettiin virkaan tullessa ja 500 markkaa virasta erotessa. Sihteerille maksettiin palkkaa 3 000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä palkkiona 500 markkaa hänen palveltuaan sekä viisi että 10 vuotta samassa virassa. Notaarille maksettiin palkkaa 2 000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä, kuten tuomiokapitulin sihteerille, palkkiona 500 markkaa hänen palveltuaan sekä viisi että 10 vuotta samassa virassa.
Piispat
1897–1899 Gustaf Johansson
1899–1924 Otto Immanuel Colliander
1925–1935 Erkki Kaila
Arkisto
Savonlinnan eli Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1900-luku. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.