top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Taipalsaari

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Taipalsaari

Mainitaan alkuaan Lappeen emäseurakunnan kappelina ainakin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Mainitaan omaksi pitäjäkseen 1552–1556, mutta uudelleen kappelina 1561. Erotettiin Lappeesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 24.7.1571 ja Taipaleen kuninkaankartano määrättiin kirkkoherralle virkataloksi 28.1.1571, joka myöhemmin muutettiin maanluonnoltaan kruununtilaksi 1741. Seurakunta oli aluksi Viipurin ja sitten Porvoon piispan prebendana 1673–1743. Seurakunnan omaisuutta hävitettiin isonvihan aikana.


Seurakuntaan kuuluneista Lemi perustettiin kappeliksi 1688 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1807. Suomenniemi perustettiin kappeliksi 1689 ja eroettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Seurakunnasta on aikanaan liitetty osia kuuluvaksi Hartolan emäseurakuntaan kuuluneeseen Joutsan kappeliin.


Kylät

Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kylänniemi, Laukniemi, Lehtola, Leväinen, Liukkola, Märkälä, Merenlahti, Muukkola, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoinen, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Solkeinkylä, Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsainen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunta määrättiin maksamaan kaksi lestiä viljaa eli 96 tynnyriä Viipurin tuomiokirkon dekaanille 1595. Maaherra Johan Rosenhane myönsi neljäsosan veromaata Vilkolan kylästä kappalaisen virkataloksi 27.7.1648, johon liitettiin yksi autiotila 15.2.1659. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839, 10.10.1841 ja suostumus vahvistettiin 22.1.1842. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839 ja se vahvistettiin 12.10.1839. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870 ja 22.12.1891. Sporttelitaksasta keisarillisen senaatin päätös 30.11.1871.


Kirkkoherrat

1571–1583 Johannes Simonis

1585–1610 Petrus Laurentii

1612–1631 Matthias Laurentii

1640–1657 Laurentius Petri Herkepæus

1659–1673 Laurentius Herkepæus

1673–1681 Abraham Brunnerus

1681–1689 Samuel Alopæus

1690–1693 Anders Herkepæus

1728–1732 Petrus Pauloinus

1732–1743 Magnus Orræus

1755–1778 Magnus Orræus

1780–1802 Anders Hæggroth, vanhempi

1807–1817 Johan Vargentin

1830–1833 Karl Johan Vinter

1870–1896 Nils Gabriel Arppe


Kappalaiset

1586 Olaus Matthiæ

1593–1612 Matthias Laurentii

1613–1639 Laurentius Petri Herkepæus

1648 Laurentius Herkepæus

1656 Anders Heinricius

1657–1666 Anders Lacmannus

1668–1673 Abraham Matthiæ Brunnerus

1673–1680 Arnoldus (Aron) Jakobi Fabricius

1690–1725 Klas Dyster

1727–1750 Benjamin Cojander

1752–1779 Henrik Wahrenberg

1792–1807 Johan Vargentin

1807–1813 Elias Löflund

1841–1855 Anders Huchtman

1867–1874 Karl Hellén

1876–1878 Johan Stråhlman


Ylimääräiset papit

1803–1805 Olof Pesonius, armovuodensaarnaaja

1805–1808 Anders Hæggroth nuorempi, armovuodensaarnaaja

1806–1807 Gustaf Borg, kappalaisenapulainen

1813–1814 Gustaf Lilius, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja

1814–1815 David Berner, armovuodensaarnaaja

1816–1822 Karl Johan Hollender, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1824–1826 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskirkkoherra

1826–1828 Peter Platan, sijaiskirkkoherra

1828–1832 Efraim Hollmén, sijaiskirkkoherra

1832–1841 David Eklund, kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1834–1836 Anders Gustaf Eklund, vt. kappalainen

1847–1848 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherranapulainen

1848–1851 Bernhard Stenbäck, kirkkoherranapulainen

1851–1852 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherranapulainen

1852–1854 Erik Johan Blom, kirkkoherranapulainen

1854–1856 Karl Johan Lind, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1855 Ulrik Siegberg, virkavuodensaarnaaja

1855–1858 Anders Andersson, armovuodensaarnaaja

1856–1857 August Gabriel Isak Meron, kirkkoherranapulainen

1858 Gustaf Bäckström, kirkkoherranapulainen

1858–1859 August Magnus Tolpo, kirkkoherranapulainen

1879–1880 Karl Johan Lind, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1892–1893 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen

 

Arkisto


Taipalsaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1747. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1908.


Seurakunnan pappila ja arkisto tuhoutuivat tulipalossa 1746. Pappilassa oli tulipalonalku myös 15.3.1917, jolloin kirkonarkistoa ei tiettävästi tuhoutunut. Punaiset sytyttivät sisällissodan aikana seurakunnan kirkon palamaan huhtikuun loppupäivinä 1918, mutta tuli saatiin viime hetkessä sammutetuksi, eikä suurempaa vahinkoa ehtinyt tapahtua.


Kansallisarkisto on digitoinut Taipalsaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

39 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page