Mainitaan alkuaan Lappeen emäseurakunnan kappelina ainakin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Mainitaan omaksi pitäjäkseen 1552–1556, mutta uudelleen kappelina 1561. Erotettiin Lappeesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 24.7.1571 ja Taipaleen kuninkaankartano määrättiin kirkkoherralle virkataloksi 28.1.1571, joka myöhemmin muutettiin maanluonnoltaan kruununtilaksi 1741. Seurakunta oli aluksi Viipurin ja sitten Porvoon piispan prebendana 1673–1743. Seurakunnan omaisuutta hävitettiin isonvihan aikana.
Seurakuntaan kuuluneista Lemi perustettiin kappeliksi 1688 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1807. Suomenniemi perustettiin kappeliksi 1689 ja eroettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Seurakunnasta on aikanaan liitetty osia kuuluvaksi Hartolan emäseurakuntaan kuuluneeseen Joutsan kappeliin.
Kylät
Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kylänniemi, Laukniemi, Lehtola, Leväinen, Liukkola, Märkälä, Merenlahti, Muukkola, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoinen, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Solkeinkylä, Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsainen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunta määrättiin maksamaan kaksi lestiä viljaa eli 96 tynnyriä Viipurin tuomiokirkon dekaanille 1595. Maaherra Johan Rosenhane myönsi neljäsosan veromaata Vilkolan kylästä kappalaisen virkataloksi 27.7.1648, johon liitettiin yksi autiotila 15.2.1659. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839, 10.10.1841 ja suostumus vahvistettiin 22.1.1842. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839 ja se vahvistettiin 12.10.1839. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870 ja 22.12.1891. Sporttelitaksasta keisarillisen senaatin päätös 30.11.1871.
Kirkkoherrat
1571–1583 Johannes Simonis
1585–1610 Petrus Laurentii
1612–1631 Matthias Laurentii
1640–1657 Laurentius Petri Herkepæus
1659–1673 Laurentius Herkepæus
1673–1681 Abraham Brunnerus
1681–1689 Samuel Alopæus
1690–1693 Anders Herkepæus
1694–1728 Kristiern Awenarius
1728–1732 Petrus Pauloinus
1732–1743 Magnus Orræus
1755–1778 Magnus Orræus
1780–1802 Anders Hæggroth, vanhempi
1807–1817 Johan Vargentin
1822–1825 Johan Gustaf Löfberg
1830–1833 Karl Johan Vinter
1836–1868 Anders Johan Venell
1870–1896 Nils Gabriel Arppe
1900–1904 Gustaf Edvin Fabritius
1906– Matti Tarkkanen
Kappalaiset
1586 Olaus Matthiæ
1593–1612 Matthias Laurentii
1613–1639 Laurentius Petri Herkepæus
1648 Laurentius Herkepæus
1656 Anders Heinricius
1657–1666 Anders Lacmannus
1668–1673 Abraham Matthiæ Brunnerus
1673–1680 Arnoldus (Aron) Jakobi Fabricius
1688 Andreas Herkepæus
1690–1725 Klas Dyster
1727–1750 Benjamin Cojander
1752–1779 Henrik Wahrenberg
1784 Abraham Langell
1792–1807 Johan Vargentin
1807–1813 Elias Löflund
1815–1819 Karl Teodor Stråhlman
1821–1824 Johan Henrik Zweygberg
1824–1838 Abraham Josef Vahlberg
1841–1855 Anders Huchtman
1858–1860 Vilhem Ludvig Lundan
1860–1866 Henrik Johan Savander
1867–1874 Karl Hellén
1876–1878 Johan Stråhlman
1882–1892 Otto Edvard Härmälä
1893–1903 Karl Henrik Huhtinen
Ylimääräiset papit
1803–1805 Olof Pesonius, armovuodensaarnaaja
1805–1808 Anders Hæggroth nuorempi, armovuodensaarnaaja
1806–1807 Gustaf Borg, kappalaisenapulainen
1813–1814 Gustaf Lilius, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja
1814–1815 David Berner, armovuodensaarnaaja
1816–1822 Karl Johan Hollender, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1824–1826 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskirkkoherra
1826–1828 Peter Platan, sijaiskirkkoherra
1828–1832 Efraim Hollmén, sijaiskirkkoherra
1832–1841 David Eklund, kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1834–1836 Anders Gustaf Eklund, vt. kappalainen
1847–1848 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherranapulainen
1848–1851 Bernhard Stenbäck, kirkkoherranapulainen
1851–1852 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kirkkoherranapulainen
1852–1854 Erik Johan Blom, kirkkoherranapulainen
1854–1856 Karl Johan Lind, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1855 Ulrik Siegberg, virkavuodensaarnaaja
1855–1858 Anders Andersson, armovuodensaarnaaja
1856–1857 August Gabriel Isak Meron, kirkkoherranapulainen
1858 Gustaf Bäckström, kirkkoherranapulainen
1858–1859 August Magnus Tolpo, kirkkoherranapulainen
1879–1880 Karl Johan Lind, kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1892–1893 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen
Arkisto
Taipalsaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1747. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1908.
Seurakunnan pappila ja arkisto tuhoutuivat tulipalossa 1746. Pappilassa oli tulipalonalku myös 15.3.1917, jolloin kirkonarkistoa ei tiettävästi tuhoutunut. Punaiset sytyttivät sisällissodan aikana seurakunnan kirkon palamaan huhtikuun loppupäivinä 1918, mutta tuli saatiin viime hetkessä sammutetuksi, eikä suurempaa vahinkoa ehtinyt tapahtua.
Kansallisarkisto on digitoinut Taipalsaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.