Perustettu Lappeen kappeliksi 1500-luvulla. Muodostettu 1639 Lappeen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Jääsken pitäjien osista itsenäiseksi seurakunnaksi. Ensimmäinen Johanneksen nimikkokirkko rakennettiin 1640, tai toisen tiedon mukaan jo 1605. Uusi kirkko valmistui 1756 ja vihittiin käyttöön 10.2.1760. Viimeksi mainittua pidettiin yhtenä Savonlinnan hiippakunnan mitättömimmistä kirkoista. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Seurakuntaan liitettiin osia lakkautetusta Jääsken emäseurakunnista 1948.
Muut nimet
Joutsenus
Kylät
Anola, Arpolahti, Eiskola, Hämäläinen, Haukilahti, Hyvättilä, Jänhiälä, Jokela, Joutseno (Kirkonkylä), Kähärilä, Karhula, Karjalainen, Karsturanta, Kesola, Kohoniemi, Korpi, Korvenkanta, Leppälä, Lipiälä, Luukulkkula, Meltola, Mietinsaari, Myllärilä, Nevala, Nyrkkölä, Parjala, Pätilä, Ravattila, Roiskola, Soljala, Suokumaa, Tiimola, Tiuruniemi, Tujula, Vesikkola, Virkkilä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Maaherra E. Gyllenstierna antoi Torvin autiotilan kirkkoherran virkataloksi 12.6.1641. Kappalaisen virkatalon antoi kreivi Per Brahe ja kuningas vahvisti tämän 1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 16.1.1820. Suostumus palkasta vahvistettiin 22.6.1843. Pappisvirkojen avoimeksi julistamisesta keisarin käskykirje 26.11.1866.
Kirkkoherrat
1639–1661 Johan Laurentii Herkepaeus
1662–1697 Georgius Johannis Joutsenius tai Jousenius
1697–1703 Petrus Johannis Frisius
1703–1709 Bartholdus Ithimaeus
1713–1716 Matthias Jahnsonius
1716–1723 Bartholdus Erici Mathænius
1723–1731 Gustaf Lilius
1732–1747 Henrik Salmenius
1748–1779 Anders Giös
1781–1800 Johan Giös
1802–1807 David Platan
1810–1812 Karl Jacob Ignatius
1814–1817 Johan Ahlberg
1820–1838 Josef Mäklin
1841–1850 Gabriel Wilhelm Hougberg
1850–1867 Gabriel Österberg, ensin vt.
1868–1905 Viktor Mortimer Gadding
1906–1931 Kustaa Alfred Kunnas
Kappalaiset
1650–1670 Ericus Martini
1675–1682 Michael Erici
1688–1701 Benjamin Johannis Swahn
1702–1710 Johannes Martini
1723–1727 Klemens Forsander
1727–1728 Henrik Hordiander
1729–1745 Peter Warell
1745–1766 Peter Abrhami Carstenius
1768–1791 Karl Govinius
1792–1807 Johan Gabriel Lundan
1808–1820 Anders Hæggroth
1822–1828 Anders Gjös, ensin vt.
1831–1834 Johan Reinhold Vinter
1834–1835 Simon Jusselius
1838–1840 Karl Gustaf Siljander
1841–1878 Johan August Albrekt Appelroth
1880–1898 Peter Härkönen, ensin vt.
1898–1906 Kustaa Alfred Kunnas
1907–1909 Niilo Aleksanteri Huttunen
1910–1921 Kustaa Nestori Korpela
1922–1929 Erkki Ulmanen
Ylimääräiset papit
1805–1810 Peter Platan, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja
1811–1814 Gustaf Borg, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja
1814–1820 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskirkkoherra
1821–1822 Vilhelm Löfberg, virka– ja armovuodensaarnaaja
1823–1824 Anders Renvall, kappalaisen sijainen
1824–1827 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen sijainen
1829 Berndt Magnus Zilliacus, virkavuodensaarnaaja, armovuodensaarnaaja
1829–1831 Lars Romell, armovuodensaarnaaja
1834–1838 Berndt Magnus Zilliacus, virkavuodensaarnaaja, armovuodensaarnaaja
1838–1840 Gustaf Bäckström, armovuodensaarnaaja
Alexander Asp, sijaiskirkkoherra, välisaarnaaja
1840 Paul Teodor Schwindt, välisaarnaaja
1841 Karl Gustaf Vinter, välisaarnaaja
1849 Bernhard Stenbäck, kirkkoherranapulainen
1849–1850 Karl Johan Johansson, kirkkoherranapulainen
1863 Gustaf Robert Tornell, kirkkoherranapulainen
1864–1866 Teodor Titus Timoteus Tornell, kirkkoherransijainen
1866–1868 Johan Fritdolf Relander, kirkkoherransijainen
Arkisto
Joutsenon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1931.
Punaiset polttivat kappalaisen pappilan sisällissodan aikana 10.4.1918, jolloin tuhoutuivat rippikirjat sekä syntyneitten luettelot vuosilta 1906–1917, kuulutettujen uettelot vuosilta 1913–1917 sekä muuttaneiden luettelot vuosilta 1896–1917.
Kansallisarkisto on digitoinut Joutsenon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.