top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Heinola

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Heinola

Perustettiin Hollolan emäseurakunnan kappeliksi noin 1630, joskin joidenkin tietojen mukaan oli alkuaan vain rukoushuonekuta. Seurakuntaan sijoitettiin emäseurakunnan kappalainen vasta 1687. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1862. Sysmän ja Mäntyharjun kyliä liitettiin kuuluvaksi seurakuntaan keisarin käskykirjeellä 10.1.1870. Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin 1997.


Seurakuntaan kuulunut Heinolan kaupunki sai oman saarnaajansa 1812 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917.


Muut nimet

Heinola landsförsamling, Heinolan maaseurakunta


Kylät

Härkälä, Hirvisalo, Hujansalo, Imjärvi, Jyränkö, Kirkonkylä, Lusi, Marjoniemi, Onali, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen (Vaippila)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkatalo lunastettiin kirkkherran palkan säästövaroilla, 3 257 ruplalla, ja lisämaita ostettiin tuhannella ruplalla pitäjänkokouksen päätöksellä 28.8.1848. Kappalaisen virkatalon haltija sai uudisviljelyksestään lukea 44 verovapausvuotta alkaen vuodesta 1847. Suostumus papiston palkasta tehtiin 5.2.1732 ja suotsumus vahvistettiin 28.3.1732. Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 20.3.1848, 7.5.1864 ja 15.3.1866.


Kirkkoherrat

1928–1956 Onni Albin Eerikäinen


Kappalaiset

1687–1726 Henricus Polonus

1727–1731 Anders Forselius

1734–1738 Johan Strandman

1738–1749 Johan Serenius

1752–1774 David Hirn

1775–1786 Magnus Kyander

1812–1813 Gustaf Serenius

1816–1828 Erik Engman

1862–1867 Karl Hellén

1888–1899 Frans Oskar Kekoni

1900–1904 Kauno Edvard Uino

1905–1906 Niilo Pispala

1913–1926 Heikki Haapanen, virka lakkautettiin 1926


Ylimääräiset papit

1807–1808 Anders Johan Holmsten, kappalaisen apulainen

1810–1812 Karl Gabriel Lyra, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1813 Gustaf Varén, kappalaisen apulainen

1813 Johan Arnell, virkavuosisaarnaaja

1814–1815 Karl Johan Hollender, virka- ja armovuodensaarnaaja

1824–1825 Johan Björkström, kappalaisen apulainen

1826–1828 Karl Hahl, kappalaisen apulainen, sijainen

1828–1829 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja

1829–1831 Karl Anders Svanström, armovuosisaarnaaja

1830 August Blomqvist, armovuosisaarnaaja

1834–1835 Elias Samuel Nymalm, vt. kappalainen

1850 Karl Adolf Streng, kappalaisen apulainen

1850–1853 Filemon Dahl, kappalaisen apulainen

1857–1861 Karl Fredrik Blomqvist, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1861–1862 Karl Adolf Streng, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1886–1888 Otto Vilhelm Olander, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1886–1888 Fredrik Eliel Cleve, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1888–1889 David Konstantin Kröger, kirkkoherran apulainen

1899–1900 Jaakko Ripatti, vt. kappalainen

1904 Bror Hannes Helander, vt. kappalainen

1906–1907 Paul Osvald Stenroth, vt. kappalainen ja virkavuosi ja armovuoden saarnaaja

1907 Henrik Tanner, vt. kappalainen ja armovuoden saarnaaja

1909 Henrikki Vihtori Talvitie, vt. kappalainen

 

Arkisto


Heinola maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1900.


Seurakunnan pappila paloi tuhopoltossa vähän ennen 8.10.1791, jolloin se pitäjänkokouksen päytäkirjan mukaan oli tuhottu tuhaksi, niin että pastori Samuel Johan Antellin on täytynyt "rakkaan puolisonsa kanssa öiseen aikaan paeta Jumalan armollisen avun turvin" palavasta rakennuksesta. Uusi pappila oli 27 kyynärää pitkä 12 kyynärää leveä pitäjänkokouksen pöytäkirjan 18.3.1792 mukaan, mutta valmistui lopullisesti vasta 30.8.1818. Sisällissodan aikana punaiset turmelivat ja hävittivät osan kirkonarkistoa 1918, jolloin tuhoutui muunn muassa annettujen todistusten konspetit vuosilta 1886-1908 ja painotuotteita, kolehtikirjan tilit revittiin vuosilta 1911–1918 ja useita vanhimpia kirkonkirjoja lävistettiin pistimillä. Kirkon alttaritaulu ammuttiin ainakin viidestä kohtaa puhki saman sodan aikana.


Kansallisarkisto on digitoinut Heinola maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page