Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi kappalaista, jotka molemmat asuivat kuitenkin Muolaassa. Valkjärvi mainitaan paikkana jo 1500. Emäseurakunnan kappalainen muutti Valkjärvelle 1698. Seurakunnan ensimmäisen kirkon lienevät venäläiset hävittäneet isonvihan aikana. Toinen kirkko, Johanneksen nimikko, rakennettiin 1738, ja seuraava kirkko rakennettiin 1739 ja vihittiin käyttöön 29.6.1799, jolloin nimettiin keisarin suostumuksella tämän mukaan Paavalin nimikoksi. Kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.8.1812, uutta kirkkoa alettiin rakentamaan 1826 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön vasta 1840.
Muolaan kirkkoherra ja Valkjärven kappalainen jakoivat toimensa 1720, mistä alkaen kappalainen hoiti pastoraalitoimen Valkjärvellä ja sai kantaa pastoraalisaatavat seurakunnasta, ja tämän välipuheen hyväksyi sekä brigadieri Grigori Petrovitš Tšernyšev että Viipurin konsistorin esimies. Tästä alkaen seurakunnan kappalainen, jonka Pyhä Synodi määräsi kirkkoherraksi, hoiti seurakuntaa pastorina ilman, että seurakuntaa erotettiin Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Muolaan kirkkoherra luopui tuloistaan Valkjärveltä ja Viipurin konsistori pyysi Valkajärven muodostamista anneksiksi kanslian maksuja ja notaarin palkkaamista varten, johon anomukseen oikeuskollegio suostui 3.3.1738. Tämän jälkeen Viipurin konsistori määräsi ensimmäisen kirkkoherran, jonka tuli maksaa konsistorin kassaan 40 ruplaa vuodessa ja palkata itselleen apulainen, jolloin seurakunta virallisesti erosi Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakuntaan kuulunut Vuokselan rukoushuonekunta perustettiin 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912, jolloin siihen liitettiin osia myös Muolaasta ja Sakkolasta.
Valkjärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Valkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Valkjärven asukkaat sijoitettiin Vilppulaan, Mänttään, Keuruulle, Jämsänkoskelle, Jämsään, Koskenpäähän, Korpilahdelle, Kuhmoisiin, Kuorevedelle ja Juupajoelle.
Muut nimet
Valkiajärvi, Valkeasaari
Kylät
Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi, Oravaniemi, Päivilä, Pentsilä, Piikkilä, Pöppölä, Puikkola, Puustinlahti, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkataloksi antoi 1/4 veromaata valtaneuvos Lorentz Creutz 1674 ja tähän lisättiin augmenttina 1/12 veromaata maaherra Anders Lindehjelmin päätöksellä 28.3.1698. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766, vahvistus 25.9.1769 sekä keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1839 ja 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870.
Uudessa palkkausjärjestyksessä 3.2.1893 säädettiin, että "Jos uudessa veronlaskussa manttaalien lukumäärä seurakunnassa muuttuu, on uusi jako kaikkein pappispalkkausta silloin maksavien manttaalien välille tehtävä sillä tavoin, että vanhain manttalien maksusumma tasoittuu uusille manttaaleille".
Kirkkoherrat
1738–1746 Johan Allenius
1746–1778 Karl Stråhlman
1780–1840 Johan Stråhlman
1842–1855 Henrik Johan Salenius
1859–1867 Otto Ferdinand Hofdahl
1868–1879 Fredrik Häyrén
1881–1887 Edvard Vilhelm Ulrik Niceforus Leidenius
1890–1905 Anders Samuel Kiljander
1908–1924 Juho Henrik Reijonen
1925–1931 Yrjö Puolanne
Kappalaiset
1648–1659 Henricus Georgii Karhu
1663–1682 Andreas Gustavi
1682–1689 Johannes Olavi
1689– Gustaf Porthan
1703–1720 Thomas Georgii Taberman
1729–1738 Johan Allenius
1747–1761 Johan Anders Byström
1761–1762 Johan Schroeder
1763–1785 Johan Herlin
1792–1795 Hans Henrik Wargelin
1797–1813 Henrik Johan Velén
1815–1837 Johan Niklas Stråhlman
1837–1847 Georg Ulrik Stråhlman
1851–1862 Karl Reinhold Cedervaller
1865–1868 Jakob Molin
1870–1877 Albert Boman
1877–1908 Karl Brynolf Lilius
1912–1917 Gustaf Lennart Lilius, nimitettiin 1909
1917–1925 Yrjö Puolanne
1925–1932 Oskar Vilhelm Hulkkonen
Ylimääräiset papit
1720–1728 Thomas Georgii Taberman, vt. kirkkoherra
1786–1791 Claudius Fegman
1786–1792 Hans Henrik Wargelin, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1795–1797 Jakob Schroeder
1805–1807 Karl Teodor Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1807–1815 Johan Niklas Stråhlman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1819–1820 Anders Johan Sælan, kirkkoherran apulainen
1828–1837 Georg Ulrik Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Samuel Henrik Nordström, sijaiskirkkoherra
1839–1842 Georg Magnus Järnefelt, sijaiskirkkoherra
1847 Johan Hertz, virkavuodensaarnaaja
1848–1850 Erik Volmar Streng, armovuodensaarnaaja
1851–1863 Salomon Majander, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1855 Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1855–1859 Albert Boman, sijaiskirkkoherra
1863–1865 Bernhard Stenbäck, armovuodensaarnaaja
1867–1870 Teodor Titus Timoteus Tornell, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1878–1879 Peter Snellman, vt. kappalainen
1879–1880 Henrik Johan Helin, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1886–1887 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran apulainen
1887–1890 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1891 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen
1891 Nestor Nordling, vt. kappalainen
1893 August Hjalmar Kyyniö, kirkkoherran apulainen
1898–1902 Elis Richard Siimes (Ståhlhammar), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1902–1903 Johan Arthur Ahlstén, kirkkoherran apulainen
1903–1908 Juhana Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Valkjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1952.
Seurakunnan kirkko, kellotapuli ja kappalaisen pappila paloivat punaisten tykkitulesta sisällissodan aiakna 2.4. ja 4.4.1918, jolloin tuhouti maalliset kuulutukset vuosilta 1800–1917, mutta ei tiettävästi lainkaan varsinaisia kirkonkirjoja.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Valkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.
Linkit