top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Valkjärvi

Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi kappalaista, jotka molemmat asuivat kuitenkin Muolaassa. Valkjärvi mainitaan paikkana jo 1500. Emäseurakunnan kappalainen muutti Valkjärvelle 1698. Seurakunnan ensimmäisen kirkon lienevät venäläiset hävittäneet isonvihan aikana. Toinen kirkko, Johanneksen nimikko, rakennettiin 1738, ja seuraava kirkko rakennettiin 1739 ja vihittiin käyttöön 29.6.1799, jolloin nimettiin keisarin suostumuksella tämän mukaan Paavalin nimikoksi. Kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.8.1812, uutta kirkkoa alettiin rakentamaan 1826 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön vasta 1840.


Muolaan kirkkoherra ja Valkjärven kappalainen jakoivat toimensa 1720, mistä alkaen kappalainen hoiti pastoraalitoimen Valkjärvellä ja sai kantaa pastoraalisaatavat seurakunnasta, ja tämän välipuheen hyväksyi sekä brigadieri Grigori Petrovitš Tšernyšev että Viipurin konsistorin esimies. Tästä alkaen seurakunnan kappalainen, jonka Pyhä Synodi määräsi kirkkoherraksi, hoiti seurakuntaa pastorina ilman, että seurakuntaa erotettiin Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Muolaan kirkkoherra luopui tuloistaan Valkjärveltä ja Viipurin konsistori pyysi Valkajärven muodostamista anneksiksi kanslian maksuja ja notaarin palkkaamista varten, johon anomukseen oikeuskollegio suostui 3.3.1738. Tämän jälkeen Viipurin konsistori määräsi ensimmäisen kirkkoherran, jonka tuli maksaa konsistorin kassaan 40 ruplaa vuodessa ja palkata itselleen apulainen, jolloin seurakunta virallisesti erosi Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakuntaan kuulunut Vuokselan rukoushuonekunta perustettiin 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912, jolloin siihen liitettiin osia myös Muolaasta ja Sakkolasta. Valkjärven kunta lakkautettiin 1948 ja seurakunta 1949.


Muut nimet

Valkiajärvi, Valkeasaari


Kylät

Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi, Oravaniemi, Päivilä, Pentsilä, Piikkilä, Pöppölä, Puikkola, Puustinlahti, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkataloksi antoi 1/4 veromaata valtaneuvos Lorentz Creutz 1674 ja tähän lisättiin augmenttina 1/12 veromaata maaherra Anders Lindehjelmin päätöksellä 28.3.1698. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766, vahvistus 25.9.1769 sekä keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1839 ja 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870.


Uudessa palkkausjärjestyksessä 3.2.1893 säädettiin, että "Jos uudessa veronlaskussa manttaalien lukumäärä seurakunnassa muuttuu, on uusi jako kaikkein pappispalkkausta silloin maksavien manttaalien välille tehtävä sillä tavoin, että vanhain manttalien maksusumma tasoittuu uusille manttaaleille".


Kirkkoherrat

1738–1746 Johan Allenius

1746–1778 Karl Stråhlman

1780–1840 Johan Stråhlman

1868–1879 Fredrik Häyrén

1925–1931 Yrjö Puolanne


Kappalaiset

1663–1682 Andreas Gustavi

1682–1689 Johannes Olavi

1689– Gustaf Porthan

1729–1738 Johan Allenius

1747–1761 Johan Anders Byström

1761–1762 Johan Schroeder

1763–1785 Johan Herlin

1865–1868 Jakob Molin

1870–1877 Albert Boman

1912–1917 Gustaf Lennart Lilius, nimitettiin 1909

1917–1925 Yrjö Puolanne

1925–1932 Oskar Vilhelm Hulkkonen


Ylimääräiset papit

1720–1728 Thomas Georgii Taberman, vt. kirkkoherra

1786–1791 Claudius Fegman

1786–1792 Hans Henrik Wargelin, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1795–1797 Jakob Schroeder

1805–1807 Karl Teodor Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1807–1815 Johan Niklas Stråhlman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1819–1820 Anders Johan Sælan, kirkkoherran apulainen

1828–1837 Georg Ulrik Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1838–1839 Samuel Henrik Nordström, sijaiskirkkoherra

1839–1842 Georg Magnus Järnefelt, sijaiskirkkoherra

1847 Johan Hertz, virkavuodensaarnaaja

1848–1850 Erik Volmar Streng, armovuodensaarnaaja

1851–1863 Salomon Majander, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1855 Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1855–1859 Albert Boman, sijaiskirkkoherra

1863–1865 Bernhard Stenbäck, armovuodensaarnaaja

1867–1870 Teodor Titus Timoteus Tornell, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1878–1879 Peter Snellman, vt. kappalainen

1879–1880 Henrik Johan Helin, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1886–1887 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran apulainen

1887–1890 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1891 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen

1891 Nestor Nordling, vt. kappalainen

1893 August Hjalmar Kyyniö, kirkkoherran apulainen

1898–1902 Elis Richard Siimes (Ståhlhammar), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1902–1903 Johan Arthur Ahlstén, kirkkoherran apulainen

1903–1908 Juhana Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Valkjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1952.


Seurakunnan kirkko, kellotapuli ja kappalaisen pappila paloivat punaisten tykkitulesta sisällissodan aiakna 2.4. ja 4.4.1918, jolloin tuhouti maalliset kuulutukset vuosilta 1800–1917, mutta ei tiettävästi lainkaan varsinaisia kirkonkirjoja.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page