top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sulkava

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Sulkava

Alkujaan Säämingin emäseurakunnan kappeli, jolla kuitenkin oli oma kirkkoherra ainakin 1630, jolloin Viipurin piispa Nicolaus Carelius määräsi kirkkoherran asettamisesta Idelahden eli Säämingin kappeliin ja samaan aikaan Nils Bjelke määräsi kirkkoherran virkataloksi Kekkosen ja Kontiaisen autiotilat, joista myös Viipurin läänin maaherra antoi käskuyn 12.3.1634. Seurakunnasta eroettiin 17 tilaa kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1743. Alueen mainitaan Säämingin Idelahden neljänneskuntana jo 1555. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Pappilaa ryöstettiin sodassa 1789 ja se paloi perustuksiaan myöten 20.4.1922.


Kylät

Eerikkälä, Halsua, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhanniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmoki, Yliselänauvila


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätökset 17.2.1827, 2.2.1828 ja 3.6.1851.


Kirkkoherrat

1630–1634 Laurentius Matthiae

1638–1663 Ericus Georgii

1666–1682 Klaudius Samuelis Molander

1682–1720 Anders Molander

1722–1745 Klas Molander

1747–1749 Henrik Salmenius

1748–1776 Gustaf Lindblad

1791–1810 Karl Stenius

1811–1824 Berndt Johan Gadd


Kappalaiset

1645–1663 Bernhardus Nicolai Petraeus

1666–1694 Johannes Martini

1722–1743 Aaron Molander

1744–1766 Daniel Tuderus

1766–1797 Johan Montan

1854–1858 Ernst Johan Harlin

1859–1863 Magnus Ingman

1868–1894 Julius Henrik Lind

1926–1936 Aarne Tikkanen


Ylimääräiset papit

1800–1802 Erik Engman, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Anders Grahn, kirkkoherran apulainen

1806–1812 David Kristian Stenius, kirkkoherran apulainen

1812–1817 Karl Fredrik Calonius, kappalaisen apulainen

1813–1814 David Kristian Stenius, armovuodensaarnaaja

1814–1827 Gustaf Vilhelm Viksten, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, välisaarnaaja

1819 Johan Stenius, kappalaisen apulainen

1821–1823 Johan Rönn, kirkkoherran apulainen

1828 Efraim Hollmén, kappalaisen apulainen

1831–1835 Anders Huchtman, kappalaisen apulainen

1835 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen

1835–1838 Nils Aejmelæus, kirkkoherran apulainen

1835–1839 Alexander Gulin, kappalaisen apulainen

1839–1841 Adam Virén, kappalaisen sijainen

1841–1844 Lars Romell, kappalaisen sijainen

1842–1843 Ernst Johan Harlin, sijaiskirkkoherra

1844–1847 Karl Reinhold Bonsdorff, kappalaisen sijainen

1847–1852 Verner Vilhelm Vilskman, kappalaisen sijainen

1851–1854 Bernhard Stenbäck, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja

1851–1856 Anders Ulrik Viksten, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1856–1858 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1858–1860 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1858–1860 Karl Edvard Mortimer Nordström, armovuodensaarnaaja

1860 Karl Johan Cederblad, armovuodensaarnaaja

1861–1862 Karl Brynolf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1862–63 Kristian Emanuel Calonius, vt. kappalainen

1874–1875 Karl Gustaf Markkula, kirkkoherran apulainen

1876–1888 Gustaf Basilius Juslén, vt. kirkkoherra

1894 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen

1894–1896 Paavo Pakkanen, vt. kappalainen

1897 Mikko Havukainen, kirkkoherran apulainen

1898–1901 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1901–1902 Jaakko Ripatti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1903–1904 Juho Nukari, kirkkoherran väliajan saarnaaja

1925–1926 Jaakko Loimaranta

 

Arkisto


Sulkavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1929.


Pappila ja arkiston vanhin osa paloi 19.6.1745. Erillistä rippikirjaa pidettiin seurakunnan Venäjän puolestai osaa varten vuosina 1780–1811.


Kansallisarkisto on digitoinut Sulkavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

17 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page