Alkujaan Säämingin emäseurakunnan kappeli, jolla kuitenkin oli oma kirkkoherra ainakin 1630, jolloin Viipurin piispa Nicolaus Carelius määräsi kirkkoherran asettamisesta Idelahden eli Säämingin kappeliin ja samaan aikaan Nils Bjelke määräsi kirkkoherran virkataloksi Kekkosen ja Kontiaisen autiotilat, joista myös Viipurin läänin maaherra antoi käskuyn 12.3.1634. Seurakunnasta eroettiin 17 tilaa kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1743. Alueen mainitaan Säämingin Idelahden neljänneskuntana jo 1555. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Pappilaa ryöstettiin sodassa 1789 ja se paloi perustuksiaan myöten 20.4.1922.
Kylät
Eerikkälä, Halsua, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhanniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmoki, Yliselänauvila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätökset 17.2.1827, 2.2.1828 ja 3.6.1851.
Kirkkoherrat
1630–1634 Laurentius Matthiae
1638–1663 Ericus Georgii
1666–1682 Klaudius Samuelis Molander
1682–1720 Anders Molander
1722–1745 Klas Molander
1747–1749 Henrik Salmenius
1748–1776 Gustaf Lindblad
1778–1789 Kristian Herman Carlquist
1791–1810 Karl Stenius
1811–1824 Berndt Johan Gadd
1827–1841 Jakob Fredrik Neovius
1843–1853 Gustaf Vilhelm Viksten
1854–1886 Klas Magnus Molander
1888–1903 Ludvig Alexander Vennerström
1904–1924 Fredrik Eliel Cleve
1926–1942 Otto Hjalmar Pakarainen
Kappalaiset
1645–1663 Bernhardus Nicolai Petraeus
1666–1694 Johannes Martini
1697–1716 Mårten Martini Allenius
1722–1743 Aaron Molander
1744–1766 Daniel Tuderus
1766–1797 Johan Montan
1798–1820 Henrik Adolf Logren
1823–1853 Karl Gustaf Melartin
1854–1858 Ernst Johan Harlin
1859–1863 Magnus Ingman
1863–1867 Gustaf Adolf Cajander
1868–1894 Julius Henrik Lind
1896–1901 Teofil Gideon Varén
1902–1926 Otto Hjalmar Pakarainen
1926–1936 Aarne Tikkanen
Ylimääräiset papit
1800–1802 Erik Engman, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Anders Grahn, kirkkoherran apulainen
1806–1812 David Kristian Stenius, kirkkoherran apulainen
1812–1817 Karl Fredrik Calonius, kappalaisen apulainen
1813–1814 David Kristian Stenius, armovuodensaarnaaja
1814–1827 Gustaf Vilhelm Viksten, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, välisaarnaaja
1819 Johan Stenius, kappalaisen apulainen
1821–1823 Johan Rönn, kirkkoherran apulainen
1828 Efraim Hollmén, kappalaisen apulainen
1831–1835 Anders Huchtman, kappalaisen apulainen
1835 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen
1835–1838 Nils Aejmelæus, kirkkoherran apulainen
1835–1839 Alexander Gulin, kappalaisen apulainen
1839–1841 Adam Virén, kappalaisen sijainen
1841–1844 Lars Romell, kappalaisen sijainen
1842–1843 Ernst Johan Harlin, sijaiskirkkoherra
1844–1847 Karl Reinhold Bonsdorff, kappalaisen sijainen
1847–1852 Verner Vilhelm Vilskman, kappalaisen sijainen
1851–1854 Bernhard Stenbäck, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1851–1856 Anders Ulrik Viksten, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1856–1858 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1858–1860 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1858–1860 Karl Edvard Mortimer Nordström, armovuodensaarnaaja
1860 Karl Johan Cederblad, armovuodensaarnaaja
1861–1862 Karl Brynolf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1862–63 Kristian Emanuel Calonius, vt. kappalainen
1874–1875 Karl Gustaf Markkula, kirkkoherran apulainen
1876–1888 Gustaf Basilius Juslén, vt. kirkkoherra
1894 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen
1894–1896 Paavo Pakkanen, vt. kappalainen
1897 Mikko Havukainen, kirkkoherran apulainen
1898–1901 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Jaakko Ripatti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1903–1904 Juho Nukari, kirkkoherran väliajan saarnaaja
1925–1926 Jaakko Loimaranta
Arkisto
Sulkavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1929.
Pappila ja arkiston vanhin osa paloi 19.6.1745. Erillistä rippikirjaa pidettiin seurakunnan Venäjän puolestai osaa varten vuosina 1780–1811.
Kansallisarkisto on digitoinut Sulkavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments