top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kerimäki

Päivitetty: 6. toukok.


Rajakartta: Kerimäki

Muodosti alkuaan Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunnan ja muodostettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1630. Erotettiin Säämingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1640. Turun vuoden 1743 rauhassa pitäjä jaettiin siten, että Ruotsin puolelle jäi 54 4/6 tilaa eli 19 1/8 manttaalia ja Venäjän keisarikuntaan liitettiin 101 1/2 tilaa eli 35 13/24 manttaalia ja kirkko, jota Ruotsin puolelle jääneiden tilojen asukkaat saivat kuitenkin edelleen käyttää. Rajakäynnissä asia oli epäselvä, joten rajakomissaareina toimineet kenraali Repin ja maaherra Stjernstedt totesivat 23 tilan, Simanalan kylän tilat rekisterinumeroilla 1 ja 9 sekä tilat Väärärannan, Kiiskilän, Pitkolan, Järvenpään, Ruoholahden ja Ruokoniemen kylissä olevan riidanalaisia 7.8.1743. Tämä kiista ratkaistiin vasta Venäjän hallitsevan senaatin määräyksellä 9.12.1808, jolloin tilat tuli yhdistettäviksi Suomen kuvernementtiin. Kerimäen kunta perustettiin 1866.


Seurakuntaan kuuluneista Savonranta perustettiin 1861, muodostettiin kappeliksi 1870 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882. Enonkoski perustettiin 1859 ja erotettiin 1894. Punkaharju erotettiin 1922. Kerimän kylän tiloista osa, yhteensä 6 56/200 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894, joka jälkeen Kerimäen manttaaliluku tuli olemaan 77,46.


Kylät

Alakuona, Anttola, Haapalahti, Haapaniemi, Hälvä, Hevossalo, Jouhenniemi (Kirkonkylä), Karvila, Kattilanmäki, Kerimäki, Kumpuranta, Kuokkala, Luotojärvi, Lötjölä, Makkola, Moinniemi, Paasniemi, Pihlajaniemi, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Simpala, Toroppala, Uus-Pihlajaniemi, Vuokala, Yläkuona


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kuningatar Kristiina antoi kirkkoherran virkataloksi melkein koko Kerimäen kylän 30.10.1650. Kirkkoherran virkatalo muutettiin Jouhiniemen kylään keisarin päätöksessä 8.12.1823. Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalojen alat vahvistettiin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 15.4.1852.


Papiston palkasta tehtiin suostumus 28.4.1839 ja se vahvistettiin 3.10.1840. Papiston palkkaeduista keisarin päätökset 21.10.1853, 13.11.1847, 8.9.1864, 27.4.1865, 5.5.1869 ja 5.10.1876.


Kirkkoherrat

1642–1644 Mårten Sigfridi Kostianus (Kostenius)

1647–1657 Paulus Olai

1659–1679 Olaus Hermanni von Borgen

1712–1737 Johan Stråhlman

1738–1741 Henrik Brunnerus

1742–1753 Peter Wahlberg

1755–1792 Anders Herkepæus

1794–1839 Nils Maconi

1854–1876 Gabriel Alopæus


Kappalaiset

1649–1655 Bartholdus Jacobi

1655–1656 Michaelis

1659–1672 Bartholdus Georgii

1712–1764 Johan Salmenius

1764–1780 Gustaf Hobin

1784–1797 Petrus Wahlberg

1798–1812 Elias Pysing

1815–1833 Abraham Dahl

1862–1865 Johan Hymander

1866–1868 Alexander Wahlberg

1906–1909 Johannes Hukkanen

1909–1921 Johannes Paavali Leivonen, nimitetty 1907

1923–1931 Eino Pirinen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1694 Samuel Mollenius, kirkkoherran apulainen

Anders Zetraeus, kirkkoherran apulainen

1737–1738 Henrik Brunnerus, armovuodensaarnaaja

1742 Peter Wahlberg, armovuodensaarnaaja

1753–1754 Gregorius Holmsten, armovuodensaarnaaja

1754–1755 Anders Herkepaeus, armovuodensaarnaaja

1756–1764 Gustaf Hobin, kappalaisen apulainen ja sijainen

1764–1778 Henrik L. Brunnerus, kirkkoherran apulainen

1778–1779 Israel Oleander, kirkkoherran apulainen

1780 Petrus Wahlberg, mainitaan kirkkoherran apulaisena

1780 Fabian Oleander, kirkkoherran apulainen

1783–1788 Fabian Oleander, kirkkoherran apulainen

1790–1794 Nils Maconi, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1796–1799 P. B. Ristelius, mahdollisesti apulaispappina lyhyen ajan

1797–1798 Elias Pysing, kappalaisen arvovuodensaarnaaja

1809–1810 Alexander Ignatius, kirkkoherran apulainen

1811–1815 Johan Reinhold Winter, kirkkoherran apulainen, kappalaisen armovuodensaarnaaja

1821–1823 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen

1825–1837 Peter Hanén, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Anders Tykén, kappalaisen apulainen

1833 Karl Fredrik Strandman, virkavapaan sijainen kappalaisen virassa

1833–1836 Henrik Sonné, kappalaisen armovuodensaarnaaja

1837–1841 Ernst Johan Harlin, kirkkoherran apulainen ja sijainen

1842–1853 Johan Carén, kirkkoherran apulainen

1853–1856 Viktor Vilhelm Krogell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1856–1859 Johan Adolf Alopæus, kirkkoherran apulainen

1859–1862 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen arvovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1860–1861 Erik Johan Stavén, kirkkoherran apulainen

1861–1863 Pekka Malinen, kirkkoherran apulainen

1863–1864 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen

1865–1866 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1865–1866 Bernhard Stenbäck, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1866–1867 Teodor Titus Timoteus Tornell, kirkkoherran sijainen

1867–1876 Johan Stråhlman, kirkkoherran sijainen

1876–1878 Karl Gustaf Forsblom, vt. kirkkoherra

1879–1882 Adolf Tiainen, vt. kappalainen

1882–1884 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra

1884 Johan Gustaf Nikander, vt. kirkkoherra

1884–1886 Axel Edvard Ekroth, vt. kirkkoherra

1885 Herman Miettinen, vt. kappalainen

1885–1887 Pekka Sormunen, vt. kappalainen

1893 Paul Gustaf Vikman, kirkkoherran apulainen

1893–1894 Onni Herman Ronimus, kirkkoherran apulainen

1894–1895 Karl August Olander, vt. kappalainen

1894–1908 Heikki Blomgren, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1895 Johan Emanuel Tuomala, vt. kappalainen

1895–1896 Uno Henrik Berndt Dufva, vt. kappalainen

1896–1897 Emanuel Lamppu, vt. kappalainen

1905–1906 Yrjö Juhani Hofström, vt. kappalainen

1908– Frans Ludvig Tarmo, kirkkoherran apulainen

1922–1924 Arvi Lehtonen, apupappi

 

Arkisto


Kerimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1707–1916.

Kansallisarkisto on digitoinut Kerimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

11 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page