Muodosti alkuaan Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunnan ja muodostettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1630. Erotettiin Säämingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1640. Turun vuoden 1743 rauhassa pitäjä jaettiin siten, että Ruotsin puolelle jäi 54 4/6 tilaa eli 19 1/8 manttaalia ja Venäjän keisarikuntaan liitettiin 101 1/2 tilaa eli 35 13/24 manttaalia ja kirkko, jota Ruotsin puolelle jääneiden tilojen asukkaat saivat kuitenkin edelleen käyttää. Rajakäynnissä asia oli epäselvä, joten rajakomissaareina toimineet kenraali Repin ja maaherra Stjernstedt totesivat 23 tilan, Simanalan kylän tilat rekisterinumeroilla 1 ja 9 sekä tilat Väärärannan, Kiiskilän, Pitkolan, Järvenpään, Ruoholahden ja Ruokoniemen kylissä olevan riidanalaisia 7.8.1743. Tämä kiista ratkaistiin vasta Venäjän hallitsevan senaatin määräyksellä 9.12.1808, jolloin tilat tuli yhdistettäviksi Suomen kuvernementtiin. Kerimäen kunta perustettiin 1866.
Seurakuntaan kuuluneista Savonranta perustettiin 1861, muodostettiin kappeliksi 1870 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882. Enonkoski perustettiin 1859 ja erotettiin 1894. Punkaharju erotettiin 1922. Kerimän kylän tiloista osa, yhteensä 6 56/200 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894, joka jälkeen Kerimäen manttaaliluku tuli olemaan 77,46.
Kylät
Alakuona, Anttola, Haapalahti, Haapaniemi, Hälvä, Hevossalo, Jouhenniemi (Kirkonkylä), Karvila, Kattilanmäki, Kerimäki, Kumpuranta, Kuokkala, Luotojärvi, Lötjölä, Makkola, Moinniemi, Paasniemi, Pihlajaniemi, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Simpala, Toroppala, Uus-Pihlajaniemi, Vuokala, Yläkuona
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kuningatar Kristiina antoi kirkkoherran virkataloksi melkein koko Kerimäen kylän 30.10.1650. Kirkkoherran virkatalo muutettiin Jouhiniemen kylään keisarin päätöksessä 8.12.1823. Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalojen alat vahvistettiin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 15.4.1852.
Papiston palkasta tehtiin suostumus 28.4.1839 ja se vahvistettiin 3.10.1840. Papiston palkkaeduista keisarin päätökset 21.10.1853, 13.11.1847, 8.9.1864, 27.4.1865, 5.5.1869 ja 5.10.1876.
Kirkkoherrat
1642–1644 Mårten Sigfridi Kostianus (Kostenius)
1647–1657 Paulus Olai
1659–1679 Olaus Hermanni von Borgen
1680–1692 Jakob Sigfridsson Ursinus
1692–1706 Olaus Samuelis Krogerus
1707–1710 Laurentius Brunnerus
1712–1737 Johan Stråhlman
1738–1741 Henrik Brunnerus
1742–1753 Peter Wahlberg
1755–1792 Anders Herkepæus
1794–1839 Nils Maconi
1842–1853 Jakob Fredrik Neovius
1854–1876 Gabriel Alopæus
1878–1884 Gustaf Oskar Theodor Nordström
1886–1904 Otto Gustaf Blomgren
1908–1921 Johan (Juho) Jalkanen
1922–1930 Emil Alfred Sarasto
Kappalaiset
1649–1655 Bartholdus Jacobi
1655–1656 Michaelis
1659–1672 Bartholdus Georgii
1673–1683 Olaus Pauli Ivanander
1684–1711 Peter Georgii Salmenius
1712–1764 Johan Salmenius
1764–1780 Gustaf Hobin
1784–1797 Petrus Wahlberg
1798–1812 Elias Pysing
1815–1833 Abraham Dahl
1836–1859 Karl Gustaf Roschier
1862–1865 Johan Hymander
1866–1868 Alexander Wahlberg
1871–1879 Johan Julius Gröhn
1882–1885 Anders Gustaf Vesterlund
1887–1894 Gustaf Ehrnfrid Herckman
1897–1905 Berndt Robert Henriksson
1906–1909 Johannes Hukkanen
1909–1921 Johannes Paavali Leivonen, nimitetty 1907
1923–1931 Eino Pirinen
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1694 Samuel Mollenius, kirkkoherran apulainen
Anders Zetraeus, kirkkoherran apulainen
1737–1738 Henrik Brunnerus, armovuodensaarnaaja
1742 Peter Wahlberg, armovuodensaarnaaja
1753–1754 Gregorius Holmsten, armovuodensaarnaaja
1754–1755 Anders Herkepaeus, armovuodensaarnaaja
1756–1764 Gustaf Hobin, kappalaisen apulainen ja sijainen
1764–1778 Henrik L. Brunnerus, kirkkoherran apulainen
1778–1779 Israel Oleander, kirkkoherran apulainen
1780 Petrus Wahlberg, mainitaan kirkkoherran apulaisena
1780 Fabian Oleander, kirkkoherran apulainen
1783–1788 Fabian Oleander, kirkkoherran apulainen
1790–1794 Nils Maconi, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1796–1799 P. B. Ristelius, mahdollisesti apulaispappina lyhyen ajan
1797–1798 Elias Pysing, kappalaisen arvovuodensaarnaaja
1809–1810 Alexander Ignatius, kirkkoherran apulainen
1811–1815 Johan Reinhold Winter, kirkkoherran apulainen, kappalaisen armovuodensaarnaaja
1821–1823 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen
1825–1837 Peter Hanén, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Anders Tykén, kappalaisen apulainen
1833 Karl Fredrik Strandman, virkavapaan sijainen kappalaisen virassa
1833–1836 Henrik Sonné, kappalaisen armovuodensaarnaaja
1837–1841 Ernst Johan Harlin, kirkkoherran apulainen ja sijainen
1842–1853 Johan Carén, kirkkoherran apulainen
1853–1856 Viktor Vilhelm Krogell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1856–1859 Johan Adolf Alopæus, kirkkoherran apulainen
1859–1862 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen arvovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1860–1861 Erik Johan Stavén, kirkkoherran apulainen
1861–1863 Pekka Malinen, kirkkoherran apulainen
1863–1864 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen
1865–1866 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1865–1866 Bernhard Stenbäck, välisaarnaaja kappalaisen virassa
1866–1867 Teodor Titus Timoteus Tornell, kirkkoherran sijainen
1867–1876 Johan Stråhlman, kirkkoherran sijainen
1876–1878 Karl Gustaf Forsblom, vt. kirkkoherra
1879–1882 Adolf Tiainen, vt. kappalainen
1882–1884 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra
1884 Johan Gustaf Nikander, vt. kirkkoherra
1884–1886 Axel Edvard Ekroth, vt. kirkkoherra
1885 Herman Miettinen, vt. kappalainen
1885–1887 Pekka Sormunen, vt. kappalainen
1893 Paul Gustaf Vikman, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Onni Herman Ronimus, kirkkoherran apulainen
1894–1895 Karl August Olander, vt. kappalainen
1894–1908 Heikki Blomgren, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1895 Johan Emanuel Tuomala, vt. kappalainen
1895–1896 Uno Henrik Berndt Dufva, vt. kappalainen
1896–1897 Emanuel Lamppu, vt. kappalainen
1905–1906 Yrjö Juhani Hofström, vt. kappalainen
1908– Frans Ludvig Tarmo, kirkkoherran apulainen
1922–1924 Arvi Lehtonen, apupappi
Arkisto
Kerimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1707–1916.
Kansallisarkisto on digitoinut Kerimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.