Mikkelin kaupunki sai perustuskirjan Maunukselan ja Olkkolan tilojen maalle 7.3.1838. Jo Ruotsin vallan aikana paikalla oli ollut postikonttori ja tulliasema. Mikkelin maa- ja kaupunkiseurakunta toimi jakamattomana aina vuoteen 1908, jolloin seurakunnat erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi. Päätös seurakuntien erottamisesta oli annettu jo keisarin käskykirjeessä 21.1.1891. Lääninhallitus siirrettiin kaupunkiin 1843. Kaupungissa sijainneessa lääninvankilassa oli oma saarnaaja vuodesta 1845. Kaupungin uusi kivinen kirkko vihittiin käyttöön 28.11.1897.
Muut nimet
S:t Michels domkyrkoförsamling, Mikkelin kaupunkiseurakunta, S:t Michels stadsförsamling
Maakirjakylät
Haahkala, Häyrylä, Ihastjärvi, Kirkonkylä, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laurikkala, Moisio, Parantala, Rahula, Rantakylä, Rämälä, Sairila, Savonlahti, Suonsaari, Tuukkala, Visulahti, Vuolinko, Väärälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Mikkelin papiston kaupungista saamasta palkasta perustamiskirjassa 7.3.1838 § 19 ja Keisarillisen senaatin päätökset 26.6.1847 sekä 11.10.1873. Erotettu kaupunkiseurakunta asetettiin kirkkoherran hoidettavaksi. Kirkkoherran palkaksi määrättiin 4 400 markkaa, hyyryrahaksi 600 markkaa sekä säädetyt lunastustaksat. Palkka ja hyyryrahat suoritettiin siten, että jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakuntalainen maksoi 50 penniä, ja se mitä tämän jälkeen vielä tarvittiin, kannettiin veroäyrin mukaan. Kirkkoherran palkka määrättiin maksettavaksi tällä tavoin kunnes kaupungin väkiluku nousisi 5 000 henkeen, jolloin seurakuntaan oli hankittava toinen pappi.
Kauppias Aatami Pylkkäsen perilliset lahjoittivat 27.11.1897 kaupungin kirkolle 15 000 markan suuruisen rahaston, jonka korot lisättiin pääomaan kunnes kaupunki olisi saanut oman kirkkoherran. Tämän jälkeen korot käytettiin kokokaan joko kirkollisverojen lyhentämiseksi tai kirkkoneuvoston määräyksen mukaan. Kun kirkon kuoletuslaina saatiin suoritetuksi, käytettiin 3/4 osaa koroista kirkkoneuvoston määräyksen mukaan ja 1/4 lisättiin pääomaan.
Kirkkoherrat
1909–1918 Juho Wallinheimo, kirkkoherra
1918–1922 L. I. Haapaniemi, kirkkoherra
1923–1927 L. V. Halla, kirkkoherra
1928–1945 J. A. Aarnio, kirkkoherra
Arkisto
Mikkelin kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1844 ja historiakirjat vuodesta 1871. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1919.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments