Oli erotettuna Säämingin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi ainakin 1617, jolloin seurakunnassa oli kirkkoherra ja kappalainen. Saimaan saaret muodostivat kaksi kolmasosaa seurakunnasta. Puumalasta lohkaistiin neljä taloa kuuluvaksi Venäjään vuoden 1743 Turun rauhassa. Venäläiset hävittivät kirkon isonvihan aikana vuoden 1712 jälkeen. Kirkko vahingoittui myös Kustaa III:n sodan aikana 1788–1790. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 24.6.1832. Puumalan kunta perustettiin 1868.
Maakirjakylät
Hamula, Harmaala (Haapasalo), Himahuuha, Huuhkala, Huhtimaa, Hurissalo, Ihalainen, Junninmäki, Kaipala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Leskelä, Liimattala, Liistonsaari, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Pellilä (Pöllölä), Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalon Sopalan aputilaa viljeli kaksi lampuotia ja neljä torpparia 1900-luvun alussa. Suostumus papiston palkasta tehtiin pitäjänkokouksessa 24.1.1830 ja vahvistettiin 9.12.1848. Papiston palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 23.9.1860.
Kirkkoherrat
1617–1627 Andreas Olai
1631–1641 Stephanus Laurentii
1662–1665 Gabriel Caroli
1669–1678 Georgius Erici Nigraeus
1682–1694 Antonius Breutigam
1697–1712 Henrik Romanus
1719–1723 Thomas Punderus
1723–1734 Gustaf Orraeus
1728–1745 Anders Orraeus
1745–1749 Arvid Thoranius
1749–1779 Henrik Salmenius
1781–1795 Lars Poppius
1798–1823 Georg Gustaf Vinter
1826–1848 Anders Vinter
1850–1853 Fredrik Ferdinand Sirelius
1857–1858 Karl Gustaf Nordström
1861–1875 Georg Edvard af Enehjelm
1876–1900 Karl Henrik Strandman
1901–1909 Antti Lappalainen
1910–1916 Kauno Evard Uino, nimitettiin virkaan 1908
1917–1951 Karl Krisfrid Sarlin
Kappalaiset
1617–1624 Stephanus Laurentii
1638–1659 Gabriel Caroli
1663–1669 Johannes Francisci
1673–1676 Israel Bartholdi
1688–1693 Michael Savander
1694–1706 Lars Rosenius
1712–1724 Johan Alopaeus
1724–1728 Henrik Marander
n. 1730 Anders Gustavi Orraeus
1734–1748 Johan Limatius
1767–1775 Henrik Romanus
1784–1785 Josef Melartin
1792–1809 Jonatan Melartin
1811–1838 Gustaf Vinter
1841–1859 Johan Henrik Ekelund
1861–1869 Anders Gustaf Sevén
1871–1873 Klas Gustaf Beyrath
1877–1898 Johannes Vitikka
1900–1915 Salomon Henrik Kuosmanen
1915–1927 Kustaa Pietari Soveri
1928–1951 Emil Edvard Saarnivaara
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1710–1712 Gustaf Orraeus, apupappi
1748–1763 Johan Limatius, apupappi
1785–1790 Josef Melartin, apupappi
1799–1802 Erik Terenius, kirkkoherran apulainen
1801–1806 Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen
1806–1826 Anders Vinter, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1821–1826 Nils Adolf Vinter, kappalaisen apulainen, armovuosisaarnaaja
1829 Anders Tykén, kirkkoherran apulainen
1829–1836 Karl Gustaf Siljander, kirkkoherran apulainen
1836 Georg Magnus Järnefelt, kirkkoherran apulainen
1837–1838 Gustaf Bäckström, kirkkoherran apulainen
1838–1841 Lars Romell, kirkkoherran apulainen
1841 Johan Immanuel Polén, kirkkoherran apulainen
1841–1849 Georg Krogius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1849–1852 Alexander Edvard Ruuth, armovuosisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1852–1854 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1854–1857 Ismael Ruuth, armovuosisaarjaaja ja sijaiskirkkoherra
1857–1861 Karl Fredrik Bastman, kappalaisen apulainen, armovuosisaarnaaja
1858 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen
1858–1861 Karl Henrik Strandman, sijaiskirkkoherra, armovuosisaarnaaja
1870–1871 Alexander Salminen, armovuosisaarnaaja
1883 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1885 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1891 Karl Smeds, kirkkoherran apulainen
1891 Johan Paavali Leivonen, kirkkoherran apulainen
1892–1901 Kustaa Pietari Silander, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1810–1811 Karl Gustaf Melartin, vt. kappalainen
1826–1829 Elias Samuel Nymalm, kappalainen. sijainen
1830–1841 Matias Holmberg, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen.
1836 Gustaf Roselius, vt. kirkkoherra
1844–1856 Toivo Martikainen, kirkkoherran apulainen
1861 Alexander Vilhelm Manser, sijaiskirkkoherra
1869–1870 Gustaf Viktor Eklund, virkavuodensaarnaaja
1873–1877 Johan Emil Andelin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen.
1875–1876 Gustaf Ehrfrid Herckman, sijaiskirkkoherra
1885–1890 Artur Georg Hypén, kirkkoherran apulainen
1927–1928 Emil Edvard Saarnivaara, vt. kappalainen
Arkisto
Puumalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1708. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1645–1922.
Kustaa III:n sodan aikana tuhoutuivat historiakirjat vuosilta 1746–1789. Seurakunnan rippikirjat 1840–1850 on mainittu asiakirjoissa palaneiksi niiden ollessa tilapäisesti poissa pappilasta.
Kansallisarkisto on digitoinut Puumalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.