Hiitolan myöhempi alue kuului osittain Kurkijoen pogostaan 1500. Stolbovan rauhan jälkeen Veijolan Tiurilan pereveaarat ja osaksi muutkin osat mainitusta pogostasta yhdistettiin luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra jo 1616 ja kappalainen 1637. Asetettiin Tiurilan pitäjänä Käkisalmen emäseurakunnan anneksiksi 3.9.1634 ja anneksi lakkautettiin 1642. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1623, uusi kirkko 1695 ja järjestyksessään kolmas kirkko 1792–1795. Seurakuntaan kuulunut Ilmeen rukoushuonekunta eli kappeli siirrettiin kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan 1897. Tuli pääsi irti pappilassa 13.5.1909, mutta se sammutettiin.
Hiitolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Hiitolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Hiitolan asukkaat sijoitettiin Porin kaupunkiin ja maalaiskuntaan, Ulvilaan, Honkajoelle, Merikarvialle, Luvialle, Nakkilaan, Siikaisille, Kankaanpäähän, Kullaalle, Pomarkkuun ja Noormarkkuun.
Muut nimet
Kiurela, Tiurila
Kylät
Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola, Huiskunniemi, Hännilä, Itula (Päijälä), Ivankoski, Kauvoinsalmi (Kavantsalmi), Kilpola (Kitula), Kirkonkylä, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylänlahti, Laurola, Lipola, Mustola (Petkola), Nehvola, Piimälä, Pohji, Pohjus, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Säkkiönmäki, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Touna, Tujula, Ullaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Waavoja, Waltola, Weijala, Yläkokkola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Vähän matkan päässä maantiestä sijainnut pappila oli valmistunut 1740, jolloin siinä oli 11 huonetta. Kirkkoherran mainitaan rakentaneen "viinakyökin" omalla kustannuksellaan 1753. Pappila rakennettiin uudelleen maantien varrelle,"jotta viinalla olisi ollut parempi menekki", kuten vielä 1900-luvun alussa väitettiin.
Konsistoriaalitarkastuksessa 8.8.1741 tehtiin määräyksiä papin palkasta. Suostumus papiston palkasta tehtiin 1748. Kihlakunnanoikeudessa toimitettiin tutkimus palkkasuhteista 1761 ja hallitsevalle senaatille Pietariin annettiin tietoja papin palkasta 1783. Uusi suostumus tehtiin 19.7.1829 ja vahvistetiin 5.12.1846.
Kirkkoherrat
Johan Costianus
1638 Matthias Matthiæ, mahdollisesti vain varapastori
1644–1664 Martinus Petri Auvonius
1685–1688 Paulus Joh. Costianus
1689– Ernst Jacobi Gudseus
Arvid Thoranius, ei ottanut ilmeisesti virkaa vastaan
1718–1729 Anders Zetræus
1723–1737 Anders Formicander
1738–1773 Johan Deutsch
1773–1782 Gustaf Fredrik Deutsch
1783–1794 Johan August Krook
1795–1801 Karl Stråhlman
1802–1831 Magnus Alopæus
1833–1843 Daniel Sælan
1845–1855 Fredrik Vilhelm Melart
1858–1879 Fredrik Ferdinand Fröberg
1880–1896 Johan Gustaf Heinonen
1899–1908 Karl Fredrik Toikka
1909–1946 Klas Filip Järnefelt
Kappalaiset
1637 Henrik Illukas
1658 Mathias Matthiae
1667–1698 Henricus
1701–1729 Anders Formicander
1729–1744 Henrik Cojander
1744–1751 Samuel Henrik Passelberg
1752–1765 Johan Laurenius
1765–1785 Johan August Krook
1785–1795 Jakob Ågren
1795–1802 Anders Gustaf Punderus
1802–1818 Gustaf Adolf Mansner
1819–1862 Peter Magnus Löfving
1865–1882 Karl Fredrik Kockström
1884–1892 Tobias Hagelin
1892–1899 Karl Fredrik Toikka
1899–1928 Lauri Klemens Sirelius
1930–1949 Johan Torsten Rafael Hartman
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1801–02 Johan Schröder
1817–20 Johan Reinhold Vinter
1819–33 Karl Magnus Alopæus
Ylimääräiset papit
1806– Adolf Fredrik Hornborg, kirkkoherran apulainen
1817–1820 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1819–1833 Karl Magnus Alopæus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1843–1844 Albert Sarén, sijaiskirkkoherra
1844–1845 Lars Romell, sijaiskirkkoherra
1845–1846 Per Mauritz Forsblom, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen
1848–1865 Gustaf Bäckström, kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen sijainen
1868–1871 Maximiliam Kristian Tavast, kirkkoherran apulainen
1872–1880 Fredrik Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1882–1883 Robert Ferdinand Bergh, vt. kappalainen
1883 Karl Fredrik Toikka, vt. kappalainen
1883–1884 Juho Heikki Reijonen, vt. kappalainen
1892–1893 Ernst Gustaf Sundén (Sundéll), kirkkoherran apulainen
1893–1895 Johan Emanuel Tuomala, kirkkoherran apulainen
1896–1897 Johan Hotinen, vt. kirkkoherra
1897–1899 Akseli Kytö, vt. kirkkoherra
1907–1908 Karl Eliel Mela (Malmberg), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1939–1941 Pentti Jorma Heiskanen
1940 T. A. Perttula
1942 Elja Penttilä
1944 K. V. Luukkonen
1944–1945 Mauri Rautava
1945–1946 R. A. Hakala
Arkisto
Hiitolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1717, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1981.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Hiitolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.