top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hiitola

Hiitolan myöhempi alue kuului osittain Kurkijoen pogostaan 1500. Stolbovan rauhan jälkeen Veijolan Tiurilan pereveaarat ja osaksi muutkin osa mainitusta pogostasta yhdistettiin luterilaiseksi seurakunnaksi, jokka oli oma kirkkoherra jo 1616 ja kappalainen 1637. Asetetiin Tiurilan pitäjänä Käkisalmen emäseurakunnan anneksiksi 3.9.1634 ja anneksi lakkautettiin 1642. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1623, uusi kirkko 1695 ja järjestyksessään kolmas kirkko 1792–1795. Seurakuntaan kuulunut Ilmeen rukoushuonekunta eli kappeli siirrettiin kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan 1897. Tuli pääsi irti pappilassa 13.5.1909, mutta se sammutettiin. Seurakunta lakkautettiin 1949.


Muut nimet

Kiurela, Tiurila


Kylät

Alakokkola, Asila, Haapalahti, Hännilä, Haukkavaara, Hiitola (Kirkonkylä), Huiskonniemi, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Päijälä, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pappila oli rakennettu 1740, jolloin siinä oli 11 huonetta, ja se sijaitsi vähän matkan päässä maantiestä. Kirkkoherran mainitaan rakentaneen "viinakyökin" omalla kustannuksellaan 1753. Pappila rakennettiin uudelleen maantien varrelle, väitetään "jotta viinalla olisi ollut parempi menekki", kuten vielä 1900-luvun alussa kerrottiin.


Konsistoriaalitarkastuksessa 8.8.1741 tehtiin määräyksiä papin palkasta. Suostumus papiston palkasta tehtiin 1748. Kihlakunnanoikeudessa toimitettiin tutkimus palkkasuhteista 1761 ja hallitsevalle senaatille Pietariin annettiin tietoja papin palkasta 1783. Uusi suostumus tehtiin 19.7.1829 ja vahvistetiin 5.12.1846.


Kirkkoherrat

Johan Costianus

1638 Matthias Matthiæ, mahdollisesti vain varapastori

1644–1664 Martinus Petri Auvonius

1685–1688 Paulus Joh. Costianus

1689– Ernst Jacobi Gudseus

Arvid Thoranius, ei ottanut ilmeisesti virkaa vastaan

1718–1729 Anders Zetræus

1723–1737 Anders Formicander

1738–1773 Johan Deutsch

1783–1794 Johan August Krook

1795–1801 Karl Stråhlman

1802–1831 Magnus Alopæus

1833–1843 Daniel Sælan


Kappalaiset

1637 Henrik Illukas

1658 Mathias Matthiae

1667–1698 Henricus

1701–1729 Anders Formicander

1729–1744 Henrik Cojander

1752–1765 Johan Laurenius

1765–1785 Johan August Krook

1785–1795 Jakob Ågren

1802–1818 Gustaf Adolf Mansner

1884–1892 Tobias Hagelin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1801–02 Johan Schröder


Ylimääräiset papit

1806– Adolf Fredrik Hornborg, kirkkoherran apulainen

1817–1820 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1819–1833 Karl Magnus Alopæus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1843–1844 Albert Sarén, sijaiskirkkoherra

1844–1845 Lars Romell, sijaiskirkkoherra

1845–1846 Per Mauritz Forsblom, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen

1848–1865 Gustaf Bäckström, kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen sijainen

1868–1871 Maximiliam Kristian Tavast, kirkkoherran apulainen

1872–1880 Fredrik Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1882–1883 Robert Ferdinand Bergh, vt. kappalainen

1883 Karl Fredrik Toikka, vt. kappalainen

1883–1884 Juho Heikki Reijonen, vt. kappalainen

1892–1893 Ernst Gustaf Sundén (Sundéll), kirkkoherran apulainen

1893–1895 Johan Emanuel Tuomala, kirkkoherran apulainen

1896–1897 Johan Hotinen, vt. kirkkoherra

1897–1899 Akseli Kytö, vt. kirkkoherra

1907–1908 Karl Eliel Mela (Malmberg), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Hiitolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1717, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1981.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page