top of page

Ruskeala
Alkuaan Kiteen emäseurakuntaan kuulunut rukoushuone, josta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta seurakunnan jäätyä Uudenkaupungin vuoden 1721...
Äyräpää
Perustettiin Muolaan ja Vuokselan emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin...
Kivennapa
Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1445. Tätä aiemmin kuului samaan regaaliseen eli kuninkaalliseen...
Uukuniemi
Rajakartta: Uukuniemi Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra ainakin...
Jaakkima
Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen perustettu luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1677....
Räisälä
Räisälän ortodoksisen seurakunnan tilalle 1600-luvun alussa muodostunut luterilainen seurakunta. Luettiin omaksi nimismiehenpitäjäkseen...
Valamo (ort.)
Valamon luostarin sanotaan syntyneen munkkierakko Sergein käännytysmatkan myötä 1000-luvulla tai joidenkin tietojen mukaan vasta...
Kirvu
Jääskeen kuulunut kappeli viimeistään 1611, jolloin mainitaan kappelille lahjoitetun pieni kirkonkello. Tämä on ensimmäinen seurakunnan...
Valkjärvi
Rajakartta: Valkjärvi Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi...
Vuoksela
Perustettiin Valkjärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun Uudenkylän ja Päiväkiven kylien asukkaat rakensivat itselleen oman...
Petsamo (ort.)
Petsamossa toimi ortodoksinen luostari 1556–1764 ja uudelleen 1886–1940. Luostarin perustamista yritettiin uudelleen Solovetskin...
Petsamo
Petsamon alue liitettiin kuuluvaksi Suomeen Tarton rauhassa 1920 ja samana vuonna valtioneuvosto määräsi Sodankylän kirkkoherran...
Seiskari
Alkuaan Koiviston emäseurakuntaan kuulunut itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka muodosti rukoushuonekunnan noin 1750. Saaren ensimmäinen...
Harlu
Perustettiin Sortavalan, Impilahden, Ruskealan ja Soanlahden osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä...
Viipuri (ort.)
Viipurin kaupunkiin perustettiin ortodoksinen seurakunta välittömästi venäläisten vallattua sen isonvihan aikana. Seurakunta käytti...
Terijoki
Erotettiin Kivennavan emäseurakunnan kulmakunnnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra...
Halila (ort.)
Uudenkirkon Halilan kylään perustettiin sanatorio eli parantola 1889 ja Venäjän keisari Aleksanteri III osti parantolan venäläisten...
Hiitola
Hiitolan myöhempi alue kuului osittain Kurkijoen pogostaan 1500. Stolbovan rauhan jälkeen Veijolan Tiurilan pereveaarat ja osaksi muutkin...
Korpiselkä (ort.)
Korpiselän alueen ortodoksit kuuluivat Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan keskiajalla ja Suojärven seurakuntaan 1500-luvun lopulta...
Sortavala
Sortavalan Nikolskoin pogostaan mainitaan kuuluneen vuonna 1500 Kiteen alue sekä Saaren, Reekkalan, Lahden, Kerisyrjän, Untolan,...
Hae
bottom of page