Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen perustettu luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 6.4.1677, jolloin Jaakkiman kappalaiselle mainitaan kaksi ortodoksiselle kirkolle aiemmin kuulunutta tilaa Sorolan kylästä, jotka olivat kruunun omistuksessa. Venäläiset tuhosivat kappalaisen virkatalon noin 1705. Kirkko rakennettiin 1754, sitä käytettiin jo 1756, mutta se vihittiin Pyhän Mikaelin nimikoksi vasta 24.2.1768. Uusi kivinen kirkko rakennettiin keisarillisen senaatin päätöksen 10.12.1833 mukaisesti tiilikivistä 1850. Seurakuntaan kuulunut Tervajärven rukoushuone vihittiin käyttöön 1909 ja Lahdenpohjan rukoushuonekunta perustettiin 1912. Seurakuntaan kuulunut Lumivaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922.
Jaakkiman kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Jaakkiman seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jaakkiman maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Vähäänkyröön, Isoonkyröön, Laihialle, Jurvaan, Teuvalle, Karijoelle, Merikarvialle, Isojoelle, Kauhajoelle, Kurikkaan, Ilmajoelle, Lapualle, Nurmoon ja Ylistaroon. Jaakkiman kaupungin ja Lahdenpohjan asukkaat sijoitettiin osaksi Poriin ja osaksi Seinäjoelle.
Muut nimet
Miglis, Jaakimvaara
Maakirjakylät
Iijärvi, Jaakkima, Kokonniemi, Kortela (Gordela), Kurenranta, Lahdenpohja, Meriä, Metsämikli, Mikli (Pesämikli), Miinala, Oppola, Paikjärvi, Pajasyrjä, Parkumäki, Puutsalo, Reuskula, Rukola, Sorola, Waara
Naapuriseurakunnat
Papisto
Viipurin tuomiokapituli päätti 16.2.1689, että sovintojyviksi kutsuttua pääsiäisviljaa oli vastedes suoritettava neljä kappaa joka savulta tertsiaalijyvien vastikkeena. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden päätökset 1.10.1750 ja 26.10.1766, jonka hallitseva senaatti vahvisti 25.9.1769. Uusi suostumus vahvistettiin 16.3.1850. Kappeleiden rakennusvelvollisuudesta kuvernöörin päätös 4.2.1866.
Kirkkoherrat
1638–1650 Simon Matthiae
1680–1690 Johannes Martini Amnorinus
1691–1695 Reinhold Hartz
1695–1700 Simon Paganus
1700–1703 Fabian Nirkko
1703–1713 Adolf Hollender
1713–1735 Alexander Rennerus
1738–1747 Jakob Johan Dannenberg
1748–1764 Bogislaus Hornborg
1766–1785 Thomas Hulkovius
1787–1804 Karl Johan Melart
1806–1815 Kristian Melart
1818–1840 Henrik Johan Mechelin
1843–1857 Johan Fredrik Bergh
1859–1895 Gustaf Vilhelm Jäderholm
1896–1897 Otto Edvart Härmälä
1901–1904 Vilhelm Johansson
1908–1915 August Noponen
1916–1927 Viktor Salminen
1930–1948 Johannes Sinkkonen
Kappalaiset
1681–1692 Erik Johan Hassel
–1695 Simon Paganus
1704–1713 Alexander Rennerus
1715 Peter Wahlberg
1716–1727 Zachaeus Wahlberg
1728–1748 Johan Rennerus
1749–1761 Jakob Wirzenius
1763–1765 Jeremias Tonderus
1765–1774 Karl Henrik Merlin
1777–1806 Kristian Melart
1806–1821 Johan Fredrik Hulkovius
1827–1829 Gustaf Lönnblad
1830–1870 Peter Platan
1872–1879 Alexander Vilhelm Lyra
1881–1896 Anders Vinter
1899–1903 Elias Evert Roschier
1904–1907 Kaarle Ruben Jauhiainen
1907–1916 Viktor Salminen
1917–1948 Gustaf Lennart Lilius
Ylimääräiset papit
1800–1803 Fredrik Spenner, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Anders Johan Malmsted, kirkkoherran apulainen
1804–1807 Johan Niklas Strålman, sijaiskirkkoherra kirkkoherran apulainen
1805–1806 Gustaf Vilhelm Åkerblom, armonvuoden saarnaaja
1807–1808 Jakob Reinhold Granbaum, kirkkoherran apulainen
1808–1818 Gustaf Fredrik Melart, kirkkoherran apulainen
1822–1828 Gustaf Fredrik Melart, vt. kappalainen
1811–1816 Frederik Vilhelm Melart, kappalaisen apulainen
1815–1822 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kappalaisen apulainen
1822–1823 Gustaf Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1826–1827 Bengt Simming, kirkkoherran apulainen
1829–1830 Peter Platan, välisaarnaaja
1830–1840 Per Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen
1840–1843 Karl Cedervaller, sijaiskirkkoherra
1843–1845 Klas Veisell, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1844 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Malakias Faler, kirkkoherran apulainen
1848–1856 Matias Putkonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1849–1850 Johan Adolf Alopaeus, kappalaisen apulainen
1852–1859 Otto Henrik Cleve, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1856 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen
1856–1857 Abraham Valda, kappalaisen apulainen
1857–1865 Jakob Molin kappalaisen, apulainen, kirkkoherran apulainen
1859–1860 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen
1860–1862 Ludvig Holst, kappalaisen sijainen
1865–1866 Karl Adolf Edvard Vinter, kappalaisen sijainen
1866–1871 Alexis Kniper, kappalaisen sijainen, virkaatekevä kappalainen
1871–1872 Fredrik Alexander Brummer, armonvuodensaarnaaja
1872–1877 Karl Axel von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1878–1891 Sakari Kontio, kirkkoherran apulainen
1879–1881 Emil von Hertzen, vt. kappalainen
1883–1884 Robert Ferdinand Bergh, kappalaisen apulainen
1884–1885 Mikko Vitikainen, kappalaisen apulainen
1885–1886 Henrik Johan Helin, kappalaisen apulainen
1886 Viktor Berner
1886–1887 Heikki Hukkanen, kappalaisen apulainen
1887 Nestor Nordling, kappalaisen apulainen
1887–1888 Viktor Pusa, kappalaisen apulainen
1888–1889 Paavo Pitkänen, kappalaisen apulainen
1889–1890 Tobias Palonen, kappalaisen apulainen
1890–1893 Juho Hotinen, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1891–1899 Henrik Johan Tyyskä, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1893–1896 Konstantin Helèn, kirkkoherran apulainen
1896 Gustaf Albin Plathan, kirkkoherran apulainen
1897–1899 Erland Pispala, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1899–1901 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra
1901–1903 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1902 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherran apulainen
1903 Frans Vihtori Hannus, vt. kappalainen
1903–1908 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1907 Johannes Sinkkonen. vt. kirkkoherra, armonvuodensaarnaaja
1908–1910 Kustaa Nestori Korpela, kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra
1910–1913 Yrjö Efraim Kivenoja e Stenius, kirkkoherran apulainen
1913 Antti Juhani Noponen, kirkkoherran apulainen
1915–1916 Martti Savelainen, kirkkoherran apulainen
1916–1917 Paavo Ismael Salo
1928 Aaro Johannes Tolsa, kirkkoherran apulainen
1919–1920 Kustaa Palovaara, kirkkoherran apulainen
1914–1915 Leo Benedict Gummerus, kirkkoherran apulainen
1928–1929 Matti Rudolf Tuovinen, ylimääräinen pappi
1935 Jalmari Ignatius Aarnio, apulainen
1938–1941 Väinö Petter Turunen, apulainen
Arkisto
Jaakkiman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1848 ja historiakirjat vuodesta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1990.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Jaakkiman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.