top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Jaakkima

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Jaakkima

Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen perustettu luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 ja kappalainen 6.4.1677, jolloin Jaakkiman kappalaiselle mainitaan kaksi ortodoksiselle kirkolle aiemmin kuulunutta tilaa Sorolan kylästä, jotka olivat kruunun omistuksessa. Venäläiset tuhosivat kappalaisen virkatalon noin 1705. Kirkko rakennettiin 1754, sitä käytettiin jo 1756, mutta vihittiin Pyhän Mikaelin nimikoksi vasta 24.2.1768. Uusi kivinen kirkko rakennettiin keisarillisen senaatin päätöksen 10.12.1833 mukaisesti tiilikivistä 1850. Seurakuntaan kuulunut Tervajärven rukoushuone vihittiin käyttöön 1909 ja Lahdenpohjan rukoushuonekunta perustettiin 1912. Seurakuntaan kuulunut Lumivaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922.


Jaakkiman kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Jaakkiman seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jaakkiman maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Vähäänkyröön, Isoonkyröön, Laihialle, Jurvaan, Teuvalle, Karijoelle, Merikarvialle, Isojoelle, Kauhajoelle, Kurikkaa, Ilmajoelle, Lapualle, Nurmoon ja Ylistaroon. Jaakkiman kaupungin ja Lahdenpohjan asukkaat sijoitettiin osaksi Poriin ja osaksi Seinäjoelle.


Muut nimet

Miglis, Jaakimvaara


Kylät

Harvia, Huhtervu, Ihalanoja, Iijärvi, Kalksalo, Kesvalahti, Kokonniemi, Korteela, Kostamojärvi, Kuhkaa, Kumola, Kurenranta, Lahdenpohja (Kirkonkylä), Meriä, Metsämikli, Miinala, Mikli, Oinaanvaara, Oppola, Paikjärvi, Pajasyrjä, Parkonmäki, Reuskula, Rukola, Sorola, Tervajärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Viipurin tuomiokapituli päätti 16.2.1689, että pääsiäisviljaa, jota kutsuttiin sovintojyviksi ja jota maksettiin neljä kappaa joka savulta, oli vastedes suoriettava, koska se oli tertsiaalijyvien vastikkeena. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden päätökset 1.10.1750 ja 26.10.1766, jonka hallitseva senaatti vahvisti 25.9.1769. Uusi suostumus vahvistettiin 16.3.1850. Kappeleiden rakennusvelvollisuudesta kuvernöörin päätös 4.2.1866.


Kirkkoherrat

1638–1650 Simon Matthiae

1691–1695 Reinhold Hartz

1695–1700 Simon Paganus

1700–1703 Fabian Nirkko

1703–1713 Adolf Hollender

1713–1735 Alexander Rennerus

1748–1764 Bogislaus Hornborg

1766–1785 Thomas Hulkovius

1787–1804 Karl Johan Melart

1806–1815 Kristian Melart

1901–1904 Vilhelm Johansson

1908–1915 August Noponen

1916–1927 Viktor Salminen

1930–1948 Johannes Sinkkonen


Kappalaiset

1681–1692 Erik Johan Hassel

–1695 Simon Paganus

1704–1713 Alexander Rennerus

1715 Peter Wahlberg

1716–1727 Zachaeus Wahlberg

1728–1748 Johan Rennerus

1749–1761 Jakob Wirzenius

1763–1765 Jeremias Tonderus

1765–1774 Karl Henrik Merlin

1777–1806 Kristian Melart

1806–1821 Johan Fredrik Hulkovius

1827–1829 Gustaf Lönnblad

1830–1870 Peter Platan

1881–1896 Anders Vinter

1907–1916 Viktor Salminen


Ylimääräiset papit

1800–1803 Fredrik Spenner, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Anders Johan Malmsted, kirkkoherran apulainen

1804–1807 Johan Niklas Strålman, sijaiskirkkoherra kirkkoherran apulainen

1805–1806 Gustaf Vilhelm Åkerblom, armonvuoden saarnaaja

1807–1808 Jakob Reinhold Granbaum, kirkkoherran apulainen

1808–1818 Gustaf Fredrik Melart, kirkkoherran apulainen

1822–1828 Gustaf Fredrik Melart, vt. kappalainen

1811–1816 Frederik Vilhelm Melart, kappalaisen apulainen

1815–1822 Alexander Vilhelm Herkepaeus, kappalaisen apulainen

1822–1823 Gustaf Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1826–1827 Bengt Simming, kirkkoherran apulainen

1829–1830 Peter Platan, välisaarnaaja

1830–1840 Per Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen

1840–1843 Karl Cedervaller, sijaiskirkkoherra

1843–1845 Klas Veisell, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1844 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Malakias Faler, kirkkoherran apulainen

1848–1856 Matias Putkonen, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1849–1850 Johan Adolf Alopaeus, kappalaisen apulainen

1852–1859 Otto Henrik Cleve, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1856 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen

1856–1857 Abraham Valda, kappalaisen apulainen

1857–1865 Jakob Molin kappalaisen, apulainen, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen

1860–1862 Ludvig Holst, kappalaisen sijainen

1865–1866 Karl Adolf Edvard Vinter, kappalaisen sijainen

1866–1871 Alexis Kniper, kappalaisen sijainen, virkaatekevä kappalainen

1871–1872 Fredrik Alexander Brummer, armonvuodensaarnaaja

1872–1877 Karl Axel von Pfaler, kirkkoherran apulainen

1878–1891 Sakari Kontio, kirkkoherran apulainen

1879–1881 Emil von Hertzen, vt. kappalainen

1883–1884 Robert Ferdinand Bergh, kappalaisen apulainen

1884–1885 Mikko Vitikainen, kappalaisen apulainen

1885–1886 Henrik Johan Helin, kappalaisen apulainen

1886–1887 Heikki Hukkanen, kappalaisen apulainen

1887 Nestor Nordling, kappalaisen apulainen

1887–1888 Viktor Pusa, kappalaisen apulainen

1888–1889 Paavo Pitkänen, kappalaisen apulainen

1889–1890 Tobias Palonen, kappalaisen apulainen

1890–1893 Juho Hotinen, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1891–1899 Henrik Johan Tyyskä, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1893–1896 Konstantin Helèn, kirkkoherran apulainen

1896 Gustaf Albin Plathan, kirkkoherran apulainen

1897–1899 Erland Pispala, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1899–1901 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra

1901–1903 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1902 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherran apulainen

1903 Frans Vihtori Hannus, vt. kappalainen

1903–1908 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1907 Johannes Sinkkonen. vt. kirkkoherra, armonvuodensaarnaaja

1908–1910 Kustaa Nestori Korpela, kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra

1910–1913 Yrjö Efraim Kivenoja e Stenius, kirkkoherran apulainen

1913 Antti Juhani Noponen, kirkkoherran apulainen

1915–1916 Martti Savelainen, kirkkoherran apulainen

1916–1917 Paavo Ismael Salo

1928 Aaro Johannes Tolsa, kirkkoherran apulainen

1919–1920 Kustaa Palovaara, kirkkoherran apulainen

1914–1915 Leo Benedict Gummerus, kirkkoherran apulainen

1928–1929 Matti Rudolf Tuovinen, ylimääräinen pappi

 

Arkisto


Jaakkiman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1848 ja historiakirjat vuodesta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1990.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Jaakkiman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.


Linkit

53 katselukertaa

Kommentit


Hae

bottom of page