top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ruskeala

Päivitetty: 16. toukok.


Rajakartta: Ruskeala

Alkuaan Kiteen emäseurakuntaan kuulunut rukoushuone, josta tuli oma itsenäinen kirkkoherrakunta seurakunnan jäätyä Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhassa Venäjän puolelle, jolloin seurakuntaan yhdistettiin Pälkjärven emäseurakuntaan kuulunut rajan itäpuolelle jäänyt Leppälahden rukoushuonekunta. Seurakunta sai oman kirkkoherran noin 1727 ja kappalaisen 1747. Kirkko rakennettiin 1833 ja vihittiin käyttöön 24.6.1834.


Ruskealan kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 16.11.1885, jolloin Soanlahden kirkkoherrakuntaan määrättiin siirrettäväksi Ruskealasta Havuvaara, Harsun, Juttulammin, Kiekuun, Koirinvaara, Kuikan ja Soanlahden kylät sekä Korpiselästä Sarivaaran kylä sekä Impilahdelta Suistamon osuus sekä Niinisyrjän kylä, jota vastaan Häyskynvaaran kylä määrättiin siirrettäväksi Impilahdelta Ruskealaan.


Ruskealan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Ruskealan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Ruskealan asukkaat sijoitettiin Polvijärvelle, Kontiolahdelle, Liperiin ja Rääkkylään.


Kylät

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Mähkönvaara, Matkaselkä, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä, Vahvajärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkatalon osti seurakunta 1738 ja tila sai virkatalon oikeudet maakonttorin päätökselllä 18.6.1740. Aikanaan virkatalon koko 695,12 hehtaarin alueesta käytettiin marmorin louhimismaaksi 131,8 hehtaaria, josta keisarin käskykirjeiden 2.7.1823 ja 23.2.1831 mukaan sai kirkkoherra marmorialueen vastikkeeksi 171 ruplaa 42 6/7 ruplaa hopeassa, kunnes täydenninen vastike kruunun liikamaasta voitiin antaa kirkkoherran virkatalolle. Edellä mainitusta asiasta keisarillisen senaatin päätös 5.2.1863.


Otrakkalan kylän neljä taloa pantiin vuoden 1753 revisiossa kirkkoherran virkatalon augmentiksi ja ne maksoivat yhdeksän ruplaa vuodessa maakirjaveroa. Tilat vapautettiin keisarin käskykirjeellä 5.4.1895.


Kappalaisen virkatalo oli ennen vuoden 1753 revisiota kirkkoherran virkatalona. Kappalaisen virkatalosta maksettiin arentia rakennuskassaan, jonka kautta kirkkoherran vuosimaksu lyhennettiin tai täydeksi maksettiin keisarillisen senaatin kirjeiden 24.2.1887 ja 4.12.1896 mukaan. Papiston palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 26.7.1829. Suostumus vahvistettiin 16.6.1842. Maakauppiaitten ja sahanomistajien kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 22.4.1875.


Kirkkoherrat

1727 Johan Neiglick

1739–1747 Peter Urenius

1747–1757 Jonas Oxenius

1807–1830 Aron Schroeder

1833–1851 Gabriel Schroeder

1895–1908 Johan Jalkanen

1908 Johannes Borg, nimitettiin, mutta ei ehtinyt astua virkaan

1911–1922 Johan Emil Lindberg


Kapplaiset

1738–(1747) David Wideberg

1750–1768 Matthi. Solenius

1787–1792 Lars Deutschman

1792–1802 Magnus Alopæus

1802–1807 Aron Schroeder

1807–1833 Gabriel Schroeder

1840–1841 Gustaf Adolf Hillebrand, ensin vt. kappalainen

1842–1849 August Blomqvist

1853–1886 Alexander Benedikt Zilliacus, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1802 Aron Schroeder, välisaarnaaja

1804–1807 Gabriel Scroeder, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1830–1834 Gabriel Österberg, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1830–1833 Gustaf Magnus von Hertzen, kappalaisen apulainen

1838–1843 Karl Mauritz Lagerstam, vt. kappalainen

1849–1850 David Sirelius, kirkkoherran apulainen ja virkavuodensaarnaaja

1850–1852 Karl Reinhold Bonsdorff, virka- ja armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1850–1852 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1852–1853 Abel Abednego Hilander, armovuodensaarnaaja

1852–1853 Otto Henrik Cleve, sijaiskirkkoherra

1856 Bernhard Stenbäck, sijaiskirkkoherra

1872–1873 Juho Saarinen, virkavuodensaarnaaja

1875–1876 Johan Jakob Nordlund, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Karl Fredrik Toikka, papiston apulainen

1877 Isak Artur Blom, papiston apulainen

1877–1879 Johan Jalkanen, papiston apulainen, vt. kirkkoherra

1879–1884 Johan Gustaf Nikander, vt. kirkkoherra

1881 Johan Ivar Vallenius, vt. kappalainen

1882–1884 Mikael Vitikainen, kappalaisen apulainen

1884–1886 Karl Robert Tavast, vt. kirkkoherra ja kappalaisen apulainen

1885–1886 Gustaf Henrik Kauppila, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1886 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen

1886–1889 Akseli Edvard Ekroth, kappalaisen apulainen

1889–1890 Oskar Herman Bergström, kappalaisen apulainen

1890–1895 Efraim Johan Penttinen, kappalaisen apulainen

1896–1898 Viktor Immanuel Jakobson, kappalaisen apulainen

1898 Elis Richard Ståhlhammar, kappalaisen apulainen

1898–1902 Matti Leonard Blomqvist, kirkkoherran apulainen

1902 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1805–1906 Verneri Arhur Varpelaide, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1906–1908 Frans Ludvig Tarmo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1908– Robert Immonen, vt. kirkkoherra, väliajan ja sitten armovuodensaarnaaja

1908 Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherran sijainen

 

Arkisto


Ruskealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1792 ja historiakirjat vuodesta 1791. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1982. Vanhimman osan arkistoa sanotaan tuhoutuneen kirkkoherran asuman Rytyn talon palossa 1791.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Ruskealan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page