top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

830 kohdetta löytyi haulle ””

Palvelut (1)

  • Let's Meet

    Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Näytä kaikki

Paikat (829)

  • Östersundom

    Sipoon emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka mainitaan kappelina jo 1693, ja jonka kirkkoa väitettiin ikivanhaksi 1746. Kirkkorakennuksen rakensi viisi Helsingin pitäjän ja kolme Sipoon talonpoikaa. Kirkko kärsi isonvihan aikana erittäin pahoja vaurioita, ja pikkuvihan jälkeen se oli niin huonossa kunnossa, että se täytyi purkaa 1700-luvun puolivälissä. Uusi puinen kirkko rakennettiin 1753 ja kunnostettiin 1895, jolloin se sai uuden kellotapulin. Kirkko sai kellot 1755 ja 1773. Kirkko oli Sipoon papiston tarkastuksen alainen ja siinä pidettiin jumalanpalveluksia ruotsiksi, joskus suomeksikin, joka kolmas sunnuntai, kaksi kertaa peräkkäin Helsingin pitäjän ja kolmannen kerran Sipoon papiston toimesta. Sipoon kunnan Östersundomin alue liitettiin Helsingin kaupunkiin 2009. Muut nimet Itäsalmi Naapuriseurakunnat Helsingin pitäjä , Sipoo Arkisto Seurakunnalla ei tiettävästi ole ollut omaa arkistoa ja sen asukkaat lukeutuvat Sipoon seurakunnan kirkonkirjoihin. Erillistä rippikirjaa Östersundomia varten pidettiin vuosina 1799–1825. Kirjallisuudessa aiemmin esitetty tieto, että rippikirja vuosilta 1838–1848 olisi tuhoutunut Helsingin pitäjän pappilan palossa 20.5.1896, on virheellinen.

  • Sumiainen

    Perustettiin 15.3.1800, jolloin tuomiokunta antoi luvan rakentaa rukoushuoneen, niin kutsutun Koukan eli Kuokan kirkon. Seurakuntaan tuli kuulumaan 42 tilaa Laukaasta, 10 tilaa Saarijärveltä, 16 tilaa Rautammilta ja kolme tilaa Viitasaarelta. Muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 22.10.1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 9.9.1896. Kirkko vihittiin käyttöön 6.10.1889. Sumiaisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Äänekosken kuntaan 2007. Muut nimet Sumiainen, Sumiais Maakirjakylät Paadentaipale, Raikkous, Sumiainen Naapuriseurakunnat Konginkangas , Konnevesi , Laukaa , Suolahti, Vesanto , Äänekoski Papisto Saarnaajan palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.5.1824. Kirkkoherrat 1908–1922 Kaarlo Henrik Hakanen 1922–1926 Lauri Aleksanteri Kuusisto 1927–1942 Eeli Johannes Rankala 1944–1947 Veikko Johannes Lehto 1948–1955 Toivo Roivas Kappalaiset 1848–1852 Immanuel Robert Wallenius 1853–1896 Johan Henrik Lagus , virka lakkautettiin Saarnaajat 1807–1815 Erik Engman 1816–1820 Karl August Granit 1820–1828 Karl Fredrik Calonius 1828–1836 Karl Gustaf Nordström 1836–1847 Alexander Magnus Brummer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1807–1816 Erik Engman , vt. saarnaaja 1847–1848 Immanuel Robert Wallenius , vt. kappalainen 1852–1853 Carl Ekman , välisaarnaaja 1893–1895 Juho Hotinen , vt. kappalainen 1895–1900 Henrik Salonen , vt. kappalainen 1900–1902 Otto Hjalmar Pakarainen , vt. kappalainen 1902–1906 Gustaf Sahlberg , vt. kappalainen 1906–1907 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen ja kirkkoherra 1907–1908 Kaarlo Freedrikki Salovaara , vt. kirkkoherra Arkisto Sumiaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1814, tilikirjat vuodesta 1849 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta vuodesta 1828, vihittyjen osalta vuodesta 1836 ja kuolleiden osalta vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1904. Sumiaisia koskevat aiemmat merkinnät ovat Laukaan kirkonkirjoissa, joissa historiakirjat syntyneistä erillisinä luetteloina vuodesta 1808 ja vihityistä vuodesta 1831. Kansallisarkisto on digitoinut Sumiaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Sulva

    Perustettiin Maalahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1626, jolloin seurakunta sai oman kirkkorakennuksen. Piispa Rothoviuksen pitämillä piispankäräjillä 19.8.1628 määrättiin, että ilman lupaa rakennetussa rukoushuoneessa pidettäisiin jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai ja suurina pyhinä. Tuomiokapituli määräsi emäseurakunnan kappalaisen muuttamaan Sulvaan 1647 ja uudelleen 27.9.1649, koska määrätystä muutosta ei tahtonut tulla mitään. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkon isonvihan aikana 23.2.1714. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 8.12.1680. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Sulvan kunta liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973. Muut nimet Solf Maakirjakylät Munsmo, Rimal, Westersolf, Yttersundom, Översundom, Östersolf Naapuriseurakunnat Mustasaari , Laihia , Maalahti , Raippaluoto Papisto Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 15.10.1889. Krikkoherrat 1875–1882 Fredrik Hedberg 1883–1885 Georg Leonard Udelius 1888–1891 Matias Sandström 1894–1912 Johan Alarik Roos 1915–1924 Carl Isidorus Lundberg 1925–1926 Carl Atle Wester 1927–1934 Max Oterdahl 1934– Birger Alexander Geber Kappalaiset 1628–1630 Michael Gregorii 1630–1659 Mathias Enevaldii 1659–1679 Gregorius Mathiae Arenius 1680–1687 Jacob Laxenius 1688–1689 Tomas Olai Arenius 1689–1697 Gustav Gronovius 1697–1704 Gustav Werander 1706–1725 Jacob Brunell 1727–1742 Georg Tengström 1744–1779 Tomas Gabrielis Arenius 1781–1793 Georg Mathesius 1795–1809 Karl Hällström 1812–1826 Zakarias Gallenius , vanhempi 1828–1832 Jakob Vegelius 1833–1847 Karl Peter Thodén 1850–1857 Zakris Ulrik Gallenius , nuorempi 1860–1872 Frans Isak Selin 1874–1879 Olof Alfred Vallin 1882–1888 Natanael Elfving 1889–1901 Ernst Gustaf Appelberg 1901–1921 Alfred Teodor Appelberg Ylimääräiset papit 1745 Samuel Simalin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1754–1772 Karl Zederman , kappalaisen apulainen 1773– Anders Ehström , kappalaisen apulainen 1781– Alexander Achtman , kappalaisen apulainen 1782–1786 Lars Mathesius , kappalaisen apulainen 1788– Zacharias Gallenius , kappalaisen apulainen 1801–1804 Johan Renström , kappalaisen apulainen 1805–1807 Abraham Hellström , apupappi 1807 Henrik Damstén , apupappi 1807–1812 Erik Johan Chydenius , apupappi, armovuodensaarnaaja 1826–1828 Konrad Ottelin , armovuodensaarnaaja 1828–1830 Johan Emanuel Fonselius , apupappi 1831–1832 Esaias Wegelius , apupappi 1832–1833 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1841–1843 Karl Fredrik Staudinger , apupappi 1847–1850 Elias Fredrik Alcenius , apupappi, armovuodensaarnaaja 1857–1858 Elias Malmberg , armovuodensaarnaaja 1858–1859 Alexander Teodor Sternberg , armovuodensaarnaaja 1859–1860 Karl Alfred Konstantin Moliis , armovuodensaarnaaja 1862–1875 Gustaf Vilhelm Lybeck , sijaiskirkkoherra Arkisto Sulvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Sulvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Näytä kaikki
bottom of page