Erotettiin Limingasta itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 26.9.1610. Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja eli kirkkoherra asetettiin kuninkaan valtakirjalla 23.1610 ja hän sai virkatalokseen Kuivalan autiotilan 26.9.1616, jonka jo kaupungin privilegioissa mainitaan pappilaan kuuluvana samaten kuin puolet Selkikuivan niityistä. Nämä maat kuitenkin joutuivat myöhemmin yksityisten omistajien haltuun. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1613–1636, kaksi kappalaista 1636–1655, kolme 1655–1724 ja viimeksi mainitusa vuodesta alkaen jälleen kaksi, yksi kaupunkia ja yksi maaseurakuntaa varten. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon 1590 ja uusi kirkko rakennettin 1592. Ensimmäinen emäkirkko rakennettiin 1613 ja sitä laajennettiin 1682. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714 ja polttivat Turkan rukoushuoneen 1715. Uuden harmaakivikirkon perustus laskettiin 1770 ja tässä kuningattaren mukaan nimetyssä Sofia Magdalenan kirkossa saarnattiin ensimmäisen kerran 1777. Salaman iski Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin Linnasaarella 31.7.1793, jolloin linna tuhoutui ja kirkon kellotapulia kohtasi kahdeksan leiviskää painava kivi, joka rikkoi osan seinästä. Kirkon ovet lensivät auki, ikkunat särkyivät ja suuri kynttiläkruunu putosi palasiksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat pahoin kaupungin palossa 23.5.1822. Turkan saaressa tavataan kesäisin toiminut saarnahuone 1665–1822, jossa ainakin vielä viimeksi mainittuna vuonna pidettiin saarna kerran vuodessa. Vuonna 1688 ilmoitettiin, että Turkan kalastuspaikalla saarnattiin joka pyhä kesäisin, Marjanmaassa joka toinen pyhä kesäisin, Vuotungissa kymmenen kertaa vuodessa sekä Sonkijärvellä, Juokkunassa, Särkijärvellä, Utajärvellä, Niskassa, Ahmassa, Kylmälässä ja Muhoksella 12 kertaa vuodessa jokaisessa paikassa. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1904: Oulun kaupungin seurakuntaan eli tuomiokirkkoseurakuntaan sekä Oulujoen ja Oulunsalon itsenäisiin kirkkoherrakuntiin. Seurakuntaan kuulunut Oulunsalo oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1665 ja muodostettu kappeliksi 1803. Oulujoen täysin uuden seurakunnan ero toteutui 1908. Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää vaihteessa Ouluun 1900-luvun alussa, mutta tätä toteutui vasta myöhemmin. Alalaanila siirrettiin kuuluvaksi Ouluun 1911, Hintan–Pyykösjärven–Koskelan alue 1938, Väntön–Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan–Myllyojan–Korvensuoran alue 1961. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosa Oulun kaupunkiin. Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun 1965. Alueliitosten seurauksena toteutettiin uusi seurakuntajakoa 1966, jossa muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta sekä Oulujoen Karjasillan ja Tuiran seurakunnat. Muut nimet Oulun kaupunki, Uleå, Uleåborg Naapuriseurakunnat Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulujoki, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki Papisto Kaupungin anomukseen kuninkaan 20.12.1723 antaman päätöksen johdosta, että kaupunki saisi kutsua ja ehdottaa sielunhoitajansa, kuningas antoi 22.12.1767 vastauksen, että pappien ehdottaminen oli kirkkolain mukaan konsistorin asia. Kirkkoherralla ja kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeillä 13.3.1782 ja 12.1.1757, mutta tämä oikeus lakkautettiin konsistorin kiertokirjeellä 30.6.1847. Kaupungin osuudesta pappein vaaleissa keisarillinen käskykirje 1.9.1830. Toimitustaksasta kaupungissa keisarillisen senaatin päätös 6.10.1864. Kirkkoherran oikeudesta Petäjäsaaren niityn käyttämiseen kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1659. Kuninkaan päätöksellä 21.11.1660 määrättiin, että kirkkoherran virkatalon kaupungille luovuttamasta maasta maksettaisiin kirkkoherralle 15 tynnyriä kruununjyviä. Vastikejyviä, alkuaan kymmenen tynnyriä ja sittemmin 16 tynnyriä, määrättiin kirkkoherralle kuninkaan käskykirjeillä 9.5.1614 ja 12.2.1638. Suostumus kolmannesjyvistä tehtiin 1780. Heinämaksuista kirkkoherralle tehtiin suostumus 15.2.1787. Lohikymmenysten jakamisesta Muhoksen ja Oulun papistolle antoi hallitseva konsistorio päätöksen 6.12.1811. Kirkkoherran vastikejyvät peräytetiin keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1895. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 23.6.1742 ja 27.8.1744, jotka muutettiin kirkonkokouksessa 23.11.1803 ja muutokset vahvistettiin 2.10.1804. Kaupungin kappalaisesta ja hänen palkastaan keisarillinen käskykirje 14.9.1831. Kappalaisella oli Nikkilän virkatalo vielä 1822, mutta sitä ei mainita enää virkatalona 1840. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 5.10.1851, joka vahvistettiin 11.12.1852. Arkisto Oulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1610–1933. Oulun kaupungin vuoden 1822 palossa tuhoutui osa seurakunnan kirkonarkistoa, esimerkiksi historiakirjat vuosilta 1755–1791. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Utsjoki mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin, minkä jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747, jolloin seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskelivat siellä, mutta heidän siirtyessään kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherrat oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asiain johtokunta määräsi kirjeessään 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni, ja tavallisesti saarnattiin suomeksi. Utsjoen kunta perustettiin 1876. Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko oli Pyhä Ulrikan nimikko. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja sen rakennuskustannuksiksi arvioitiin yhteensä 6 841 ruplaa. Kirkko rakennettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelle saksalaissyntyisen arkkitehti Ernst Lohrmnannin suunnitelmien mukaan 1850–1853. Seurakuntaan kuulunut Inari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Seurakuntaan on vuodesta 1853 kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa, jossa aikanaan pidettiin kesäisin lukukinkereitä. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa. Muut nimet Ohcejohka, Aritsby Kylät Kirkonkylä, Nuorgam (Njuorggán), Outakoski (Vuovdaguoika) Naapuriseurakunnat Inari, Kaarasjoki, Teno, Uuniemi Papisto Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo oli väliaikaisesti virkataloksi määrätty 1856 ja sijaitsi kolmasosa virstan päässä kirkossa Mantojärven rannalla. Virkatalo oli hyvin rakennettu. Päärakennuksessa oli seitsemän suurta huonetta, kyökki ja tampuuri, jonka lisäksi oli pienempi asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta ja kyökki. Ulkohuoneet olivat hyvät. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala, niittyä 12 tynnyrinalaa ja metsää, joka oli jakamaton, huonoa ja kasvoi vaivaiskoivuja. Jäkälän avulla riittivät heinät yhdelle vetohärälle ja viidelle lehmälle. Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla valtiota 3 500 markkaa, joka maksettiin Oulun läänin rahastosta. Kahden viikon virantoimituksesta Kivijärven rukoushuoneessa joka toinen vuosi kirkkoherra sai 200 markkaa. Saamen kielen taidosta maksettiin 600 markkaa. Seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle lihaa tai kalaa kaikilta verovelvollisilta yhden leiviskän eli 4 markkaa, jokaiselta ripillä käyvältä yhden oravannahkan eli 25 penniä, maahanlaskusta isännän tai emännän jälkeen naarasporon, lapsista ja muista puolileiviskää haukia eli 2 markkaa 50 pernniä tai paria kaksi paria rukkasia eli 3 markkaa 50 penniä, joka kolmanneltakymmenenneltä porolta yhden naulan juustoa eli 1 markka 15 penniä sekä kuulutuksista, vihkimisistä, ristimisistä ja kirkkoonotosta eli kirkottamisesta puolileiviskää haukia tai kaksi paria rukkasia tai 12 oravannahkaa eli 3 markka 50 penniä. Seurakuntalaisilla oli velvollisuus tuoda vuosittain kirkkoherralle ruokavaroja 30 porokuormaa Norjasta. Kirkkoherran palkka oli yhteensä noin 5 450 markkaa. Lukkarin palkka oli 125 markka sekä tavan mukaan vihkimiseltä 1 markka, joiden lisäksi seurakuntalaiset maksoivat hautauksilta varojensa mukaan. Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837, mutta käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista, ja keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887. Kirkkoherran virkatalon korjaustöitä varten myönnettiin 2 812 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kruununmaan luontoisen maa-alueen yhdistämisestä Utsjoen hautausmaahan keisairllisen senaatin pätös 23.11.1903. Kirkkoherrat 1747–1757 Anders Hellander 1758–1765 Henrik Wegelius 1766–1781 David Eric Högman 1782–1793 Henrik Sund 1794–1797 Samuel Castrén 1798–1804 Johan Wegelius 1804–1816 Henric Wegelius 1820–1833 Jakob Fellman 1833–1846 Karl Fredrik Stenbäck 1848–1852 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz 1854–1859 Anders Andelin 1860–1866 Edvard Vilhelm Borg 1868–1871 Evert Brynolf von Konow 1877–1886 Jonatan Gummerus 1887–1892 Viktor Alfred Virkkula 1892–1898 Aukusti Koivisto 1900–1905 Aukusti Hakkarainen 1906–1915 Pekka Rudolf Heikinheimo (Heikel) Ylimääräiset papit 1798–1799 Erik Castrén, vt. kirkkoherra 1819 Jakob Fellman, sijaiskirkkoherra 1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck, kirkkoherran sijainen 1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, sijaiskirkkoherra 1883–1885 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1886–1887 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1892 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra 1898–1899 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1899 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1904 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1905 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1909 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1912 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra Arkisto Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987. Seurakunnan haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytännössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840". Kansallisarkisto on digitoinut Utsjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: Hiski SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ruotsin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi nimellä Muonioniska 1788. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 5.3.1812, jolloin seurakuntaan yhdistettiin kappelina Enontekiön entinen emäseurakunta ja seurakunnille asetettiin yhteinen papillinen katekeetta. Keisarillisella kirjeellä 4.9.1856 määrättiin, ettei seurakunnan katekeetan tarvinnut olla papiksi vihitty. Enontekiö perustettiin omaksi kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Muonion katekeetta sai palkanlisäystä 180 markkaa keisarillisella kirjeellä 16.12.1887 ja toisen katekeetan virka perustettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Keisarillinen Senaatti myönsi Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostukseen 25 000 markkaa 31.1.1903 ja korjaamiseen lisäksi 6 00 markkaa 6.3.1906. Seurakuntaan on kuulunut Ylimuonion rukoushuone. Muonion kunta perustettiin 1868. Muonion ensimmäinen pieni kirkkotupa sijaitsi kirjallisuustietojen mukaan Ollinmäellä, mutta karttatietojen perusteella tupa olisi sijainnut mahdollisesti Pappilantörmällä. Ensimmäinen varsinainen kirkko määrättiin rakennettavaksi Muonioon valtion varoilla seurakunnan tultua erotetuksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1812. Kirkon rakentaminen oli tullut maksamaan 6 768 ruplaa hopeassa sen valmistuessaan 1817. Kirkon kellotorni rakennettiin 1883. Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostamiseksi myönnettiin 25 000 markkaa keisairllisen senaatin päätöksellä 31.1.1903 ja Muonion kirkon korjaamiseksi lisäksi 6 000 markkaa 8.11.1904. Kirkko vaurioitui Lapin sodassa ja vauriot kunnostettiin 1949. Muut nimet Muonioniska Kylät Alamuonio, Kätkäsuvanto, Ylimuonio Naapuriseurakunnat Enontekiö, Kittilä, Kolari Papisto Kirkkoherrat 1812–1829 Matias Kolström 1833–1848 Erik Kristian Castrén 1848–1854 Jakob Fredrik Liljeblad 1854–1868 Karl Ferdinand Pfaler 1869–1872 Karl Immanuel Hällfors 1876–1879 Samuel Porthan 1880–1892 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1893– Julius Snellman Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1788–1812 Matias Kolström, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1825–1834 Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen 1836 Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra 1837–1848 Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja 1868–1869 Johan Nordberg, vt. kirkkoherra, Kittilän kappalainen 1868–1869 Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra, Kolarin kappalainen 1872 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1873–1876 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1879–1880 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1872–1873 Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra, Turtolan kirkkoherra 1892–1893 Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra Arkisto Muonion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1797. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1961. Pappila paloi kesällä 1797, jolloin todennäköisesti tuhoutui vanhimmat tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1788. Kirkko syttyi palamaan 25.4.1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi, eikä arkistoa tuhoutunut. Kansallisarkisto on digitoinut Muonion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Etsi tietokannasta Etusivu Haku Seurakunnat Tunnisteet Sanasto Palaute Lisää Hae tietokannasta Tietokanta Tietoja Suomen seurakunnista on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien historiasta, papistosta ja arkistoista. Näiden lisäksi tietokannassa on mukana Suomen rajaseurakuntia Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta sekä Inkerin luterilaiset seurakunnat Venäjältä. ​ Tietokanta on täydennysvaiheessa ja tähän mennessä julkaistuna on kaikki Suomen luterilaiset seurakunnat. Seuraavana tietokantaan tullaan lisäämään Suomen ortodoksiset seurakunnat, joiden jälkeen edetään edellä mainittuihin muihin seurakuntiin. Täydennyksen etenemistä voi seurata alla olevan selausnäkymän ilmoittaman seurakuntien lukumäärän perusteella. ​ Tietokantaan voi tehdä hakuja seurakunnan tai paikkakunnan nimellä. Haut kohdistuvat kaikkiin tietokannassa esitettyihin tietoihin, joten hakuja on mahdollista tehdä myös esimerkiksi kylien ja pappien nimillä. Tietokantaa voi myös selata tunnisteiden ja seurakuntien aakkosellisen luettelon avulla. Selaa tietokantaa Seurakunta (658) 658 päivitystä Rovastikunta (45) 45 päivitystä Hiippakunta (7) 7 päivitystä Sotilasseurakunta (9) 9 päivitystä Lähteet Tietoja Suomen seurakunnista -tietokannan uusi versio tulee korvaamaan vuonna 1999 julkaistun vanhan samannimisen tietokannan. Tietokannassa esitetyt seurakuntien historiatiedot ja luettelot papistosta perustuvat pääasiassa piispa Otto Collianderin toimittamaan kaksiosaiseen Suomen kirkon paimenmuistoon (1910 & 1918), Adolf Neoviuksen Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeliin (1898) ja sen lisävihkoon (1908), Ludvig Wennerströmin Porvoon piispa Anders Hornborgin vuonna 1873 kirjoittaman matrikkelin mukaan toimittamaan teokseen Tilastollinen ja biografinen Suomen evankelis-lutherilaisen seurakuntain ja papiston matrikkeli (1885) sekä Teologisen aikakauskirjan julkaisemaan Suomen kirkon julkisia sanomia -lisävihkoon (1896–1921). ​ Edellä mainittujen teosten tietoja on tietokantaan täydennetty ja täydennetään esimerkiksi seurakuntien historioiden ja pitäjänhistorioiden sisältämillä tiedoilla sekä tiedonannoilla. Tietokannassa esitetyt tiedot kylistä ja naapuriseurakunnista perustuvat Suomenmaa -kirjasarjaan (1919–1931). Seurakuntien ja paikkakuntien nimiä on kerätty eri lähteistä sekä professori Karl Gabriel Leinbergin teoksesta Finlands territoriella församlingars namn, ålder, utbildning och utgrening (1906). ​ Tietokannan ylläpidosta ja täydentämisestä vastaa Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntija Mikko Kuitula. Tiedonantoja, korjauksia ja lisäyksiä tietokantaan voi lähettää palautelomakkeen kautta. Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto

Etusivu Haku Seurakunnat Tunnisteet Sanasto Palaute More Seurakunnat Tällä sivulla on lueteltuna aakkosjärjestyksessä kaikki tietokannassa julkaistut luterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat. Luetteloa päivitetään sitä mukaa, kun seurakuntia lisätään tietokantaan. A B D E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Å Ä Ö A A ​ Ahlainen Aitolahti Akaa Alahärmä Alajärvi Alastaro Alatornio Alaveteli Alavieska Alavus Angelniemi Anjala Anjalankoski Annantehdas (ort.) Antrea Antskog Anttola Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aspö Aura B Bergö Björkö Bromarv Brändö D Degerby Dragsfjärd E Eckerö Elimäki Eno Enonkoski Enontekiö Eräjärvi Espoo Eura Eurajoki Evijärvi F Fagervik Finström Forsby Forssa Föglö G Geta Grönvik H Haapajärvi Haapasaari Haapavesi Hailuoto Halikko Halila (ort.) Halsua Hamina Hamina (ort.) Hammarland Hankasalmi Hanko Hanko (ort.) Harjavalta Harju Harlu Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinjoki Heinola Heinolan kaupunki Heinävesi Helsingin pitäjä Helsinki Helsinki (ort.) Hiitola Hiittinen Himanka Hinnerjoki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Honkilahti Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Hämeenlinna (ort.) I Ihantala Ii Iisalmen kaupunki Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilmee Ilomantsi Ilomantsi (ort.) Imatra Impilahti Inari Iniö Inkeroinen Inkoo Isojoki Isokyrö J Jaakkima Jaala Jalasjärvi Janakkala Jepua Joensuu Joensuu (ort.) Johannes Jokioinen Jomala Jormasjärvi Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Jussarö Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jyväskylän kaupunki Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Jäppilä Järvenpää Jääski K Kaarina Kaarlela Kaavi Kajaani Kakskerta Kalajoki Kalanti Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kanneljärvi Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjala Karjalohja Karkkila Karkku Karstula Karttula Karuna Karunki Karvia Kaskinen Kasurila Kauhajoki Kauhava Kaukola Kauniainen Kaustinen Kauvatsa Keikyä Keitele Kellokoski Kellomäki (ort.) Kemi Kemijärvi Kemin kaupunki Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö Kiihtelysvaara Kiikala Kiikka Kiikoinen Kiimajärvi (ort.) Kiiminki Kinnula Kirjakkala Kirkkonummi Kirvu Kisko Kitee Kitelä (ort.) Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kiuruvesi (ort.) Kivennapa Kivijärvi Kodisjoki Koijärvi Koivisto Koivulahti Kokemäki Kokkola Kolari Konginkangas Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korpiselkä Korpiselkä (ort.) Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Kosken tehdas Koskenpää Koski (Turun lääni) Kotka Kotka (ort.) Kouvola Kovero Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kullaa Kumlinge Kuokkala (ort.) Kuolemajärvi Kuopio Kuopio (ort.) Kuopion kaupunki Kuorevesi Kuortane Kurikka Kurkijoki Kuru Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusisto Kuusjoki Kylmäkoski Kymi Kyyjärvi Kyyrölä (ort.) Käkisalmen kaupunki Käkisalmi Käkisalmi (ort.) Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö L Lahti Lahti (ort.) Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappee Lappeenranta Lappeenranta (ort.) Lappi Lappi (ort.) Lapua Lapväärtti Laukaa Lauritsala Lavansaari Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppälahti Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieksa (ort.) Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Lokalahti Loppi Loviisa Loviisa (ort.) Luhanka Lumijoki Lumivaara Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki M Maalahti Maaninka Maaria Maarianhamina Maksamaa Mantsinsaari (ort.) Marttila Masku Matildedal Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku Messukylä Metsämaa Metsäpirtti Miehikkälä Mietoinen Miinoa (ort.) Mikkeli Mikkeli (ort.) Mikkelin kaupunki Mouhijärvi Muhos Multia Munsala Muolaa Muonio Mustasaari Mustio Muurame Muurla Muurmanni Muuruvesi Myllykoski Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju N Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen Nuijamaa Nummi Nurmes Nurmes (ort.) Nurmijärvi Nurmo Nyby Närpiö Nötö O Oravainen Orimattila Oripää Orismala Orivesi Oulainen Oulu Oulu (ort.) Oulujoki Oulunsalo Outokumpu P Paatsjoki (ort.) Paattinen Paavola Padasjoki Paimio Palkeala (ort.) Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pattijoki Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petolahti Petsamo Petsamo (ort.) Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pielisjärvi Pietarsaari Pihlajavesi Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pirttikylä Pispala Pitkäranta (ort.) Pohja Pohjaslahti Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Purmo Pusula Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi (Oulun lääni) Pyhäjärvi (Viipurin lääni) Pyhämaa Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkjärvi Pälkäne Pöytyä R Raahe Raippaluoto Raisio Raivola (ort.) Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautio Rautjärvi Rautu Reisjärvi Renko Reposaari Revonlahti Riihimäki Riistavesi Ristiina Ristijärvi Rohdainen Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruotsinsalmi (ort.) Ruovesi Ruskeala Rusko Ruukki Rymättylä Räisälä Rääkkylä ​ S Saari Saarijärvi Sahalahti Saimaan kanava Sakkola Salla Salmi Salmi (ort.) Salo Saloinen Saltvik Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonlinna (ort.) Savonranta Savukoski Seili Seinäjoki Seiskari Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi Siipyy Simo Simpele Sipoo Sippola Siuntio Snappertuna Soanlahti Sodankylä Soini Somerniemi Somero Sonkajärvi Sortavala Sortavala (ort.) Sortavalan kaupunki Sotkamo Sottunga Suistamo (ort.) Sukeva Sulkava Sulva Sumiainen Sund Suodenniemi Suojärvi Suojärvi (ort.) Suolahti Suomenlinna Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Suoniemi Suursaari Sysmä Säkkijärvi Säkylä Särkisalo Säräisniemi Säyneinen Säynätsalo Sääksmäki Sääminki T Taipale (ort.) Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Teerijärvi Teijo Teisko Temmes Tenhola Terijoki Terijoki (ort.) Tervo Tervola Teuva Tiurula (ort.) Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Tornio (ort.) Tottijärvi Turku Turku (ort.) Turtola Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tuusula (ort.) Tyrnävä Tyrväntö Tyrvää Tytärsaari Töysä U Ullava Ulvila Urjala Uskela Utajärvi Utra Utsjoki Utö Uukuniemi Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Uusikirkko (Turun lääni) Uusikirkko (Viipurin lääni) Uusikirkko (ort.) V Vaala Vaasa Vaasa (ort.) Vahto Vahviala Valamo (ort.) Valkeakoski Valkeala Valkeasaari (ort.) Valkjärvi Valtimo Vampula Vanaja Varkaus Varkaus (ort.) Varpaisjärvi Vehkajärvi Vehkalahti Vehmaa Vehmalainen Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Viekijärvi Vieremä Viapori Viapori (ort.) Vihanti Vihti Viiala Viipuri Viipuri (ort.) Viipurin kaupunki Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Virtasalmi Virtsanoja Vuoksela Vuoksenranta Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä Västanfjärd Vöyri Y Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylimarkku Yliskylä Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Å Åvik Ä Ähtäri Ähtävä Äyräpää Äänekoski Ö Östersundom B D E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Å Ä Ö

Seurakuntahaaste VÄLI PIENIVÄLI Seurakuntahaate Suomen Sukututkimusseura haastaa kaikki sukututkijat tutkimaan ja tarkastamaan Tietoja Suomen seurakunnista -tietokannan tietoja. Tietokanta sisältää tietoja Suomen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien historiasta, papistosta ja arkistoista. Seurakuntahaasteeseen pääset mukaan, kun etsin tietokannasta esimerkiksi jonkin esivanhempasi kotiseurakunnan ja tutustut tietokannassa esitettyihin tietoihin. Jos tiedot ovat oikein ja mielestäsi hyödyllisiä, klikkaa tämän seurakunnan kohdalla sydäntä sivun oikeasta alakulmasta. Jos puolestaan huomaat tiedoissa korjattavaa tai sinulla on antaa lisätietoja, jätä viesti tietokannan palautelomakkeen kautta. Haaste päättyy 31.5.2024. Kaikkien haasteen aikana mainitun palautelomakkeen kautta korjauksia tai lisätietoja jättäneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron arvoista lahjakorttia Tiedekirjaan. Haasteen tulokset ja lahjakorttien voittajat julkaistaan Jäsenviesti Jalmarin kesäkuun numerossa ja myöhemmin Seuran blogissa. Siirry tietokantaan Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto