top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

830 kohdetta löytyi haulle ””

Palvelut (1)

  • Let's Meet

    Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Näytä kaikki

Paikat (829)

  • Utsjoki

    Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Utsjoki mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin, minkä jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747, jolloin seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskelivat siellä, mutta heidän siirtyessään kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherrat oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asiain johtokunta määräsi kirjeessään 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni, ja tavallisesti saarnattiin suomeksi. Utsjoen kunta perustettiin 1876. Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko oli Pyhä Ulrikan nimikko. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja sen rakennuskustannuksiksi arvioitiin yhteensä 6 841 ruplaa. Kirkko rakennettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelle saksalaissyntyisen arkkitehti Ernst Lohrmnannin suunnitelmien mukaan 1850–1853. Seurakuntaan kuulunut Inari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Seurakuntaan on vuodesta 1853 kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa, jossa aikanaan pidettiin kesäisin lukukinkereitä. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa. Muut nimet Ohcejohka, Aritsby Kylät Kirkonkylä, Nuorgam (Njuorggán), Outakoski (Vuovdaguoika) Naapuriseurakunnat Inari, Kaarasjoki, Teno, Uuniemi Papisto Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo oli väliaikaisesti virkataloksi määrätty 1856 ja sijaitsi kolmasosa virstan päässä kirkossa Mantojärven rannalla. Virkatalo oli hyvin rakennettu. Päärakennuksessa oli seitsemän suurta huonetta, kyökki ja tampuuri, jonka lisäksi oli pienempi asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta ja kyökki. Ulkohuoneet olivat hyvät. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala, niittyä 12 tynnyrinalaa ja metsää, joka oli jakamaton, huonoa ja kasvoi vaivaiskoivuja. Jäkälän avulla riittivät heinät yhdelle vetohärälle ja viidelle lehmälle. Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla valtiota 3 500 markkaa, joka maksettiin Oulun läänin rahastosta. Kahden viikon virantoimituksesta Kivijärven rukoushuoneessa joka toinen vuosi kirkkoherra sai 200 markkaa. Saamen kielen taidosta maksettiin 600 markkaa. Seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle lihaa tai kalaa kaikilta verovelvollisilta yhden leiviskän eli 4 markkaa, jokaiselta ripillä käyvältä yhden oravannahkan eli 25 penniä, maahanlaskusta isännän tai emännän jälkeen naarasporon, lapsista ja muista puolileiviskää haukia eli 2 markkaa 50 pernniä tai paria kaksi paria rukkasia eli 3 markkaa 50 penniä, joka kolmanneltakymmenenneltä porolta yhden naulan juustoa eli 1 markka 15 penniä sekä kuulutuksista, vihkimisistä, ristimisistä ja kirkkoonotosta eli kirkottamisesta puolileiviskää haukia tai kaksi paria rukkasia tai 12 oravannahkaa eli 3 markka 50 penniä. Seurakuntalaisilla oli velvollisuus tuoda vuosittain kirkkoherralle ruokavaroja 30 porokuormaa Norjasta. Kirkkoherran palkka oli yhteensä noin 5 450 markkaa. Lukkarin palkka oli 125 markka sekä tavan mukaan vihkimiseltä 1 markka, joiden lisäksi seurakuntalaiset maksoivat hautauksilta varojensa mukaan. Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837, mutta käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista, ja keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887. Kirkkoherran virkatalon korjaustöitä varten myönnettiin 2 812 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kruununmaan luontoisen maa-alueen yhdistämisestä Utsjoen hautausmaahan keisairllisen senaatin pätös 23.11.1903. Kirkkoherrat 1747–1757 Anders Hellander 1758–1765 Henrik Wegelius 1766–1781 David Eric Högman 1782–1793 Henrik Sund 1794–1797 Samuel Castrén 1798–1804 Johan Wegelius 1804–1816 Henric Wegelius 1820–1833 Jakob Fellman 1833–1846 Karl Fredrik Stenbäck 1848–1852 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz 1854–1859 Anders Andelin 1860–1866 Edvard Vilhelm Borg 1868–1871 Evert Brynolf von Konow 1877–1886 Jonatan Gummerus 1887–1892 Viktor Alfred Virkkula 1892–1898 Aukusti Koivisto 1900–1905 Aukusti Hakkarainen 1906–1915 Pekka Rudolf Heikinheimo (Heikel) Ylimääräiset papit 1798–1799 Erik Castrén, vt. kirkkoherra 1819 Jakob Fellman, sijaiskirkkoherra 1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck, kirkkoherran sijainen 1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, sijaiskirkkoherra 1883–1885 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1886–1887 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1892 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra 1898–1899 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1899 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1904 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1905 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1909 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1912 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra Arkisto Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987. Seurakunnan haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytännössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840". Kansallisarkisto on digitoinut Utsjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: Hiski SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Muonio

    Perustettiin Ruotsin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi nimellä Muonioniska 1788. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 5.3.1812, jolloin seurakuntaan yhdistettiin kappelina Enontekiön entinen emäseurakunta ja seurakunnille asetettiin yhteinen papillinen katekeetta. Keisarillisella kirjeellä 4.9.1856 määrättiin, ettei seurakunnan katekeetan tarvinnut olla papiksi vihitty. Enontekiö perustettiin omaksi kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Muonion katekeetta sai palkanlisäystä 180 markkaa keisarillisella kirjeellä 16.12.1887 ja toisen katekeetan virka perustettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Keisarillinen Senaatti myönsi Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostukseen 25 000 markkaa 31.1.1903 ja korjaamiseen lisäksi 6 00 markkaa 6.3.1906. Seurakuntaan on kuulunut Ylimuonion rukoushuone. Muonion kunta perustettiin 1868. Muonion ensimmäinen pieni kirkkotupa sijaitsi kirjallisuustietojen mukaan Ollinmäellä, mutta karttatietojen perusteella tupa olisi sijainnut mahdollisesti Pappilantörmällä. Ensimmäinen varsinainen kirkko määrättiin rakennettavaksi Muonioon valtion varoilla seurakunnan tultua erotetuksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1812. Kirkon rakentaminen oli tullut maksamaan 6 768 ruplaa hopeassa sen valmistuessaan 1817. Kirkon kellotorni rakennettiin 1883. Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostamiseksi myönnettiin 25 000 markkaa keisairllisen senaatin päätöksellä 31.1.1903 ja Muonion kirkon korjaamiseksi lisäksi 6 000 markkaa 8.11.1904. Kirkko vaurioitui Lapin sodassa ja vauriot kunnostettiin 1949. Muut nimet Muonioniska Kylät Alamuonio, Kätkäsuvanto, Ylimuonio Naapuriseurakunnat Enontekiö, Kittilä, Kolari Papisto Kirkkoherrat 1812–1829 Matias Kolström 1833–1848 Erik Kristian Castrén 1848–1854 Jakob Fredrik Liljeblad 1854–1868 Karl Ferdinand Pfaler 1869–1872 Karl Immanuel Hällfors 1876–1879 Samuel Porthan 1880–1892 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1893– Julius Snellman Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1788–1812 Matias Kolström, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1825–1834 Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen 1836 Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra 1837–1848 Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja 1868–1869 Johan Nordberg, vt. kirkkoherra, Kittilän kappalainen 1868–1869 Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra, Kolarin kappalainen 1872 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1873–1876 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1879–1880 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1872–1873 Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra, Turtolan kirkkoherra 1892–1893 Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra Arkisto Muonion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1797. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1961. Pappila paloi kesällä 1797, jolloin todennäköisesti tuhoutui vanhimmat tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1788. Kirkko syttyi palamaan 25.4.1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi, eikä arkistoa tuhoutunut. Kansallisarkisto on digitoinut Muonion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Enontekiö

    Erotettiin Ruotsin Jukkasjärven seurakunnasta omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja yhdistettiin kappelina Muonioniskan eli Muonion seurakuntaan keisarillisella kirjeellä 5.3.1812. Enontekiön kappalaisesta tuli Muonion kirkkoherra ja Enontekiöön määrättiin papillinen katekeetta, joka kuten kirkkoherrakin oli yhteinen molemmille seurakunnille. Katekeetan virka lakkautettiin ja Enontekiö perustettiin Muonion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella kirjeellä 4.9.1856, jolloin määrättiin kappalaisen saavan laskea hyväkseen kaksinkertaiset virkavuodet. Seurakuntaan asetettiin kaksi katekeettaa keisarillisella kirjeellä 8.9.1876. Keisarillinen Senaatti myönsi kappalaisen virkatalon kunnostamiseksi Lapin kirkollisrahastosta 2 378 markkaa 11.10.1898. Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostamiseen myönnettiin 25 000 markkaa 31.1.1901 ja lisäksi 6 000 markkaa 6.3.1906. Oulun läänin kuvernöörin tekemän esityksen pohjalta erotettiin Muoniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 21.11.1916. Enontekiön kunta perustetiin 1877. Enontekiö sai ensimmäisen kirkkonsa Rounalan kylään 1530-luvulla, toinen kirkko rakennettiin kruunun varoilla 1606–1608. Markkinaan rakennettiin 1652 (tai 1661) kolmas kirkko, joka tuhoutui 1728. Uudelleen rakennettua kirkkoa laajennettiin 1791 ja se muutettiin Lapin kirkollisvaroista myönnetyillä 2 000 ruplan kustannuksilla viisi ja puoli peninkulmaa alemmaksi Palojoensuun kylään 1827. Uusi kirkko rakennettiin Hetan kylään valtion varoilla 1864. Enontekiön ja Muonion kirkkojen kunnostamiseksi myönnettiin 25 000 markkaa keisarillisen senaatin päätöksellä 31.1.1903. Kirkko tuhoutui Lapin sodassa 1944 ja seurakunnan nykyinen kirkko rakennettiin tiilestä ja betonista 1951–1952. Muut nimet Enontekiäinen, Enontekis, Eanodat, Hetanpitäjä, Hetta Maakirjakylät Hetta (Heahttá), Kelottijärvi (Gelotjávri), Kyrö, Palojoensuu (Bálojohnjálbmi), Peltovuoma (Bealdovuopmi), Suonttajärvi (Suovditjávri), Vuontisjärvi (Vuottesjávri) Naapuriseurakunnat Inari, Kittilä, Muonio Papisto Kappalaisen virkatalon kunnostamiseksi myönnettiin 2 378 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kirkkoherrat 1749–1773 Salomon Tornberg 1776–1788 Daniel Engelmark 1788–1806 Erik Grape, virka lakkautettiin 1812 Kappalaiset 1807–1812 Matias Kolström, myös vt. kappalainen 1809–1812 Matias Kolström 1858–1866 Berndt Ferdinand Cajanus, virka perustettiin uudelleen 1856 1881–1897 Aatu Laitinen 1899–1904 Aron Emil Simeon Frosterus 1906–1910 Juho Kipinä Papilliset katekeetat (Enontekiö ja Muonio) 1826–1834 Matias Adolf Kolström 1834–1849 Emanuel Kolström, ensin vt. katekeetta 1850–1852 Henrik Krank 1852–1856 virka avoinna, lakkautettiin 1856 Ylimääräiset papit 1604–1616 Georgius Henrici, Tornion kappalainen, saarnaaja Tornion ja Kemin Lapeissa Arkisto Enontekiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1763 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1720 sekä vihittyjen ja kuolleiden osalta vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1673–1927. Kansallisarkisto on digitoinut Enontekiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Näytä kaikki
bottom of page