Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Alue mainitaan Säämingin Idelahden neljänneskuntana jo 1555. Alkujaan Säämingin emäseurakunnan kappeli, jolla kuitenkin oli oma kirkkoherra ainakin 1630, jolloin Viipurin piispa Nicolaus Carelius määräsi kirkkoherran asettamisesta Idelahden eli Säämingin kappeliin. Samaan aikaan Nils Bjelke määräsi kirkkoherran virkataloksi Kekkosen ja Kontiaisen autiotilat, mistä myös Viipurin läänin maaherra antoi käskyn 12.3.1634. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakunnasta erotettiin 17 tilaa kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1743. Pappilaa ryöstettiin sodassa 1789 ja se paloi perustuksiaan myöten 20.4.1922. Sulkavan kunta perustettiin 1871. Maakirjakylät Erikkala, Halttula, Hasula, Heikkurila, Heinola, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyvä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Muurala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhanniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila Naapuriseurakunnat Juva , Puumala , Rantasalmi, Ruokolahti , Savonlinna , Sääminki Papisto Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 17.2.1827, 2.2.1828 ja 3.6.1851. Kirkkoherrat 1630–1634 Laurentius Matthiae 1638–1663 Ericus Georgii 1666–1682 Klaudius Samuelis Molander 1682–1720 Anders Molander 1722–1745 Klas Molander 1747–1749 Henrik Salmenius 1748–1776 Gustaf Lindblad 1778–1789 Kristian Herman Carlquist 1791–1810 Karl Stenius 1811–1824 Berndt Johan Gadd 1827–1841 Jakob Fredrik Neovius 1843–1853 Gustaf Vilhelm Viksten 1854–1886 Klas Magnus Molander 1888–1903 Ludvig Alexander Vennerström 1904–1924 Fredrik Eliel Cleve 1926–1942 Otto Hjalmar Pakarainen 1944–1959 Lauri Ahva Kappalaiset 1645–1663 Bernhardus Nicolai Petraeus 1666–1694 Johannes Martini 1697–1716 Mårten Martini Allenius 1722–1743 Aaron Molander 1744–1766 Daniel Tuderus 1766–1797 Johan Montan 1798–1820 Henrik Adolf Logren 1823–1853 Karl Gustaf Melartin 1854–1858 Ernst Johan Harlin 1859–1863 Magnus Ingman 1863–1867 Gustaf Adolf Cajander 1868–1894 Julius Henrik Lind 1896–1901 Teofil Gideon Varén 1902–1926 Otto Hjalmar Pakarainen 1926–1936 Aarne Tikkanen 1945–1955 Pertti Virtaniemi Ylimääräiset papit 1800–1802 Erik Engman , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1803–1804 Anders Grahn , kirkkoherran apulainen 1806–1812 David Kristian Stenius , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Karl Fredrik Calonius , kappalaisen apulainen 1813–1814 David Kristian Stenius , armovuodensaarnaaja 1814–1827 Gustaf Vilhelm Viksten , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1819 Johan Stenius , kappalaisen apulainen 1821–1823 Johan Rönn , kirkkoherran apulainen 1828 Efraim Hollmén , kappalaisen apulainen 1831–1835 Anders Huchtman , kappalaisen apulainen 1835 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1835–1838 Nils Aejmelæus , kirkkoherran apulainen 1835–1839 Alexander Gulin , kappalaisen apulainen 1839–1841 Adam Virén , kappalaisen sijainen 1841–1844 Lars Romell , kappalaisen sijainen 1842–1843 Ernst Johan Harlin , sijaiskirkkoherra 1844–1847 Karl Reinhold Bonsdorff , kappalaisen sijainen 1847–1852 Verner Vilhelm Vilskman , kappalaisen sijainen 1851–1854 Bernhard Stenbäck , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1851–1856 Anders Ulrik Viksten , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1856–1858 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1858–1860 Anders Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1858–1860 Karl Edvard Mortimer Nordström , armovuodensaarnaaja 1860 Karl Johan Cederblad , armovuodensaarnaaja 1861–1862 Karl Brynolf Lilius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1862–63 Kristian Emanuel Calonius , vt. kappalainen 1874–1875 Karl Gustaf Markkula , kirkkoherran apulainen 1876–1888 Gustaf Basilius Juslén , vt. kirkkoherra 1894 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1894–1896 Paavo Pakkanen , vt. kappalainen 1897 Mikko Havukainen , kirkkoherran apulainen 1898–1901 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Jaakko Ripatti , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1903–1904 Juho Nukari , kirkkoherran väliajan saarnaaja 1925–1926 Jaakko Loimaranta 1936–1937 Väinö Hotti 1937 Martti Elo 1937–1938 Ilmari Kettunen 1938–1940 Mauri Rautava 1940–1942 Matti Ketola 1942 Unto Karavirta 1942–1943 Aarne Hakala 1943–1944 Mauri Rautava 1943–1944 Eino Vauramo Arkisto Sulkavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1929. Pappila ja arkiston vanhin osa paloivat 19.6.1745. Erillistä rippikirjaa pidettiin seurakunnan Venäjän puoleista osaa varten vuosina 1780–1811. Kansallisarkisto on digitoinut Sulkavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Sonkajärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun ensimmäinen kirkkorakennus rakennettiin 1934. Erotettiin Sonkajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1955, jolloin sen rukoushuone vihittiin kirkoksi. Sukevan seurakunta liitettiin Sonkajärven seurakuntaan 2005.

Alkuaan Sortavalaan kuulunut saarnahuonekunta, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1500. Erotettiin Sortavalasta itsenäiseksi seurakunnakseen 1700-luvun lopulla. Seurakunnan laajuuden vuoksi perustettiin kolmannen piirin matkapapisto 1833, jossa oli sekä papin että lukkarin virka. Suistamon kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Suistamon ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien tavoin 31.12.1949. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Suistamon asukkaat sijoitettiin Lapinlahdelle, Iisalmen maalaiskuntaan, Kiuruvedelle, Pielavedelle ja Keiteleelle. Muut nimet Suistamon ortodoksinen seurakunta Arkisto Suistamon ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1786 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1792. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1786–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Suistamon ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha