Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Perustettiin Nurmeksen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Rautavaaran saatua oman saarnaajan 1828. Kirkon rakentamiseen tuomiokapituli oli antanut luvan 28.8.1816. Muodostettiin Nurmeksen kappeliksi 19.5.1849, jolloin seurakuntaan siirrettiin osia Juuan ja Nurmeksen seurakunnista. Erotettiin Nurmeksesta itsenäiseksi erityiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Senaatti antoi myöhemmin seurakunnan alueesta ja papiston palkkauksesta määräyksen, ja seurakunnan eroaminen toteutui 1.5.1908. Rautavaaran kunta perustettiin 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä sekä Juuasta. Maakirjakylät Alaköyritty, Alaluosta, Hiirenjärvi, Köyritty (Keyritty), Lievisenmäki, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Suojärvi, Tiilikka, Vaikko, Vanhaköyritty, Yläluosta Naapuriseurakunnat Juuka , Nilsiä , Nurmes , Sonkajärvi , Sotkamo , Säyneinen , Valtimo , Varpaisjärvi Papisto Saarnaajan palkasta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.4.1834 ja 9-16.4.1828. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 24.10.1861. Kappalaiset 1860–1862 Karl Fritjof Calonius 1863–1868 Isak Vilhelm Krank Saarnaajat 1828–1829 Anders Johan Venell 1829–1833 Kristian Joakim Åkerman 1834–1839 Gustaf Borg 1841–1845 Lars Anders Landgren 1846–1856 Bernhard Vilhelm Neiglick Ylimääräiset papit 1862–1863 Karl Fritjof Calonius , välisaarnaaja 1871–1883 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1884–1887 Herman Salomon Kuosmanen , vt. kappalainen 1887–1889 Johannes Sidensnöre , vt. kappalainen 1889–1892 Tahvo Martikainen , vt. kappalainen 1896– Herman Reinhold Damstén , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rautavaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Rautavaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ruotsinpyhtää Muodostettiin Pyhtään pitäjän läntisistä Ruotsin puolelle rajaa jääneistä osista Turun rauhassa 1743 ja yhdistettiin kappelina Pernajan emäseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 22.11.1745. Jumalanpalvelukset määrättiin pidettäväksi vuonna 1689 perustetun Petjärven eli Strömforsin ruukin lähistöllä sijaitsevassa saarnahuoneessa. Ruukki oli poltettu vuonna 1711 mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1744 ja sen läheisyyteen rakennettiin saarnahuone 1747. Muodostettiin Degerbyn eli Loviisan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 2.1.1748. Kirkko rakennettiin 1768–1772. Kappeliseurakunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Strömforsiksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Erotettiin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ruotsinpyhtään kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010, lukuunottamatta Haaviston ja Vastilan kyliä, jotka liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan. Muut nimet Strömfors, Svenska Pyttis, Ruotsin Pyhtää, Ruukin pitäjä Maakirjakylät Björnvik, Finnby (Suomenkylä), Gäddbergsö, Haavisto, Keitala, Kulla, Kungsböle (Kuninkaankylä), Lappom, Lillabborrsfors (Vähä Ahvenkoski), Näsby, Petjärvi, Svenskby (Ruotsinkylä), Tessjö (Tesjoki), Wahterpää, Wastila (Wester-Hirvikoski), Wirböle, Ånäs (Jokiniemi) Naapuriseurakunnat Anjalankoski , Anjala , Elimäki , Lapinjärvi , Loviisa , Pernaja , Pyhtää Papisto Petjärven eli Strömforsin ruukin omistaja sai siitä maasta, joka annettiin kirkon ja hautausmaan tarpeiksi, 1/6 seurakuntalaisten ääniluvusta papinvaaleissa kuninkaan päätöksellä 26.3.1756. Virkatalo sekä oikeus käyttää ruukin laidunta ja polttopuita sen metsästä olivat ruukin omistajan lahjoittamat, mistä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 22.10.1775. Virkatalo muutettiin Måsstorpasta Petjärven Träskängiin maaherran päätöksellä 18.1.1776. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin päätös 20.3.1852. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 26.3.1756 ja suostumus 20.3.1852 ja 9.4.1853 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 21.11.1872 ja 19.4.1877. Koulumestarin palkasta kirkonkokouksen päätökset 25.6.1848 ja 13.4.1863 sekä tuomiokapitulin päätös 26.11.1851. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samoin kuin Loviisassa keisarin käskykirjeessä 13.4.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarin käskykirje 23.5.1864. Kirkkoherran lohikymmenyksistä keisarin käskykirje 5.10.1865. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Strömforsin ruukki maksoi lohikymmenyksien korvauksena 180 markkaa vuodessa. Kirkkoherra sai myös "rättighet till sommarbete å Strömforsbruk underlydande Pettjärvi säteris egor, som åt bemälde kyrkoherden för närvarande år tillförsäkrad". Kirkkoherrat 1870–1889 Kristian Gestrin 1891–1899 Johan Anton Immanuel Forss 1900– Kaarlo Adrian Candolin Kappalaiset 1746–1755 Karl Östberg 1756–1778 Arvid Ekedahl 1780–1788 Erik Jakob Backman 1789–1797 Matthias Gottlund 1798–1814 Jakob Lindqvist 1815–1828 Israel Reinhold Hoffren 1818–1836 Karl Gustaf Roschier 1836–1850 Kristian Anders Hackzell 1852–1870 Kristian Fredrik Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1814–1815 Karl Fredrik Norring , vt. kappalainen 1850–1852 Kristian Fredrik Gestrin , välisaarnaaja 1888–1891 Viktor Immanuel Jakobsson, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Henrik Johan Helin , virallinen apulainen 1897–1900 Gustaf Storgårds , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander , virallinen apulainen 1903 August Valfrid Vesterling , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Matti Mikael Jaakkola , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Leonard Mikael Wallén, kirkkoherran apulainen 1909 Arthur Daniel Leinberg , kirkkoherran virallinen apulainen 1909 Lauri Rikala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Ruotsinpyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Ruotsinpyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Savitaipale erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun maaherra Erik Gyllenstjerna 9.11.1639 myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi myös Kaskeinkylän Sairalaisen tilan. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Kirkko ryöstettiin isovihan aikana ja tuhoutui salaman sytyttämästä tulipalosta 4.6.1773. Kirkko rakennettiin uudelleen 1774 ja vihittiin käyttöön vasta 1794. Uusi puukirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain kirkoksi 14.12.1828. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867. Nykyinen Savitaipaleen kirkko on rakennettu 1921–1924. Seurakuntaan kuuluneelle Suomenniemelle perustettiin kappeli 1689 joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Samana vuonna 1866 valmistui Suomenniemen puukirkko . Muut nimet Peltoinlahti, Peltoinlaks Maakirjakylät Ahtiala, Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä (Kaskis), Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä (Koskis), Kuivanen (Kuivais), Kunttula, Kurhila, Kylliälä, Kärpänen (Kärpäis), Laksiainen (Laksiais), Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala (Rahikkalansaari), Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä (Solkeis, Suppala), Susivuori, Säänjärvi , Tukiala, Uiminiemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Vitsain, Välijoki Naapuriseurakunnat Lemi , Luumäki , Mäntyharju , Puumala , Suomenniemi , Taipalsaari , Valkeala Papisto Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665. Kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin vahvistus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869. Kirkkoherrat 1639–1663 Laurentius Petri Fabricius 1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius 1670–1682 Johan Matthiæ Montanus 1682–1718 Michael Matthiæ Heintzius 1720–1725 Henrik Henrici Langell (Langelius, Wargh) 1727–1736 Matthias G. Avenarius 1737–1761 Peter Heintzius 1778–1794 Karl Henrik Winter 1795–1825 Peter Adolf Europæus 1828–1845 Johan Stråhlman 1848–1872 Karl Magnus Kjellman 1873–1878 Anders Rosberg 1880–1898 Viktor Olof Pesonius 1900–1936 Frans Vilhelm Durchman 1937– A. G. Koivulehto Kappalaiset 1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius 1660–1670 Johan Matthiæ Montanus 1670–1682 Michael Heintzius 1683–1738 Matthias Montanus 1730–1738 Johan Carmelin , sijaispappi 1739 Laurentius Pajander , kuoli ensimmäisenä työpäivänään 1740–1749 Jonatan Gestrin 1749–1787 David Platan 1789–1802 David Platan 1802–1832 Adolf Fredrik Mennander 1836–1839 David Arenius 1840–1874 Gustaf Magnus von Hertzen 1878–1907 Johan Fridolf Relander 1909–1924 Mikko Katila 1928– Elias Lamminpää Ylimääräiset papit 1678 Christer Ellorn, apulainen 1796–1802 Adolf Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Anders Johan Melartopæus , kirkkoherran apulainen 1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist , kirkkoherran apulainen 1807–1809 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1810–1826 Peter Platan , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus , kappalaisen apulainen 1825 Efraim Hollmén , kirkkoherran sijainen 1826–1828 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gabriel Roschier , vt. kappalainen 1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen 1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen , kappalaisen apulainen 1828–1839 Anders Hyrén , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1837–1839 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1839–1848 Alexander Gulin , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud , välisaarnaaja 1848 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1849 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1853–1857 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Ludvig Holst , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1865–1870 Anders Rosberg , kirkkoherran sijainen 1870–1873 Karl Vilhelm Brummer , sijaiskirkkoherra 1875 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel , vt. kappalainen 1875–1877 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1877–1878 Emil von Hertzen , vt. kappalainen, välisaarnaaja 1885–1886 Mikael Vitikainen , kirkkoherran apulainen 1887 Felix Fridolf Relander , kappalaisen apulainen 1889–1895 Henrik Gabriel Outinen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1898 Johannes Siitonen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Karl Albert Lauri , sijaiskirkkoherra 1898 Jooseppi Arra , kappalaisen apulainen 1899 Johan Edvard Hansson , vt. kappalainen 1900 Emil Ferdinand Aarnio , vt. kappalainen 1900 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , vt. kappalainen 1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Iisakki Puustinen , kappalaisen apulainen 1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1908–1909 Mikko Katila , vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista ilmenee, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistosta. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui arkisto kokonaan; muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1918, jolloin arkistosta säilyivät vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto