top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

555 kohdetta löytyi haulle ””

Paikat (548)

  • Testi: Oulu

    Erotettiin Limingasta itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 26.9.1610. Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja eli kirkkoherra asetettiin kuninkaan valtakirjalla 23.1610 ja hän sai virkatalokseen Kuivalan autiotilan 26.9.1616, jonka jo kaupungin privilegioissa mainitaan pappilaan kuuluvana samaten kuin puolet Selkikuivan niityistä. Nämä maat kuitenkin joutuivat myöhemmin yksityisten omistajien haltuun. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1613–1636, kaksi kappalaista 1636–1655, kolme 1655–1724 ja viimeksi mainitusa vuodesta alkaen jälleen kaksi, yksi kaupunkia ja yksi maaseurakuntaa varten. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon 1590 ja uusi kirkko rakennettin 1592. Ensimmäinen emäkirkko rakennettiin 1613 ja sitä laajennettiin 1682. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714 ja polttivat Turkan rukoushuoneen 1715. Uuden harmaakivikirkon perustus laskettiin 1770 ja tässä kuningattaren mukaan nimetyssä Sofia Magdalenan kirkossa saarnattiin ensimmäisen kerran 1777. Salaman iski Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin Linnasaarella 31.7.1793, jolloin linna tuhoutui ja kirkon kellotapulia kohtasi kahdeksan leiviskää painava kivi, joka rikkoi osan seinästä. Kirkon ovet lensivät auki, ikkunat särkyivät ja suuri kynttiläkruunu putosi palasiksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat pahoin kaupungin palossa 23.5.1822. Turkan saaressa tavataan kesäisin toiminut saarnahuone 1665–1822, jossa ainakin vielä viimeksi mainittuna vuonna pidettiin saarna kerran vuodessa. Vuonna 1688 ilmoitettiin, että Turkan kalastuspaikalla saarnattiin joka pyhä kesäisin, Marjanmaassa joka toinen pyhä kesäisin, Vuotungissa kymmenen kertaa vuodessa sekä Sonkijärvellä, Juokkunassa, Särkijärvellä, Utajärvellä, Niskassa, Ahmassa, Kylmälässä ja Muhoksella 12 kertaa vuodessa jokaisessa paikassa. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1904: Oulun kaupungin seurakuntaan eli tuomiokirkkoseurakuntaan sekä Oulujoen ja Oulunsalon itsenäisiin kirkkoherrakuntiin. Seurakuntaan kuulunut Oulunsalo oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1665 ja muodostettu kappeliksi 1803. Oulujoen täysin uuden seurakunnan ero toteutui 1908. Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää vaihteessa Ouluun 1900-luvun alussa, mutta tätä toteutui vasta myöhemmin. Alalaanila siirrettiin kuuluvaksi Ouluun 1911, Hintan–Pyykösjärven–Koskelan alue 1938, Väntön–Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan–Myllyojan–Korvensuoran alue 1961. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosa Oulun kaupunkiin. Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun 1965. Alueliitosten seurauksena toteutettiin uusi seurakuntajakoa 1966, jossa muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta sekä Oulujoen Karjasillan ja Tuiran seurakunnat. Muut nimet Oulun kaupunki, Uleå, Uleåborg Naapuriseurakunnat Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulujoki, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki Papisto Kaupungin anomukseen kuninkaan 20.12.1723 antaman päätöksen johdosta, että kaupunki saisi kutsua ja ehdottaa sielunhoitajansa, kuningas antoi 22.12.1767 vastauksen, että pappien ehdottaminen oli kirkkolain mukaan konsistorin asia. Kirkkoherralla ja kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeillä 13.3.1782 ja 12.1.1757, mutta tämä oikeus lakkautettiin konsistorin kiertokirjeellä 30.6.1847. Kaupungin osuudesta pappein vaaleissa keisarillinen käskykirje 1.9.1830. Toimitustaksasta kaupungissa keisarillisen senaatin päätös 6.10.1864. Kirkkoherran oikeudesta Petäjäsaaren niityn käyttämiseen kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1659. Kuninkaan päätöksellä 21.11.1660 määrättiin, että kirkkoherran virkatalon kaupungille luovuttamasta maasta maksettaisiin kirkkoherralle 15 tynnyriä kruununjyviä. Vastikejyviä, alkuaan kymmenen tynnyriä ja sittemmin 16 tynnyriä, määrättiin kirkkoherralle kuninkaan käskykirjeillä 9.5.1614 ja 12.2.1638. Suostumus kolmannesjyvistä tehtiin 1780. Heinämaksuista kirkkoherralle tehtiin suostumus 15.2.1787. Lohikymmenysten jakamisesta Muhoksen ja Oulun papistolle antoi hallitseva konsistorio päätöksen 6.12.1811. Kirkkoherran vastikejyvät peräytetiin keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1895. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 23.6.1742 ja 27.8.1744, jotka muutettiin kirkonkokouksessa 23.11.1803 ja muutokset vahvistettiin 2.10.1804. Kaupungin kappalaisesta ja hänen palkastaan keisarillinen käskykirje 14.9.1831. Kappalaisella oli Nikkilän virkatalo vielä 1822, mutta sitä ei mainita enää virkatalona 1840. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 5.10.1851, joka vahvistettiin 11.12.1852. Arkisto Oulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1610–1933. Oulun kaupungin vuoden 1822 palossa tuhoutui osa seurakunnan kirkonarkistoa, esimerkiksi historiakirjat vuosilta 1755–1791. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

  • Utsjoki

    Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin, minkä jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747 ja seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskelivat siellä, mutta heidän siirtyessään kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherrat oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asiain johtokunta määräsi kirjeessään 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni, ja tavallisesti saarnattiin suomeksi. Seurakuntaan kuulunut Inarin kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Utsjoen kunta perustettiin 1876. Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837, mutta käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista, ja keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887. Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko tunnettiin nimellä Pyhä Ulrika. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja rakentamisen kustannuksiksi arvioitiin 6 841 ruplaa. Seurakuntaan on vuodesta 1853 kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa, jossa aikanaan pidettiin kesäisin lukukinkereitä. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa. Muut nimet Ohcejohka, Aritsby Kylät Kirkonkylä, Nuorgam (Njuorggán), Outakoski (Vuovdaguoika) Naapuriseurakunnat Inari, Kaarasjoki, Teno, Uuniemi Papisto Kirkkoherrat 1747–1757 Anders Hellander 1758–1765 Henrik Wegelius 1766–1781 David Eric Högman 1782–1793 Henrik Sund 1794–1797 Samuel Castrén 1798–1804 Johan Wegelius 1804–1816 Henric Wegelius 1820–1833 Jakob Fellman 1833–1846 Karl Fredrik Stenbäck 1848–1852 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz 1854–1859 Anders Andelin 1860–1866 Edvard Vilhelm Borg 1868–1871 Evert Brynolf von Konow 1877–1886 Jonatan Gummerus 1887–1892 Viktor Alfred Virkkula 1893–1899 Aukusti Koivisto 1900–1905 Aukusti Hakkarainen 1906– Pekka Rudolf Heikinheimo (Heikel) Ylimääräiset papit 1798–1799 Erik Castrén, vt. kirkkoherra 1819 Jakob Fellman, sijaiskirkkoherra 1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck, kirkkoherran sijainen 1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, sijaiskirkkoherra 1883–1885 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1886–1887 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1892–1893 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra 1904 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra 1905–1906 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra Arkisto Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987. Haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytännössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840". Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: Hiski SSHY: Digiarkisto

  • Muonio

    Perustettiin Ruotsin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi nimellä Muonioniska 1788. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 5.3.1812, jolloin seurakuntaan yhdistettiin kappelina Enontekiön entinen emäseurakunta ja seurakunnille asetettiin yhteinen papillinen katekeetta. Keisarillisella kirjeellä 4.9.1856 määrättiin, ettei seurakunnan katekeetan tarvinnut olla papiksi vihitty. Enontekiö perustettiin omaksi kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Muonion katekeetta sai palkanlisäystä 180 markkaa keisarillisella kirjeellä 16.12.1887 ja toisen katekeetan virka perustettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Keisarillinen Senaatti myönsi Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostukseen 25 000 markkaa 31.1.1903 ja korjaamiseen lisäksi 6 00 markkaa 6.3.1906. Seurakuntaan on kuulunut Ylimuonion rukoushuone. Muonion kunta perustettiin 1868. Muonion ensimmäinen pieni kirkkotupa sijaitsi kirjallisuustietojen mukaan Ollinmäellä, mutta karttatietojen perusteella tupa olisi sijainnut mahdollisesti Pappilantörmällä. Ensimmäinen varsinainen kirkko määrättiin rakennettavaksi Muonioon valtion varoilla seurakunnan tultua erotetuksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1812. Kirkon rakentaminen oli tullut maksamaan 6 768 ruplaa hopeassa sen valmistuessaan 1817. Kirkon kellotorni rakennettiin 1883. Kirkko vaurioitui Lapin sodassa ja vauriot kunnostettiin 1949. Muut nimet Muonioniska Kylät Alamuonio, Kätkäsuvanto, Ylimuonio Naapuriseurakunnat Enontekiö, Kittilä, Kolari Papisto Kirkkoherrat 1812–1829 Matias Kolström 1833–1848 Erik Kristian Castrén 1848–1854 Jakob Fredrik Liljeblad 1854–1868 Karl Ferdinand Pfaler 1869–1872 Karl Immanuel Hällfors 1876–1879 Samuel Porthan 1880–1892 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1893– Julius Snellman Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1788–1812 Matias Kolström, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1825–1834 Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen 1836 Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra 1837–1848 Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja 1868–1869 Johan Nordberg, vt. kirkkoherra, Kittilän kappalainen 1868–1869 Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra, Kolarin kappalainen 1872 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1873–1876 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1879–1880 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1872–1873 Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra, Turtolan kirkkoherra 1892–1893 Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra Arkisto Muonion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1797. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1961. Pappila paloi kesällä 1797, jolloin todennäköisesti tuhoutui vanhimmat tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1788. Kirkko syttyi palamaan 25.4.1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Näytä kaikki

Sivut (7)

  • Tietoja Suomen seurakunnista | Suomen Sukututkimusseura

    Etsi tietokannasta Etusivu Tietokanta Tunnisteet Sanasto Palaute Lisää Hae tietokannasta Tietokanta Tietoja Suomen seurakunnista on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien historiasta, papistosta ja arkistoista. Näiden lisäksi tietokannassa on mukana Suomen rajaseurakuntia Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta sekä Inkerin luterilaiset seurakunnat Venäjältä. Tietokannassa esitetty kirkollinen hierarkia vastaa 1900-luvun alun tilannetta. ​ Tietokanta on täydennysvaiheessa ja uusia tietoja julkaistaan viikoittain. Seurakuntia lisätään tietokantaan hiippakunnittain alkaen Kuopion hiippakunnasta ja päättyen Turun arkkihiippakuntaan. Valmiissa tietokannassa tulee olemaan haettavana yhteensä noin 600 seurakunnan tiedot. Täydennyksen etenemistä voi seurata alla olevan selausnäkymän ilmoittaman seurakuntien lukumäärän perusteella. ​ Tietokannassa esitetyt seurakuntien historiatiedot ja luettelot papistosta perustuvat pääasiassa piispa Otto Collianderin toimittamaan kaksiosaiseen Suomen kirkon paimenmuistoon (1910 & 1918), Adolf Neoviuksen Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeliin (1898) ja sen lisävihkoon (1908) sekä Ludvig Wennerströmin Porvoon piispa Anders Hornborgin vuonna 1873 kirjoittaman matrikkelin mukaan toimittamaan teokseen Tilastollinen ja biografinen Suomen evankelis-lutherilaisen seurakuntain ja papiston matrikkeli (1885). Mainittujen teosten tietoja on täydennetty ja täydennetään esimerkiksi seurakuntien historioiden ja pitäjänhistorioiden sisältämillä tiedoilla sekä tiedonannoilla. Tietokannan ylläpidosta ja täydentämisestä vastaa Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntija Mikko Kuitula. Selaa tietokantaa Seurakunta (487) 487 päivitystä Rovastikunta (45) 45 päivitystä Hiippakunta (5) 5 päivitystä Sotilasseurakunta (4) 4 päivitystä Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto

  • Tunnisteet | Tietoja Suomen seurakunnista

    Etusivu Tietokanta Tunnisteet Sanasto Palaute More Tunnisteet Tunnisteiden avulla voit selata ja rajata tietokantaa ja sen sisältöä esimerkiksi kirkollisen hierarkian mukaan seurakunnista hiippakuntiin sekä seurakuntien maantieteellisen sijainnin mukaan maakunnittain. Tunnisteista voi valita selattavaksi myös kaikki luterilaiset tai ortodoksiset seurakunnat. Kaikki tietokannassa käytössä olevat tunnisteet on alla olevassa tunnistepilvessä. Ahvenanmaa Ahvenanmaan rovastikunta Ala-Karjalan rovastikunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Hämeenlinnan rovastikunta Haminan rovastikunta Hattulan rovastikunta Heinolan rovastikunta Helsingin rovastikunta Helsinki Hollolan rovastikunta Iitin rovastikunta Inkeri Itä-Uusimaa Jääsken rovastikunta Jämsän rovastikunta Juvan rovastikunta Jyväskylän rovastikunta Kainuu Kajaanin rovastikunta Käkisalmen rovastikunta Kalajoen rovastikunta Kanta-Häme Karjala Kemin rovastikunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kokkolan rovastikunta Konsistori Konsistoriaalinen Kuopion hiippakunta Kuopion tuomiorovastikunta Kurkijoen rovastikunta Kymenlaakso Lakkautettu Lapin rovastikunta Lappeenrannan rovastikunta Lappi Lapuan rovastikunta Luovutetut alueet Luterilainen Lyyssin rovastikunta Merimieskirkko Mikkelin rovastikunta Muolaan rovastikunta Mynämäen rovastikunta Norja Ortodoksinen Oulun rovastikunta Päijät-Häme Perniön rovastikunta Perustamaton Pietarsaaren rovastikunta Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Porin alinen rovastikunta Porvoon hiippakunta Porvoon tuomiorovastikunta Pyhä Synodi Raahen rovastikunta Raaseporin itäinen rovastikunta Raaseporin läntinen rovastikunta Ruotsi Sairaala Saksalainen Satakunta Savonlinnan hiippakunta Savonlinnan rovastikunta Sortavalan rovastikunta Suomenlahti

  • Uusi tietokanta on julkaistu | Tietoja Suomen seurakunnista

    Tulos pian VÄLI PIENIVÄLI Uusi tietokanta on julkaistu Tietoja Suomen seurakunnista on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen se urak untien historiasta, papistosta ja kirkonarkistoista. Siirry tietokantaan Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto

Näytä kaikki
bottom of page