Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Savitaipale erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun maaherra Erik Gyllenstjerna 9.11.1639 myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi myös Kaskeinkylän Sairalaisen tilan. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Kirkko ryöstettiin isovihan aikana ja tuhoutui salaman sytyttämästä tulipalosta 4.6.1773. Kirkko rakennettiin uudelleen 1774 ja vihittiin käyttöön vasta 1794. Uusi puukirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain kirkoksi 14.12.1828. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867. Nykyinen Savitaipaleen kirkko on rakennettu 1921–1924. Seurakuntaan kuuluneelle Suomenniemelle perustettiin kappeli 1689 joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Samana vuonna 1866 valmistui Suomenniemen puukirkko . Muut nimet Peltoinlahti, Peltoinlaks Maakirjakylät Ahtiala, Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä (Kaskis), Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä (Koskis), Kuivanen (Kuivais), Kunttula, Kurhila, Kylliälä, Kärpänen (Kärpäis), Laksiainen (Laksiais), Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala (Rahikkalansaari), Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä (Solkeis, Suppala), Susivuori, Säänjärvi , Tukiala, Uiminiemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Vitsain, Välijoki Naapuriseurakunnat Lemi , Luumäki , Mäntyharju , Puumala , Suomenniemi , Taipalsaari , Valkeala Papisto Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665. Kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin vahvistus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869. Kirkkoherrat 1639–1663 Laurentius Petri Fabricius 1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius 1670–1682 Johan Matthiæ Montanus 1682–1718 Michael Matthiæ Heintzius 1720–1725 Henrik Henrici Langell (Langelius, Wargh) 1727–1736 Matthias G. Avenarius 1737–1761 Peter Heintzius 1778–1794 Karl Henrik Winter 1795–1825 Peter Adolf Europæus 1828–1845 Johan Stråhlman 1848–1872 Karl Magnus Kjellman 1873–1878 Anders Rosberg 1880–1898 Viktor Olof Pesonius 1900–1936 Frans Vilhelm Durchman 1937– A. G. Koivulehto Kappalaiset 1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius 1660–1670 Johan Matthiæ Montanus 1670–1682 Michael Heintzius 1683–1738 Matthias Montanus 1730–1738 Johan Carmelin , sijaispappi 1739 Laurentius Pajander , kuoli ensimmäisenä työpäivänään 1740–1749 Jonatan Gestrin 1749–1787 David Platan 1789–1802 David Platan 1802–1832 Adolf Fredrik Mennander 1836–1839 David Arenius 1840–1874 Gustaf Magnus von Hertzen 1878–1907 Johan Fridolf Relander 1909–1924 Mikko Katila 1928– Elias Lamminpää Ylimääräiset papit 1678 Christer Ellorn, apulainen 1796–1802 Adolf Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Anders Johan Melartopæus , kirkkoherran apulainen 1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist , kirkkoherran apulainen 1807–1809 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1810–1826 Peter Platan , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus , kappalaisen apulainen 1825 Efraim Hollmén , kirkkoherran sijainen 1826–1828 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gabriel Roschier , vt. kappalainen 1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen 1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen , kappalaisen apulainen 1828–1839 Anders Hyrén , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1837–1839 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1839–1848 Alexander Gulin , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud , välisaarnaaja 1848 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1849 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1853–1857 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Ludvig Holst , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1865–1870 Anders Rosberg , kirkkoherran sijainen 1870–1873 Karl Vilhelm Brummer , sijaiskirkkoherra 1875 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel , vt. kappalainen 1875–1877 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1877–1878 Emil von Hertzen , vt. kappalainen, välisaarnaaja 1885–1886 Mikael Vitikainen , kirkkoherran apulainen 1887 Felix Fridolf Relander , kappalaisen apulainen 1889–1895 Henrik Gabriel Outinen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1898 Johannes Siitonen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Karl Albert Lauri , sijaiskirkkoherra 1898 Jooseppi Arra , kappalaisen apulainen 1899 Johan Edvard Hansson , vt. kappalainen 1900 Emil Ferdinand Aarnio , vt. kappalainen 1900 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , vt. kappalainen 1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Iisakki Puustinen , kappalaisen apulainen 1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1908–1909 Mikko Katila , vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista ilmenee, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistosta. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui arkisto kokonaan; muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1918, jolloin arkistosta säilyivät vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Jyväskylä Alkuaan Jyväskylän alueet kuuluivat vuonna 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan ja ne siirrettiin kuuluvaksi Laukaaseen 1628. Jyväskylän seutu kuului Saaren nimismiehenpitäjään 1571. Piispa Thauvonius antoi luvan kirkon rakentamiselle Jyväskylän kulmakuntaan 1660 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi 36 tilaa Jämsästä. Kappeliksi sanotun seurakunnan kirkko mainitaan rappeutuneeksi jo 1691. Kuningas määräsi piispa Bångin asettamaan seurakuntaan apulaisen 18.11.1693. Emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan 1787, jolloin virka muutettiin kappalaisen viraksi. Jyväskylän jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta erotettiin Laukaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Jämsästä Petäjäveden kappeli. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin 1868 ja liitettiin Laukaan kuntaan 2009. Petäjäveden kappeli erotettiin Jyväskylän maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867 ja Jyväskylän kaupunki 1875. Seurakuntaan kuulunut Toivakka perustettiin rukoushuonekunnaksi 1871, muodostettiin kappeliksi 1873 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Jyväskylän seurakuntatalon yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.1.1904. Jyväskylän maaseurakunnasta ja maalaiskunnasta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Lohikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Keljo 1941 sekä Lahjaharju 1944. Muut nimet Jyväskylä landsförsamling Maakirjakylät Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Leppävesi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Savio, Tikkamannila, Wesanka Naapuriseurakunnat Jyväskylän kaupunki , Laukaa , Muurame , Petäjävesi , Säynätsalo , Uurainen Papisto Äijälän tila lunastettiin 352 riikintaalarilla virkataloksi 20.4.1787. Tämä vahvistettiin kuninkaan kirjeellä 9.6.1789 ja kamarikollegion kirjeellä 22.6.1789. Kirkkoherran virkatalon hankkimisesta Keisarillisen senaatin kirje 28.10.1867. Virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 25.9.1878. Uuden kirkon rakennuksesta ja rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirje 20.9.1871. Papiston palkasta suostumus 14.10.1787, maaherran päätös 13.10.1837 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 10.11.1838 ja 17.3.1839. Kirkkoherrat 1881–1888 Nestor Järvinen 1889–1904 Karl Abel Heikel 1905–1917 Gustaf Adolf Heman 1918–1928 Ludvig Sjöstedt 1929–1947 Johan Viktor Wierumäki (Vihemäki) 1949–1973 Arvi Olavi Tukiainen Vt. kirkkoherrat 1888–1889 Juho Heikki Reijonen 1904–1905 Jooseppi Arra 1907–1909 Matti Mikael Jaakkola Kirkkoherran apulaiset 1903–1904 Sven Abiel Heikel 1904–1907 Jooseppi Arra 1906–1907 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén) 1908 August Riihimäki 1908 Toivo Kansanen 1909– Knut Fabian Perkiö Kappalaiset 1787–1794 Johan Agander 1797–1815 Johan Tuderus 1816–1839 Johan Mårten Strömmer 1841–1847 Adam Virén 1849–1877 David Brummer 1869–1881 Gustaf Oskar Schöneman 1948–1965 Risto Pyysalo Vt. kappalaiset 1809–1812 Adam Melén 1812–1814 Gustaf Lindroos 1814–1816 Gustaf Varén 1816 Adam Malén 1816 Johan Mårten Strömmer 1841 Adam Virén 1844–1848 Robert Vilhelm Brummer 1848–1849 Johan Adolf Alopaeus 1877–1881 Alfons Johan Alexander Lönnroth Kappalaisen apulainen 1830 Johan Georg Hofström 1831–1841 Lars Johan Kekoni 1855–1857 Konrad Edvard Tornberg 1858 Gustaf Emanuel Bjöhrn 1864 Tobias Hagelin 1873–1874 Karl Vilhelm Brummer 1874 Elias Paajanen 1874–1875 Robert Ferdinand Bergh 1875–1876 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel Pitäjänapulaiset 1727–1738 Erik Lyra 1744–1761 Jakob Tuderus 1763–1780 Johan Borgstedt 1780–1787 Otto Reinhold Bökman Arkisto Jyväskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1838 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1950-luku. Vuoden 1793 tarkastuksessa oli mainitaan historiakirjat vuodesta 1731. Suomen sodan aikana 1808 venäläiset polttivat nuotiossaan kirkkotarhan ympäri vuonna 1806 rakennetun hirsisen aidan. Seurakunnan kirkko sekä kellotapuli paloivat perustuksiaan myöden 27.1.1918. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki perustettiin Laukaan emäseurakunnnan Jyväskylän kappelin alueelle armollisella käskykirjeellä 22.3.1837. Erotettiin vuonna 1856 muodostetusta Jyväskylän jakamattomasta kaupunki- ja maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1875. Seurakuntaan liitettiin Jyväskylän maaseurakunnasta Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Louhikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Lejo 1941 sekä Lankaharju 1944. Edelleen seurakuntaan liitettiin Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki 1965. Jyväskylän kaupunkiin liitettiin Säynätsalon kunta 1993, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta 2009. Muut nimet Jyväskylä stadsförsamling Naapuriseurakunnat Jyväskylä Papisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin kirkkoherran palkka lisäyksellä siten, että kaupungin väkiluku noustua 2000 asukkaaseeen kirkonkokouksen tuli päättää palkan korottamisesta. Kirkkoherrat 1894–1904 Fredrik Eliel Cleve , ensin vt. kirkkoherra 1905–1923 Konrad Edvard Vanne 1926–1956 Hjalmar Abraham Paunu Saarnaaja 1864–1894 Gustaf Oskar Schöneman Ylimääräiset papit 1886 Oskar Vilhelm Weisman , vt. saarnaaja 1904 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra 1904–1905 Artturi Heikki Arho , vt. kirkkoherra Arkisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1838, tilikirjat vuodesta 1840 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1939. Kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot sisältyvät Jyväskylän maaseurakunnan luetteloihin noin vuoteen 1865 saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)