Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Rajakartta: Raahe Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649. Aluksi kaupunkia kutsuttiin Saloistenkaupungiksi (Salostad) ja tämä nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Per Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupungilla oli oma kirkkoherra vuodesta 1651 alkaen siihen saakka kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691. Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649) ja sitä korjattiin 1849 ja 1854. Kappalaisen virkatalo paloi kaupungin palossa 6.10.1810 mutta kirkko pelastui. 1800-luvun lopussa jumalanpalveluksia pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin huhtikuusta lokakuuhun säännölliset iltakirkot ja raamatunselitykset keskiviikkoisin molemmilla kielillä. Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin Raahen ja Pattijoen kirkkoherrakunniksi 1908. Jako toteutui kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Vanha kirkko paloi irtaimistoineen 23.7.1908. Saloisten kunta perustettiin 1865. Kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973 ja myöhemmin muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluivat Pattijoki, Raahe ja Saloinen. Muut nimet Brahestad, Saloistenkaupunki, Salostad Maakirjakylät Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Ilveskorpi, Jokela, Kopsa, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Marttilanperä, Möykkylä, Myllyperä-Perukka, Olkijoki, Palonkylä, Pattijoki, Piehinki, Saloinen, Varvi-Välikylä, Vihannin asemakylä Naapuriseurakunnat Saloinen Papisto Kaupungin osuudesta kirkkoherran ja pitäjänapulaisen vaaleissa keisarillinen käskykirje 5.5.1830. Kirkkoherrat 1652–1961 Claudius Henrici Alholm 1662–1964 Caspar Caspari Forbus 1670 Johan Caspari Forbus 1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthias, siirtyi Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi 1922–1934 Olavi Konstantin Heliövaara 1935– F. B. A. Orkamaa Kappalaiset 1651–1652 Claudius Ahlholm 1654–1662 Caspar Caspari Forbus 1664–1674 Magnus Gabrielis Westzynthius 1674–1682 Johan Johannis Forbus 1683–1691 Martinus Peitzius 1870–1873 August Johan Frosterus, aluksi vt. kappalainen 1874–1877 Abel Nyholm 1879–1891 Haniel Östring 1892–1904 Kuno Ferdinand Strömmer Raahe ja Saloinen Kirkkoherrat 1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthius 1692–1695 Petrus Portinus 1695–1726 Martinus Henrici Peitzius 1728–1737 Anders Winqvist 1737–1756 Gustaf Bogman 1757–1773 Thomas Stenbäck 1774–1791 Johan Simelius 1793–1803 Jakob Arndt Carp 1804–1817 Jonas Cajanus 1819–1824 Gabriel Borg 1826–1843 Johan Gyllenberg 1845–1850 Hans Nyman 1853–1858 Konstantin Törnudd 1861–1866 Karl Kristian Lindfors 1869–1886 Edvard Vilhelm Borg 1888–1919 Knut Fredrik Durchman Kappalaiset (Salossa) 1683–1695 Martinus Peitzius 1696–1728 Abraham Remahl 1729–1748 Mikael Montin 1759–1761 Mikael Gumse 1761–1780 Petter Groen 1782–1799 Petter Carlén 1801 Jakob Lagerberg 1801–1820 Johan Gyllenberg 1821–1847 Anders Helander 1847–1867 Otto Mauritz Hohenthal Kappalaiset, toinen sarja –1712 Samuel Johannis Antilius 1714–1730 Samuel Samuelsson Antilius, venäläisten vankina vuoteen 1721 1731–1749 Georg Ståhlberg Maaseurakunnan kappalaiset 1874–1881 Viktor Vilhelm Wichmann 1883–1893 Gustaf Junnelius 1894–1897 Juho Arvid Sarkkila 1897–1901 Gustaf Gideon Castrén 1901–1904 Aali Riihimäki, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset, vuosina 1737–1820 myös pedagogi 1713–1722 Johan Magni Westzynthius 1722–1725 Gabriel Martini Peitzius 1725–1731 Georg Ståhlberg 1732–1738 Daniel Winqvist 1740–1745 Martin Peitzius 1746–1752 Aron Prochman 1752–1767 Johan Juntelius 1766–1782 Petter Carlén 1783–1786 Johan Hedberg 1787–1798 Nils Petter Cajaner 1799–1812 Erik Johan Frosterus 1812–1829 Johan Henrik Hildeen 1830–1868 Zakris Toppelius, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1756–1757 Petter Groen, papiston apulainen 1757–1758 Petter Kjellin, kirkkoheran apulainen 1770– Karl Borg, kirkkoherran apulainen 1778– Nils Simelius, kirkkoherran apulainen 1780–1781 Abraham Laurin, kirkkoherran apulainen, vt. pedagogi 1782–1783 Johan Hedberg, kappalaisen apulainen 1784–1786 Matthias Laurin, kappalaisen apulainen, vt. pedagogi 1786–1790 Gustaf Bohm, kirkkoherra apulainen 1789–1790 Erik Ekdahl, kappalaisen apulainen 1790– Henrik Widell, kappalaisen apulainen 1791– Jakob Lagerberg, kirkkoherran apulainen 1794– Erik Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen 1796– Jakob Cajanus, vt. pedagogi, vt. pitäjänapulainen 1800–1801 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1801–1803 Baltasar Frans Groen, kirkkoherran apulainen 1810–1821 Anders Helander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1820–1822 Mårten Israel Laurin, kirkkoherran apulainen 1825–1826 Gabriel Anders Chydenius, armovuodensaarnaaja 1829 Salomon Albert Möller, pitäjänapulaisen sijainen 1829–1830 Gustaf Adold Hornborg, vt. pitäjänapulainen 1834–1845 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1843 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja 1844–1845 Viktor Lars Helander, kappalaisen apulainen 1846 Reinhold Helander, kappalaisen apulainen 1848–1849 Karl Filip Tillman, kirkkoherran apulainen 1850–1853 Johan Peter Lithovius, sijaiskirkkoherra 1857–1860 August Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1857–1860 Viktor Wilhelm Wichmann, armovuodensaarnaaja, alkuaan opettaja 1867–1869 Edvard Vilhelm Borg, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1877–1879 Natanael Elfving, vt. kaupungin kappalainen 1881–1883 Gustaf Junnelius, vt. maaseurakunnan kappalainen 1888–1894 Juho Arvid Sarkkila, kirkkoherran apulainen 1891–1892 Karl Gustaf Mustonen, vt. kaupungin kappalainen 1893–1905 Pietari Harald Heickell, vt. ms. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1903 Juho Kinnunen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, armovuodensaarnaaja, vt. maaseurakunnan kappalainen 1906 Aksel Armas Elias Roschier, vt. kirkkoherra 1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Salossa, vt. kirkkoherra 1907–1910 Paavo Iikka Paunu, vt. kappalainen ja välisaarnaaja kaupungissa 1909– Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Arkisto Raahen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1690. Kirkonkirjat sisältävät Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan tietoja. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Raahen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Mouhijärvi Perustettiin Karkun emäseurakunnan kappeliksi 1592. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1580-luvulla. Erotettiin Karkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen päätöksellä 8.10.1639, jolloin yksi autiotila Eskolan kylästä määrättiin kirkkoherran virkataloksi. Mouhijärven kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Sastamalan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuulunut Suodenniemi eli Pohjakylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1685, muodostettiin kappeliksi 1853 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Lavia perustettiin kappeliksi 1823 ja erotettiin 1870. Muut nimet Michels kapell Maakirjakylät Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, Häijä, Iirola, Kairila, Kari, Kortejärvi, Lampi, Mierola, Murto, Mustianoja, Pappila, Pukara, Pyöränniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee (Selkkis), Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, Uotsola, Uusi-Pukara, Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallo Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö, Karkku, Kiikoinen, Suodenniemi, Suoniemi, Tyrvää Papisto Kirkkoherran virkataloon liitettiin Tommuniemen tila 1643. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1680-luvulta alkaen kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 23.12.1853, jolloin Suodenniemi muodostettiin kappeliseurakunnaksi ja se sai oman kappalaisen. Kirkkoherrat 1639–1661 Ericus Goergii 1662–1682 Paul Raumannus 1683–1693 Gabriel Gottleben 1693–1703 Kasper Sarenius 1704–1722 Matias Tammelinus 1722–1743 Mikael Polviander 1744–1796 Isak Polviander 1797–1805 Elias Lagus 1807–1833 Daniel Polviander 1836–1850 Engelbrekt Boijer 1854–1872 Karl August Mellberg 1874–1882 Matias Vilhelm Hannelius 1883–1890 Josua Johansson 1891–1905 Matias Viktorinus Jaakkola 1907– Berndt Wilhelm Sandell Kappalaiset 1585 Oluff 1590–1591 Henricus Petri 1597–1598 Johannes Pauli –1639 Ericus Georgii 1724–1738 Gustaf Rothovius 1738–1760 Erik Astrenius 1760–1782 Johan Haberfelt 1784–1807 Daniel Polviander 1811–1814 Matias Andell 1822–1836 Henrik Johan Packalén 1837–1869 Gustaf Fredrik Brander 1878–1888 Anton Emil Vellenius 1888–1897 David Oskar Varheenmaa 1899–1903 Juuso Säntti 1903– Antti Kangas Ylimääräiset papit 1751– Matthias Hagelberg, kappalaisen apulainen 1762– Isak Rothovius, kirkkoherran apulainen 1771– Gabriel Haberfelt, kappalaisen apulainen 1779–1784 Daniel Polviander, kirkkoherran apulainen 1780– Jakob Hällforss, kappalaisen apulainen 1784– Isak Emanuel Polviander, kirkkoherran apulainen 1805 Gustaf Tillberg, välisaarnaaja 1806–1809 Fredrik Solinius, välisaarnaaja 1808–1813 Ernst Lindstén, kirkkoherra apulainen 1809–1811 Elias Montén, välisaarnaaja 1813–1822 Henrik Johan Packalén, kirkkoherran apulainen 1817–1822 Kristian Packalén, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1824–1827 Fredrik Ollonqvist, kirkkoherran apulainen 1828–1834 Karl Fredrik Abelard von Qvanten, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1836 Matias Sandell, armovuodensaarnaaja 1836–1837 Anders Gustaf Gonander, välisaarnaaja 1850–1854 Matias Vilhelm Hannelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1866–1868 Emil Teodor Gestrin, kirkkoherran apulainen 1869–1871 Gustaf Nyholm, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen 1871–1874 Matias Vilhelm Hannelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1897–1899 Antti Kangas, vt. kappalainen 1903 Karl Alvar Palmroth, vt. kappalainen Arkisto Mouhijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1665. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1932. Kansallisarkisto on digitoinut Mouhijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Nastola Alkuaan Hollolan emäseurakunnan kappeli. Keisari antoi kieltävät päätökset 6.7.1802 ja 27.12.1805 asukkaiden hakemukseen muodostaa oma kirkkoherrakunta ja pitäjä. Nastolan kappeli oli osa Nybyn nimismiehenpitäjää jo 1478 mutta kuului myöhemmin Hollolan pitäjään ainakin 1555. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Nastolan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Lahden kaupunkiin 2016. Maakirjakylät Ahtiala, Arrajoki, Immilä, Koiskala, Kuivanto, Lankila (Vehkala), Nastola (kirkonkylä), Pyhäntaka, Ruuhijärvi (Järvi), Uusikylä (Nyby), Vanaja, Villähde Naapuriseurakunnat Asikkala , Heinola , Hollola , Iitti , Lahti , Orimattila Papisto Hollolan kirkkoherran velvollisuudesta ottaa osaa Nastolan apulaisen palkkaamiseen keisarillisessa käskykirjeessä 19.9.1806. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 6.10.1823. Virkatalon viljelty pinta-ala oli torpparien maat mukaan luettuina 186,76 hehtaaria 1890-luvun lopulla. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja siihen sidotut palkkaedut lankesivat kirkkoherralle, jonka velvollisuudeksi tuli tarvittaessa palkata apulainen. Kirkkoherrat –1875 Vilhelm Carlsson 1878–1885 Karl Edvard Hagelberg 1886–1892 Frans Fritjof Vallenius 1892–1898 Natanael Borg 1899– Johan Fredrik Silvander Kappalaiset 1593 Georgius Simonius 1614–1630 Severinus Nicolai 1634–1663 Georgius Marci 1665–1668 Ericus Jordani Peuronius 1697–1713 Arvid E. Sortanus 1713–1727 Georg Tingander 1726–1740 Gregorius Bucht 1741–1783 Peter Henrik Boisman 1784–1829 Anders Norring 1830–1846 Gustaf Henrik Krogerus 1847–1862 Johan Hymander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1861–1875 Anders Vinter 1876–1881 Robert Ferdinand Bergh 1891–1898 Konstantin Kalke , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1845–1849 Karl Gustaf Dahlgren , Hollolan kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1812–1814 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1814–1815 Karl Gustaf Ferrin , kappalaisen apulainen 1815–1816 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1816–1830 Tobias Jakob Ticcander , kappalaisen apulainen 1829 Karl Viktor Tavaststjerna , papin apulainen 1831–1832 Karl Adolf Lindholm , kappalaisen apulainen 1832–1834 Lars Romell , kappalaisen apulainen 1836 Karl Gustaf Parén , kappalasien apulainen 1836–1847 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1853–1854 Berndt Johan Henriksson , kappalaisen apulainen 1855–1856 Karl Mauritz Lagerstam , kappalaisen apulainen 1857–1861 Anders Vinter , papin apulainen 1875–1877 Elias Paajanen , vt. kirkkoherra 1882 Julius Immanuel Gummerus , vt. pitäjänapulainen 1885–1889 Karl Johan Lahtinen , vt. pitäjän apulainen, vt. kirkkoherra 1889–1891 Konstantin Kalke , vt. pitäjän apulainen 1898–1899 Elias Hyytiäinen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1901–1903 Alfred Tanila , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Uuno Henrik Berndt Dufva , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Karl Gustaf Emanuel Mosander , kirkkoherran apulainen 1906 Juhani Viikki , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Väinö Robert Konstantin Helle , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1909 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen Arkisto Nastolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Nastolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)