top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

830 kohdetta löytyi haulle ””

Palvelut (1)

  • Let's Meet

    Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Näytä kaikki

Paikat (829)

  • Viitasaari

    Rajakartta: Viitasaari Mainitaan Rautalammin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Seurakunnan kaksi ensimmäistä kirkkoa rakennettiin rukoushuoneiksi noin 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777 Viitasaareen, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaareen. Seurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko rakennettiin lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirrustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalaisen johdolla 1876–1884. Viitasaaren kunta muodostettiin kaupungiksi 1996. Seurakuntaan kuulunut Kivijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1625, muodostettiin kappeliksi 1750 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Pihtipudas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1780, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Konginkangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1864, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800 sekä Kannonkosken seurakunntaan, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919. Muut nimet Viitasalo Maakirjakylät Haapaniemi, Horontaipale, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keiteleenpohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimonniemi, Vuoskoski Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Keitele , Kinnula , Kivijärvi , Konginkangas , Pihtipudas , Saarijärvi , Vesanto Papisto Kirkkoherran virkataloksi myönsi maaherra Bror Rålamb autiotilan Haapaniemen kylästä 31.1.1635 ja tätä laajensi maaherra Arvid Horn 6.3.1643. Kappalaisen entinen virkatalo Silo vaihdettiin Penttilän tilaan, mistä keisarin käskykirjeessä vuodelta 1842. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 25.2.1826. Kappalaisen palkasta suostumus vahvistettiin 18.6.1836 ja kuvernöörin päätös 28.5.1837. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan suorittivat tilalliset manttaalimaksujen lisäksi kultakin savulta viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, kirkkoherralle 40 ja kappalaiselle 20 litraa sekä rahaa, kirkkoherralle kaksi markkaa ja kappalaisen yhden markan. Kirkkoherrat 1635–1662 Matthias Bartholdi 1663–1690 Benedictus Canuti Cunelius 1691–1693 Paulus Laurentii Paulinus 1693–1703 Sigfrid Mattiæ Ignatius 1705–1729 Henrik Porthan 1734–1793 Sigfrid Porthan 1795–1823 Johan Boxström 1827–1836 Mårten Kiljander 1840–1862 Alexander Dahlström 1864–1876 Gustaf Reinhold Blomqvist 1878–1881 Johan Bernhard Schlüter 1885–1906 Karl Edvard Hagelberg 1908– Simo Adolf Wirkkula Kappalaiset 1648 Thomas Matthiae 1655 Claudius 1664–1682 Paulus Laurentii Paulinus 1691–1693 Sigfrid Ignatius 1684–1711 Israel Benedicti Cunelius 1707–1710 Johan Forsander 1711 Samuel Simalinus 1713–1732 Benedikt Ignatius 1732–1735 Matthias Strannius 1735–1743 Johan Castelius 1744–1781 Johan Alander 1784–1797 Johan Porthan 1800–1831 Elias Ahlgren 1837–1865 Johan Fredrik Kjellstrand 1868–1869 Albert August Lindbohm 1870–1877 Alexander Vilhelm Forstadius 1878– Emil Fredrik Kalima (Landgren) Ylimääräiset papit 1811–1822 Jakob Roschier , kirkkoherran apulainen 1823–1825 David Roschier , välisaarnaaja 1825–1827 Lars Romell , välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1828–1834 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Johan Immanuel Polén , armovuodensaarnaaja 1834–1840 Karl Reinhold Cedervaller , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1841–1857 Karl Magnus Dahlström , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Henrik Kekoni , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Karl Gustav Tötterman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1869 Karl Johan Johansson, kirkkoherran apulainen 1869–1870 Konrad Edvard Tornberg , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1869–1870 Niilo Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Natanael Kulhonen , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1875–1878 Peter Härkönen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1877–1878 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1881–1885 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1896–1898 Uno Vilhelm Hagelberg , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Frans Eero Silander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Anders Kristoffer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1902– Aapo Salminen , kirkkoherran apulainen 1902 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Abel Fabian Raunio , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Niilo Viitala , kirkkoherran apulainen 1905 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Knut Fabian Perkiö (Holmberg) , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1909– August Riihimäki, vt. kappalainen 1909– Edvin Alfons Holmström , papin apulainen Arkisto Viitasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1975. Seurakunnan vuotta 1781 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat kirkon tuhopoltossa vuonna 1825. Pappilan aiemmassa tulipalossa noin vuonna 1795 saattoi myös tuhoutua osa vanhinta arkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Viitasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Vimpeli

    Rajakartta: Vimpeli Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi 1805, jolloin tehtiin ja vahvistettiin suostumus saarnaajan palkkaamisesta. Jo aiemmin vuonna 1789 kaksi Vintalan talonpoikaa oli anonut lupaa rakentaa oman kirkon ja tulla erotetuksi Lappajärvestä. Kuningas kuitenkin antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 24.10.1790, koska Lappajärven asukkaat vastusivat ehdotusta. Seurakunnan kirkko valmistui 1807 ja seurakunta sai oman saarnaajan 1808. Kirkko vihittiin käyttöön vasta 1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1821 .Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.3.1867. Vimpelin kunta perustettiin 1866 ja kuntaan liitettiin osa Alajärven kunnasta 1927. Muut nimet Vindala, Vintala Maakirjakylät Itäkylä, Möksy, Sääksjärvi, Vimpeli (Vintala) Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Lappajärvi , Perho , Veteli Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 31.3.1805 ja suostumus vahvistettiin 21.10.1805. Seurakunnan virkataloksi ostettiin Kirjavaisen kruununtila, mihin liittyen maaherra antoi määräyksiä 15.7.1807 ja 27.8.1811. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 5.3.1868. Seurakunnan rakennusrahasto saatiin aikoinaan koottua metsänmyynnillä. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan maksoivat tilalliset viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, niin, että talot Sääksjärven kyläkunnassa sekä Koskelan tila Vintalan kylässä maksoivat 13,80 hehtolitraa manttaalilta ja Itäkylä sekä muut tilat Vintalan kylässä maksoivat 18,60 hehtolitraa manttaalilta. Kirkkoherrat 1878–1891 Gustaf Adolf Rydman 1893–1897 Johannes Bernhard Lagus 1898–1906 Karl Eliel Malmberg 1908– Kaarle Abel Silén Kappalaiset 1821–1831 Bror Konstantin Hildén 1832–1840 Henrik Vilhelm Vegelius 1841–1845 Peter Vilhelm Krank 1845–1862 Gustaf Johansson 1863–1873 Anders Oskar Törnudd , virka lakkautettiin Saarnaajat 1808–1820 M. Henric Gabriel Alcenius , virka lakkautettiin 1821–1831 Bror Constantin Hildén 1832 Henric Wilhelm Wegelius Ylimääräiset papit 1820–1821 Matias Voldstedt , välisaarnaaja 1831–1832 Anders Henrik Gummerus , välisaarnaaja 1862–1863 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872 Johan Peter Silcke , vt. kappalainen 1873–1876 Vilhelm Johansson , vt. kappalainen 1876–1878 Julius Bergroth , vt. kappalainen 1891–1893 Aleksander Saarinen , vt. kirkkoherra 1897–1898 Aksel Rudolf Levan , vt. kirkkoherra 1906–1908 Isak Teodor Tarmo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Vimpelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1809, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1808. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1809–1899. Kansallisarkisto on digitoinut Vimpelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Eurajoki

    Rajakartta: Eurajoki Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1346. Seurakunnan kirkkoa on kutsuttu Kustaa Aadolfin nimellä. Seurakuntaan kuuluneista Luvia perustettiin kappeliksi ilmeisesti jo 1558 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Irjanne mainitaan rukoushuonekuntana jo katolisella ajalla. Eurajoen kunta perustettin 1869. Muut nimet Euraåminne Maakirjakylät Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti (Zviflax), Köykkä, Lappijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mattila, Mullila, Pappila, Pappilankoski, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki, Väkkärä Naapuriseurakunnat Eura , Kiukainen , Lappi , Luvia , Rauma Papisto Pappilan kruununveroista maaherran päätöksessä 9.2.1784. Pitäjänapulaisia oli seurakunnasa ainakin vuodesta 1673, kunnes virka lakkautettiin ja palkka annettiin kappalaiselle Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.2.1789. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1890. Kirkkoherrat 1550–1557 Sigfridus Bartholdi Borgensis (Nijlenninge) 1557–1579 Bartholdus Sigfridi 1580–1587 Matthias Erici 1588–1589 Andreas Henrici Rawtherus 1602–1634 Michael Henrici 1634–1659 Johannes Ephraemi Wojolanus 1663– Martinus Magni 1775–1811 Johan Pihlman 1812–1820 Henrik Törnroth 1823–1827 Abraham Paulin 1830–1834 Henrik Solin 1838–1852 Henrik Tallqvist 1853–1864 Gustaf Nestén 1867–1882 Gustaf Molin 1884–1892 Karl Fredrik Rothström 1895–1907 Kristian Sjöblom 1908–1919 Vilhelm Vaurio 1920–1932 Frans Artur Fröberg 1934–1951 Väinö Suojamaa Kappalaiset 1569–1577 Matz Olaui 1579–1607 Henricus Olai 1609 Gregorius Johannis 1632–1636 Martinus Magni 1712 Mikael Höckert 1765–1814 Samuel Höckert 1816–1826 David Johan Vegelius 1826–1853 Gustaf Nestén 1854–1858 Albert Ferdinand Almberg 1861–1884 Karl Fredrik Rothström 1890–1897 Isak Lot Roos 1898–1906 Simo Oskari Korpela 1907–1913 Jaakko Markkula, myös vt. kirkkoherra 1914–1923 Frans E. A. Kotiranta 1924–1928 Aarne Ferd. Salminen 1929–1933 Aarne K. J. Astala 1934–1941 Ilmo Kallio–Soukainen 1943–1954 Eino J. Tuomisto Pitäjänapulaiset 1796–1810 Fredrik Lilius 1814–1822 Adolf Vilhelm Höckert 1825–1832 Esaias Tortberg 1833–1861 Gustaf Sjöblad , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1798–1814 Adolf Vilhelm Höckert , kappalaisen apulainen 1806 Gustaf Törnqvist , kirkkoherran apulainen 1806–1812 Johan Elgfors , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1810–1814 Alexander Reinhold Bergroth , vt. pitäjänapulainen 1812–1815 David Johan Vegelius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1814– Peter Fogelberg , kirkkoherran apulainen 1822–1823 Johan Daniel Hagner , armovuoden saarnaaja 1825–1826 Karl Fredrik Gråå , apulainen 1825–1830 Gustaf Jernberg , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1835–1836 Klas Adolf Karsten , armovuoden saarnaaja 1852 Gustaf Vilhelm Blomberg , välisaarnaaja 1858–1859 Karl Johan August Gotthard Leidenius , kirkkoherran apulainen 1858–1859 Johan Liljeblad , armovuoden saarnaaja 1859–1860 Mauritz Hultman , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Karl Johan Idman , armovuoden saarnaaja 1860–1861 Karl Fredrik Rothström , kirkkoherran apulainen 1861–1864 Eliel Tiodolf Lagus , kirkkoherran apulainen 1881 Frans Viktor Sainio , kirkkoherran apulainen 1883–1887 August Laaksonen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1887–1890 Isak Lot Roos , vt. kappalainen 1888–1889 Matti Jaatinen , kirkkoherran apulainen 1889–1895 Gabriel Erik Stenfors , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Konstantin Leander Ahlman , vt. kappalainen 1907 Klas Eliel Sjöblom, kirkkoherran apulainen 1911–1914 Elias Pentti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1919 Aatto Y. Häyrinen, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Alje Laaksonen, kirkkoherran apulainen 1920 Martin Borg, kirkkoherran apulainen 1921–1922 Immo Lampo, vt. kirkkoherra 1928 Juho V. Johansson, vt. kappalainen 1928–1931 Johan S. Järvi, kirkkoherran apulainen 1933–1934 Antti Perheentupa, välivuodensaarnaaja 1931–1936 Paavo Kiviniemi, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja 1933–1934 Niilo O. Jaakkola, vt. kappalainen 1937– Miika Tarna, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja 1942–1944 Einar Sourander, vt. kappalainen Arkisto Eurajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1647. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918. Seurakunnan pappila poltettiin sisällissodan aikana 11–12.4.1918, jolloin tuhoutuivat syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1884–1897, vihittyjen luettelot vuosilta 1900–1907 ja 1899, muuttaneiden luettelot vuosilta 1910–1917, ulkoseurakuntalaisten kirjat vuosilta 1884–1917, rippikoululasten luetteloita, Eurajoen ja Irjanteen inventaariokirjat sekä kirkkoneuvoston pöytäkirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Eurajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Näytä kaikki

© Suomen Sukututkimusseura 2024

bottom of page