Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Rajakartta: Kiikala Alkuaan Uskelan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan vuodesta 1540. Kiikala mainitaan paikkana ainakin jo 1332. Erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1640. Seurakunta oli Someron kirkkoherra Jakob Ritzin anneksina 1724–1739. Kiikalan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Haali, Hidoisenböle (Lasikylä), Hirvelä, Hitola, Johannislund, Kesälä, Kiikala, Komisuo, Kruusila, Kärkelä, Pappila, Peltola, Pirilä, Rasvala, Rekijoki, Revä, Saari, Satakoski, Seräjärvi, Silva, Vanhakylä, Yltäkylä Naapuriseurakunnat Kisko , Kuusjoki , Nummi , Pertteli , Somerniemi , Somero , Suomusjärvi Papisto Kirkkoherran virkatalo perustettiin 28.4.1640. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 24.9.1858. Kirkkoherrat 1639–1641 Niilo Eerikinpoika 1641–1688 Laurentius Johanneksenpoika Sarenius 1690–1700 Henrik Karkuensis 1702–1713 Josef Melartopaeus 1713–1714 Daniel Lundanus , vt. kirkkoherra 1714–1716 Antti Vasenius , vt. kirkkoherra ? H. Birclenius , vt. kirkkoherra 1716–1723 Samuel Lundanus 1724–1739 Jaakko Ritz , Someron kirkkoherra 1740–1743 Mikael Wanonius 1744–1754 Yrjö Wolfstedt 1756–1786 Kustaa Welin 1786–1809 Gustaf Levin 1812–1832 Jakob Johan Erling 1834–1835 Erik Almberg 1837–1853 Johan Linderman 1857–1867 Johan Efraim Ahlgren 1867–1879 Oskar Grönholm 1880–1885 Arvid Lundén 1887–1916 Johan Adolf Kerppola 1918–1953 Johan Hjalmar Alve Pitäjänapulaiset 1822–1825 Johan Axel Zidbäck 1826–1833 Josef Ernvall Ylimääräiset papit 1725–1732 Samuel Coriander , apulaispappi 1733–1737 Simon Åström , vt. kappalainen 1737–1743 Balthasar Vikman , apulaispappi 1762–1768 Jakob Rhyselius , apulaispappi 1771–1772 Johan Laurell , kirkkoherran apulainen 1773–1787 Karl Gustaf Wendelin , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Erik Johan Friberg , sijaiskirkkoherra 1817–1820 Johan Daniel Hagner , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Karl Johan Olin , armovuodensaarnaaja 1834–1836 Matias Laurillius , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Berndt Josef Amnell , sijaiskirkkoherra 1841–1842 Johan Samuel Fredriksson , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Karl Kasimir Bernstedt , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Karl Georg Napoleon Sumelius , kirkkoherran apulainen 1852–1856 Johan Frans Sahlberg , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1856–1857 Karl Johan Indrén , armovuodensaarnaaja 1870–1880 Johan Evert Korsström , sijaiskirkkoherra 1880 Johan Kristian Mittler , sijaiskirkkoherra 1886–1887 Frans Viktor Sjövall , vt. kirkkoherra Arkisto Kiikalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1716 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1671–1878. Kansallisarkisto on digitoinut Kiikalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Viitasaari Mainitaan Rautalammin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Seurakunnan kaksi ensimmäistä kirkkoa rakennettiin rukoushuoneiksi noin 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777 Viitasaareen, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaareen. Seurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko rakennettiin lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirrustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalaisen johdolla 1876–1884. Viitasaaren kunta muodostettiin kaupungiksi 1996. Seurakuntaan kuulunut Kivijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1625, muodostettiin kappeliksi 1750 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Pihtipudas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1780, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Konginkangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1864, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800 sekä Kannonkosken seurakunntaan, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919. Muut nimet Viitasalo Maakirjakylät Haapaniemi, Horontaipale, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keiteleenpohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimonniemi, Vuoskoski Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Keitele , Kinnula , Kivijärvi , Konginkangas , Pihtipudas , Saarijärvi , Vesanto Papisto Kirkkoherran virkataloksi myönsi maaherra Bror Rålamb autiotilan Haapaniemen kylästä 31.1.1635 ja tätä laajensi maaherra Arvid Horn 6.3.1643. Kappalaisen entinen virkatalo Silo vaihdettiin Penttilän tilaan, mistä keisarin käskykirjeessä vuodelta 1842. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 25.2.1826. Kappalaisen palkasta suostumus vahvistettiin 18.6.1836 ja kuvernöörin päätös 28.5.1837. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan suorittivat tilalliset manttaalimaksujen lisäksi kultakin savulta viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, kirkkoherralle 40 ja kappalaiselle 20 litraa sekä rahaa, kirkkoherralle kaksi markkaa ja kappalaisen yhden markan. Kirkkoherrat 1635–1662 Matthias Bartholdi 1663–1690 Benedictus Canuti Cunelius 1691–1693 Paulus Laurentii Paulinus 1693–1703 Sigfrid Mattiæ Ignatius 1705–1729 Henrik Porthan 1734–1793 Sigfrid Porthan 1795–1823 Johan Boxström 1827–1836 Mårten Kiljander 1840–1862 Alexander Dahlström 1864–1876 Gustaf Reinhold Blomqvist 1878–1881 Johan Bernhard Schlüter 1885–1906 Karl Edvard Hagelberg 1908– Simo Adolf Wirkkula Kappalaiset 1648 Thomas Matthiae 1655 Claudius 1664–1682 Paulus Laurentii Paulinus 1691–1693 Sigfrid Ignatius 1684–1711 Israel Benedicti Cunelius 1707–1710 Johan Forsander 1711 Samuel Simalinus 1713–1732 Benedikt Ignatius 1732–1735 Matthias Strannius 1735–1743 Johan Castelius 1744–1781 Johan Alander 1784–1797 Johan Porthan 1800–1831 Elias Ahlgren 1837–1865 Johan Fredrik Kjellstrand 1868–1869 Albert August Lindbohm 1870–1877 Alexander Vilhelm Forstadius 1878– Emil Fredrik Kalima (Landgren) Ylimääräiset papit 1811–1822 Jakob Roschier , kirkkoherran apulainen 1823–1825 David Roschier , välisaarnaaja 1825–1827 Lars Romell , välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1828–1834 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Johan Immanuel Polén , armovuodensaarnaaja 1834–1840 Karl Reinhold Cedervaller , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1841–1857 Karl Magnus Dahlström , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Henrik Kekoni , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Karl Gustav Tötterman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1869 Karl Johan Johansson, kirkkoherran apulainen 1869–1870 Konrad Edvard Tornberg , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1869–1870 Niilo Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Natanael Kulhonen , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1875–1878 Peter Härkönen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1877–1878 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1881–1885 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1896–1898 Uno Vilhelm Hagelberg , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Frans Eero Silander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Anders Kristoffer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1902– Aapo Salminen , kirkkoherran apulainen 1902 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Abel Fabian Raunio , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Niilo Viitala , kirkkoherran apulainen 1905 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Knut Fabian Perkiö (Holmberg) , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1909– August Riihimäki, vt. kappalainen 1909– Edvin Alfons Holmström , papin apulainen Arkisto Viitasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1975. Seurakunnan vuotta 1781 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat kirkon tuhopoltossa vuonna 1825. Pappilan aiemmassa tulipalossa noin vuonna 1795 saattoi myös tuhoutua osa vanhinta arkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Viitasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vimpeli Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi 1805, jolloin tehtiin ja vahvistettiin suostumus saarnaajan palkkaamisesta. Jo aiemmin vuonna 1789 kaksi Vintalan talonpoikaa oli anonut lupaa rakentaa oman kirkon ja tulla erotetuksi Lappajärvestä. Kuningas kuitenkin antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 24.10.1790, koska Lappajärven asukkaat vastusivat ehdotusta. Seurakunnan kirkko valmistui 1807 ja seurakunta sai oman saarnaajan 1808. Kirkko vihittiin käyttöön vasta 1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1821 .Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.3.1867. Vimpelin kunta perustettiin 1866 ja kuntaan liitettiin osa Alajärven kunnasta 1927. Muut nimet Vindala, Vintala Maakirjakylät Itäkylä, Möksy, Sääksjärvi, Vimpeli (Vintala) Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Lappajärvi , Perho , Veteli Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 31.3.1805 ja suostumus vahvistettiin 21.10.1805. Seurakunnan virkataloksi ostettiin Kirjavaisen kruununtila, mihin liittyen maaherra antoi määräyksiä 15.7.1807 ja 27.8.1811. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 5.3.1868. Seurakunnan rakennusrahasto saatiin aikoinaan koottua metsänmyynnillä. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan maksoivat tilalliset viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, niin, että talot Sääksjärven kyläkunnassa sekä Koskelan tila Vintalan kylässä maksoivat 13,80 hehtolitraa manttaalilta ja Itäkylä sekä muut tilat Vintalan kylässä maksoivat 18,60 hehtolitraa manttaalilta. Kirkkoherrat 1878–1891 Gustaf Adolf Rydman 1893–1897 Johannes Bernhard Lagus 1898–1906 Karl Eliel Malmberg 1908– Kaarle Abel Silén Kappalaiset 1821–1831 Bror Konstantin Hildén 1832–1840 Henrik Vilhelm Vegelius 1841–1845 Peter Vilhelm Krank 1845–1862 Gustaf Johansson 1863–1873 Anders Oskar Törnudd , virka lakkautettiin Saarnaajat 1808–1820 M. Henric Gabriel Alcenius , virka lakkautettiin 1821–1831 Bror Constantin Hildén 1832 Henric Wilhelm Wegelius Ylimääräiset papit 1820–1821 Matias Voldstedt , välisaarnaaja 1831–1832 Anders Henrik Gummerus , välisaarnaaja 1862–1863 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872 Johan Peter Silcke , vt. kappalainen 1873–1876 Vilhelm Johansson , vt. kappalainen 1876–1878 Julius Bergroth , vt. kappalainen 1891–1893 Aleksander Saarinen , vt. kirkkoherra 1897–1898 Aksel Rudolf Levan , vt. kirkkoherra 1906–1908 Isak Teodor Tarmo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Vimpelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1809, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1808. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1809–1899. Kansallisarkisto on digitoinut Vimpelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)