Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Erotettiin Kontiolahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 9.10.1912 ja ero toteutui 1915, jolloi siihen tuli Suomen virallisen tilaston väestönmuutostietojen mukaan kuulumaan 3 685 henkeä. Seurakunta sai perustamisen yhteydessä oikeuden käyttää Utran kirkkoa, kunnes sille rakennettaisiin oma kirko, mutta Pielisensuun kirkko rannettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan vasta 1960. Pielisensuun kunta perustettiin 1922 ja liitettiin Joensuun kaupunkiin 1954. Naapuriseurakunnat Kontiolahti Arkisto Pielisensuun seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1915. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pielisensuun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sipoon emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka mainitaan kappelina jo 1693, ja jonka kirkkoa väitettiin ikivanhaksi 1746. Kirkkorakennuksen rakensi viisi Helsingin pitäjän ja kolme Sipoon talonpoikaa. Kirkko kärsi isonvihan aikana erittäin pahoja vaurioita, ja pikkuvihan jälkeen se oli niin huonossa kunnossa, että se täytyi purkaa 1700-luvun puolivälissä. Uusi puinen kirkko rakennettiin 1753 ja kunnostettiin 1895, jolloin se sai uuden kellotapulin. Kirkko sai kellot 1755 ja 1773. Kirkko oli Sipoon papiston tarkastuksen alainen ja siinä pidettiin jumalanpalveluksia ruotsiksi, joskus suomeksikin, joka kolmas sunnuntai, kaksi kertaa peräkkäin Helsingin pitäjän ja kolmannen kerran Sipoon papiston toimesta. Sipoon kunnan Östersundomin alue liitettiin Helsingin kaupunkiin 2009. Muut nimet Itäsalmi Naapuriseurakunnat Helsingin pitäjä , Sipoo Arkisto Seurakunnalla ei tiettävästi ole ollut omaa arkistoa ja sen asukkaat lukeutuvat Sipoon seurakunnan kirkonkirjoihin. Erillistä rippikirjaa Östersundomia varten pidettiin vuosina 1799–1825. Kirjallisuudessa aiemmin esitetty tieto, että rippikirja vuosilta 1838–1848 olisi tuhoutunut Helsingin pitäjän pappilan palossa 20.5.1896, on virheellinen.

Perustettiin 15.3.1800, jolloin tuomiokunta antoi luvan rakentaa rukoushuoneen, niin kutsutun Koukan eli Kuokan kirkon. Seurakuntaan tuli kuulumaan 42 tilaa Laukaasta, 10 tilaa Saarijärveltä, 16 tilaa Rautammilta ja kolme tilaa Viitasaarelta. Muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 22.10.1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 9.9.1896. Kirkko vihittiin käyttöön 6.10.1889. Sumiaisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Äänekosken kuntaan 2007. Muut nimet Sumiainen, Sumiais Maakirjakylät Paadentaipale, Raikkous, Sumiainen Naapuriseurakunnat Konginkangas , Konnevesi , Laukaa , Suolahti, Vesanto , Äänekoski Papisto Saarnaajan palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.5.1824. Kirkkoherrat 1908–1922 Kaarlo Henrik Hakanen 1922–1926 Lauri Aleksanteri Kuusisto 1927–1942 Eeli Johannes Rankala 1944–1947 Veikko Johannes Lehto 1948–1955 Toivo Roivas Kappalaiset 1848–1852 Immanuel Robert Wallenius 1853–1896 Johan Henrik Lagus , virka lakkautettiin Saarnaajat 1807–1815 Erik Engman 1816–1820 Karl August Granit 1820–1828 Karl Fredrik Calonius 1828–1836 Karl Gustaf Nordström 1836–1847 Alexander Magnus Brummer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1807–1816 Erik Engman , vt. saarnaaja 1847–1848 Immanuel Robert Wallenius , vt. kappalainen 1852–1853 Carl Ekman , välisaarnaaja 1893–1895 Juho Hotinen , vt. kappalainen 1895–1900 Henrik Salonen , vt. kappalainen 1900–1902 Otto Hjalmar Pakarainen , vt. kappalainen 1902–1906 Gustaf Sahlberg , vt. kappalainen 1906–1907 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen ja kirkkoherra 1907–1908 Kaarlo Freedrikki Salovaara , vt. kirkkoherra Arkisto Sumiaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1814, tilikirjat vuodesta 1849 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta vuodesta 1828, vihittyjen osalta vuodesta 1836 ja kuolleiden osalta vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1904. Sumiaisia koskevat aiemmat merkinnät ovat Laukaan kirkonkirjoissa, joissa historiakirjat syntyneistä erillisinä luetteloina vuodesta 1808 ja vihityistä vuodesta 1831. Kansallisarkisto on digitoinut Sumiaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)