Describe your service here. What makes it great? Use short catchy text to tell people what you offer, and the benefits they will receive. A great description gets readers in the mood, and makes them more likely to go ahead and book.

Rajakartta: Vöyri Muodostettiin Mustasaaren ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1500-luvun alussa. Seurakunnan suojeluspyhimyksiä ovat olleet Pyhä Jakobus sekä Maria ja Margareta. Nykyinen kirkko rakennettiin 1626 ja se laajennettiin ristikirkoksi 1777. Seurakuntaan kuulunut Oravaisten kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1859 ja Maksamaan kappeli 1872. Seurakuntaan kuulunut Koskebyn saarnahuone perustettiin 1904, Bertbyn 1907 ja Murron 1909. Vöyrin kunta perustettiin 1868. Muut nimet Vörå Maakirjakylät Andiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Komossa, Kovik (Kovjoki), Koske, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipeldo, Rökiö, Tukkur (Tuekur) Naapuriseurakunnat Alahärmä , Isokyrö , Koivulahti , Maksamaa , Oravainen , Vähäkyrö , Ylihärmä Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 1735. Osa kappalaisen palkasta annettiin kansakoulun ylläpitämiseen Keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1860. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Med afseende derå, att en del af kapellanslönen från vissa byar, jemlikt Kejserliga Senatents Resolution 4.11.1886, finge såsom derförinnan forstfarande tillfalla vissa vid tidenför desse vid sina befattningar qvarstode, har Kejserliga Senaten funnit godt förordna, att samma kapellansaflöning skall från och med den tid regleringen träder i verkställighet ingå i den allmänna prestauppbörden, mot förbindelse för presterskapet, att till dem af infrågavarande lärare och lärarinnor från 1886, som ännu då i tjensten kunna qvarstå, tillsvidare i förenämndt afseende erlägga dem enligt ofvanåberopade resolution tilkommande aflöning". Kirkkoherrat 1516 Nicolaus Pajan 1519 Laurentius Johannis 1524 Ericus Campi 1525 Magnus Jacobi Buurkuph 1543 Michael Olai 1549 Simon Petri Kneck 1553–1554 Canutus eli Knut 1558 Ericus Canuti 1562–1569 Peder Henrici Granulus 1573–1593 Jacobus Martini Viloides Aboensis 1602–1616 Matthæus eli Matthias Jacobi Gammall 1633–1664 Gabriel Matthæi Gammal 1666– Martinus Matthæi Gammal 1669–1680 Christiernus Gabrielis Wernberg 1684–1686 Gustavus Gabrielis Gammal 1686–1695 Martinus Laurentii Gallus (Galle) 1695–1744 Laurentius Gezelius 1746–1767 Jakob Haartman 1769–1794 Johan Haartman 1796–1821 Esaias Vegelius 1823–1838 Karl Fredrik Stenbäck 1840–1874 Karl Josef Estlander 1875–1880 Frans Oskar Durchman 1881–1890 Ture Birger Vegelius 1893–1903 Salomon Hirvinen 1906– Alfred Johannes Bäck Kappalaiset 1576 Petrus Henrici 1589–1600 Matthias Jacobi Viloides 1600–1613 Johannes Viloides –1608 Martinus Matthiæ Wargus eli Wargius 1609–1611 Simon Erici Frosterus 1614–1622 Magnus Gammal –1633 Gabriel Matthæi Gammal –1666 Martinus Matthæi Gammal 1658–1669 Christiernus Wernberg 1670–1684 Gustavus Gabrielis Gammal 1685–1701 Petrus Gabrielis Gammal 1702–1722 Isaacus Wasbom 1723–1740 Johan Asproth 1740–1770 Olof Tunaeus 1772–1796 Esaias Wegelius 1800–1814 Vilhelm Granlund 1816–1825 Henrik Vegelius 1828–1836 Karl Henrik Rislacht 1837–1844 Johan Adam Bergh 1848–1867 Peter Johan Sandelin 1871–1880 Josef Vilhelm Fontell 1882–1893 Elias Malmberg 1897–1910 Isak Lot Roos 1910– Olof Werner Bengs Pitäjänapulaiset 1669–1674 Johannes Ruuth 1674–1685 Petrus Gammal 1686–1695 Johannes Rivelius 1699–1705 Henricus Bång 1706–1717 Andreas Ruuth 1722–1735 Abraham Strömmer 1736–1738 Karl Rein 1738–1785 Petter Snellman , virka lakkautettu Ylimääräiset papit 1721–1723 Za harias Julenius , apulaispappi 1732–1740 Johan Gezelius , vt. kirkkoherra 1735–1737 Henrik Argillander , kappalaisen apulainen 1738– Anders Wargelin , kappalaisen apulainen 1740– Jakob Haartman , vt. kirkkoherra 1748– Anders Carling , kappalaisen apulainen 1754 Johan Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1757–1760 David Erik Högman , kappalaisen apulainen 1763– Abraham Schroderus, pitäjänapulaisen apulainen 1763– Johan Snellman , papiston apulainen 1767–1772 Esaias Wegelius , kappalaisen apulainen 1768– Nils Henrik Snellman , sijaispitäjänapulainen 1772–1774 Mikael Choraeus , apulaispappi 1783–1789 Wilhelm Snellman , pitäjänapulaisen apulainen 1780–luvulla Anders Ehrström , apulaispappi 1788–1792 Zacharias Forsman , kirkkoherran apulainen 1794–1796 Gabriel Lagus , apulaispappi 1794–1816 Henrik Vegelius , kirkkoherran apulainen 1804–1806 Gustaf Appelberg , kappalaisen apulainen 1806–1808 Anders Forsell , kappalaisen apulainen 1807 Jakob Vegelius , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Johan Adam Bergh , kappalaisen apulainen 1814–1817 Esaias Vegelius , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Jonas Lagus , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Lars Schalin , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1828–1834 Konrad Ottelin , kirkkoherran apulainen 1832 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1843 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Anders Andelin , kappalaisen apulainen 1843–1859 Karl Johan Adolf Nordman , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Josef Reinhold Hedman, virka– ja armovuodensaarnaaja 1859 Karl Alfred Konstantin Moliis , kirkkoherran apulainen 1859–1862 Karl Vilhelm Vegelius , kirkkoherran apulainen 1862–1867 Elias Malmberg , kirkkoherran apulainen 1867–1872 Gustaf Vilhelm Vigelius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1872–1875 Emil Albert Rudelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1876–1881 Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1882 Johan Vilhelm Fontell , vt. kappalainen 1886–1893 Peter Cederberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Olof Verner Bengs , kappalaisen sijainen, apupappi, vt. kappalainen 1896–1897 Isak Elenius , armovuodensaarnaaja 1901–1902 Kustaa Selim Tommola , vt. kirkkoherra 1902 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1902–1903 Ludvig Leonard Lönnmark , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903–1904 Väinö Kauno Durchman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1904–1905 Ernst Arvid Appelberg , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, armovuodensaarnaaja Arkisto Vöyrin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1879. Kansallisarkisto on digitoinut Vöyrin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Nurmeksen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Rautavaaran saatua oman saarnaajan 1828. Kirkon rakentamiseen tuomiokapituli oli antanut luvan 28.8.1816. Muodostettiin Nurmeksen kappeliksi 19.5.1849, jolloin seurakuntaan siirrettiin osia Juuan ja Nurmeksen seurakunnista. Erotettiin Nurmeksesta itsenäiseksi erityiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Senaatti antoi myöhemmin seurakunnan alueesta ja papiston palkkauksesta määräyksen, ja seurakunnan eroaminen toteutui 1.5.1908. Rautavaaran kunta perustettiin 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä sekä Juuasta. Maakirjakylät Alaköyritty, Alaluosta, Hiirenjärvi, Köyritty (Keyritty), Lievisenmäki, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Suojärvi, Tiilikka, Vaikko, Vanhaköyritty, Yläluosta Naapuriseurakunnat Juuka , Nilsiä , Nurmes , Sonkajärvi , Sotkamo , Säyneinen , Valtimo , Varpaisjärvi Papisto Saarnaajan palkasta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.4.1834 ja 9-16.4.1828. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 24.10.1861. Kappalaiset 1860–1862 Karl Fritjof Calonius 1863–1868 Isak Vilhelm Krank Saarnaajat 1828–1829 Anders Johan Venell 1829–1833 Kristian Joakim Åkerman 1834–1839 Gustaf Borg 1841–1845 Lars Anders Landgren 1846–1856 Bernhard Vilhelm Neiglick Ylimääräiset papit 1862–1863 Karl Fritjof Calonius , välisaarnaaja 1871–1883 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1884–1887 Herman Salomon Kuosmanen , vt. kappalainen 1887–1889 Johannes Sidensnöre , vt. kappalainen 1889–1892 Tahvo Martikainen , vt. kappalainen 1896– Herman Reinhold Damstén , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rautavaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Rautavaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ruotsinpyhtää Muodostettiin Pyhtään pitäjän läntisistä Ruotsin puolelle rajaa jääneistä osista Turun rauhassa 1743 ja yhdistettiin kappelina Pernajan emäseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 22.11.1745. Jumalanpalvelukset määrättiin pidettäväksi vuonna 1689 perustetun Petjärven eli Strömforsin ruukin lähistöllä sijaitsevassa saarnahuoneessa. Ruukki oli poltettu vuonna 1711 mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1744 ja sen läheisyyteen rakennettiin saarnahuone 1747. Muodostettiin Degerbyn eli Loviisan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 2.1.1748. Kirkko rakennettiin 1768–1772. Kappeliseurakunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Strömforsiksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Erotettiin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ruotsinpyhtään kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010, lukuunottamatta Haaviston ja Vastilan kyliä, jotka liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan. Muut nimet Strömfors, Svenska Pyttis, Ruotsin Pyhtää, Ruukin pitäjä Maakirjakylät Björnvik, Finnby (Suomenkylä), Gäddbergsö, Haavisto, Keitala, Kulla, Kungsböle (Kuninkaankylä), Lappom, Lillabborrsfors (Vähä Ahvenkoski), Näsby, Petjärvi, Svenskby (Ruotsinkylä), Tessjö (Tesjoki), Wahterpää, Wastila (Wester-Hirvikoski), Wirböle, Ånäs (Jokiniemi) Naapuriseurakunnat Anjalankoski , Anjala , Elimäki , Lapinjärvi , Loviisa , Pernaja , Pyhtää Papisto Petjärven eli Strömforsin ruukin omistaja sai siitä maasta, joka annettiin kirkon ja hautausmaan tarpeiksi, 1/6 seurakuntalaisten ääniluvusta papinvaaleissa kuninkaan päätöksellä 26.3.1756. Virkatalo sekä oikeus käyttää ruukin laidunta ja polttopuita sen metsästä olivat ruukin omistajan lahjoittamat, mistä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 22.10.1775. Virkatalo muutettiin Måsstorpasta Petjärven Träskängiin maaherran päätöksellä 18.1.1776. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin päätös 20.3.1852. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 26.3.1756 ja suostumus 20.3.1852 ja 9.4.1853 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 21.11.1872 ja 19.4.1877. Koulumestarin palkasta kirkonkokouksen päätökset 25.6.1848 ja 13.4.1863 sekä tuomiokapitulin päätös 26.11.1851. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samoin kuin Loviisassa keisarin käskykirjeessä 13.4.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarin käskykirje 23.5.1864. Kirkkoherran lohikymmenyksistä keisarin käskykirje 5.10.1865. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Strömforsin ruukki maksoi lohikymmenyksien korvauksena 180 markkaa vuodessa. Kirkkoherra sai myös "rättighet till sommarbete å Strömforsbruk underlydande Pettjärvi säteris egor, som åt bemälde kyrkoherden för närvarande år tillförsäkrad". Kirkkoherrat 1870–1889 Kristian Gestrin 1891–1899 Johan Anton Immanuel Forss 1900– Kaarlo Adrian Candolin Kappalaiset 1746–1755 Karl Östberg 1756–1778 Arvid Ekedahl 1780–1788 Erik Jakob Backman 1789–1797 Matthias Gottlund 1798–1814 Jakob Lindqvist 1815–1828 Israel Reinhold Hoffren 1818–1836 Karl Gustaf Roschier 1836–1850 Kristian Anders Hackzell 1852–1870 Kristian Fredrik Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1814–1815 Karl Fredrik Norring , vt. kappalainen 1850–1852 Kristian Fredrik Gestrin , välisaarnaaja 1888–1891 Viktor Immanuel Jakobsson, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Henrik Johan Helin , virallinen apulainen 1897–1900 Gustaf Storgårds , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander , virallinen apulainen 1903 August Valfrid Vesterling , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Matti Mikael Jaakkola , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Leonard Mikael Wallén, kirkkoherran apulainen 1909 Arthur Daniel Leinberg , kirkkoherran virallinen apulainen 1909 Lauri Rikala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Ruotsinpyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Ruotsinpyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)