Jääskeen kuulunut kappeli viimeistään 1611, jolloin mainitaan kappelille lahjoitetun pieni kirkonkello. Tämä on ensimmäinen seurakunnan kirkollisia oloja koskeva maininta lähteissä. Sai oman papin 1655. Uutta kirkkoa varten määrättiin kolehti kannettavaksi 30.4.1816, jolloin rakennettiin tiettävästi seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko. Keisari antoi 7.10.1854 kieltävän vastauksen anomukseen Kirvun erottamiseksi Jääskestä omaksi pitäjäkseen. Erotettiin Jääskestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjeellä 15.2.1858. Tällöin Kirvu määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi ja siihen liitettiin yksi Jääsken ja 13 Antrean kylää. Seurakuntaan kuulunut Lankilan kylä siirrettiin kuuluvaksi Rautjärveen keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1897. Seurakuntaan kuului Ilmeen rukoushuone 1896–1897. Hauhialassa toimi rukoushuone eli lähetysompeluseura vuodesta 1921. Lähetysompeluseura rakensi vuonna 1938 kylään oman kappelin, joka siirtyi sodan jälkeen Orimattilan Ruhan kylälle. Kirvun kunta perustettiin 1871.
Kirvun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kirvun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kirvun asukkaat sijoitettiin Kärkölään, Pukkilaan, Mäntsälään ja Orimattilaan.
Maakirjakylät
Ahola, Apula, Eijola, Haikola, Hannukkariikoinen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lietlahti, Löylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalkala, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikoinen, Tietävälä, Torajärvi, Wallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsjoki, Virola, Vorniala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Ratsumestari Abrosius Henriksson antoi vuonna 1655 kappalaiselle maapalstan ja C. Gyllenstierna antoi kappalaiselle Mikko Musikan autiotilan virkataloksi 17.6.1672. Jääsken ja Kirvun kappalaiset toimittivat jumalanpalveluksia molemmissa seurakunnissa ja kantoivat molemmista palkkansa. Seurakuntien kappalaiset valittiin yhteisesti. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 21.5.1869 ja 8.9.1871. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 13.2.1873.
Kirkkoherrat
1868–1921 Ulrik Siegberg, vanhuuden heikkona vuodesta 1910
1922–1936 Selim Gerhard Sarvilinna
1939–1943 Juho Silvennoinen
1944–1947 Lauri Henrik Taskinen
Kappalaiset
1650–1671 Samuel Johannis Lacmannus
1671–1686 Johannes Magnis Alopaeus
1688–1702 Antonius Härtz
1704–1715 Kristofer Bonsdorff
1714–1728 Andreas Gustavi Orraeus
1728–1738 Henrik Marander
1738–1761 Michael E. Hartlin
1764–1774 Samuel Hartlin
1775–1788 Gustaf Michaelis Lilius
1789–1802 Fabian Oleander
1804–1841 Anders Halinius
1844–1872 Anders Vinter
1874–1897 Peter Malinen
1898–1908 Artur Henrik Saarnio
1908–1913 Otto Wilhelm Kärkkäinen
1914–1921 Johannes Sinkkonen
1922–1929 Urho Valter Tikkanen
1931–1936 Bruuno Kunnaala (Akkanen)
1936–1944 Lauri Henrik Taskinen
Apulaispapit
1760–1764 Samuel Hartlin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1802–1803 Anders Halinius, armovuodensaarnaaja
1829 Alexander Benedikt Zilliacus, kappalaisen apulainen
1829–1844 Johan Adolf Aurén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1865 Alexander Vilhelm Mansner, kappalaisen apulainen
1865–1866 Alexander Johan Kuldán, kappalaisen apulainen
1866–1867 Ulrik Siegberg, vt. kirkkoherra
1875 Karl Julius Karsten, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Juho Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1891–1893 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran apulainen
1895 Juho Paavali Leivonen, kirkkoherran apulainen
1896–1905 Paavo Pakkanen, kirkkoherran apulainen
1910–1913 Osmo Wilhelm Kärkkäinen, vt. kirkkoherra
1913–1914 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
1914 Johannes Sinkkonen, vt. kirkkoherra
1914–1921 Erkki Julius Ulmanen, vt. kirkkoherra
1920–1922 Karl Emil Liljeblad, vt. kirkkoherra
1943–1944 Lauri Henrik Taskinen, vt. kirkkoherra
1947–1949 Edvin Johannes Nousiainen, vt. kirkkoherra
1949 Edvin Joakim Laurema (Laurell), vt. kirkkoherra
Arkisto
Kirvun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1989.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Kirvun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.