Jääskeen kuulunut kappeli viimeistää 1611, jolloin mainitaan kappelille lahjoitetun pieni kirkonkello, ja tämä on ensimmäinen seurakunnan kirkollisia oloja koskeva mainita lähteissä. Sai oman papin 1655. Uutta kirkkoa varten määrättiin kolehti kannettavaksi 30.4.1816, jolloin rakennettiin tiettävästi seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko. Anomukseen, että Kirvu erotettaisiin Jääskestä omaksi pitäjäksi, antoi keisari kieltävän vastauksen 7.10.1854. Erotettiin Jääskestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjeellä 15.2.1858, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi, ja johon liitettiin 13 Antrean ja yksi Jääsken kylä. Seurakuntaan kuulunut Lankilan kylä siirrettiin kuuluvaksi Rautjärveen keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1897. Seurakuntaan kuului Ilmeen rukoushuone 1896–1897. Hauhialassa toimi rukoushuone eli lähetysompeluseura vuodesta 1921, joka rakensi kylään oman kappelin 1938, ja se siirtyi sodan jälkeen Orimattilan Ruhan kylälle. Kirvun kunta perustettiin 1871.
Kirvun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kirvun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kirvun asukkaat sijoitettiin Kärkölään, Pukkilaan, Mäntsälään ja Orimattilaan.
Kylät
Ahola, Apula, Eijala, Haikola, Hannukkariikonen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jänikselä, Jantula, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lankila, Läylölä, Lietlahti, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Mömmölä, Montola, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalka, Pirilänniemi, Rätykylä, Riikola, Roinila, Sairala, Sunikkariikonen, Tietävälä, Torajärvi, Vallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsijoki, Virola, Vorniola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisella antoi ratsumestari Abrosius Henriksson maapalstan 1655 ja C. Gyllenstierna antoi Mikko Musikan autiotilan virkataloksi 17.6.1672. Jääsken ja Kirvun kappalaiset toimittiavat jumalanpalveluksia molemmissa seurakunnissa ja kantoivat molemmist palkkansa. Seurakuntien kappalaiset valittiin yhteisesti. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätökset 21.5.1869 ja 8.9.1871. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin pöts 13.2.1873.
Kirkkoherrat
1868–1921 Ulrik Siegberg, vanhuuden heikkona vuodesta 1910
1922–1936 Selim Gerhard Sarvilinna
Kappalaiset
1650–1671 Samuel Johannis Lacmannus
1671–1686 Johannes Magnis Alopaeus
1688–1702 Antonius Härtz
1704–1715 Kristofer Bonsdorff
1714–1728 Andreas Gustavi Orraeus
1728–1738 Henrik Marander
1738–1761 Michael E. Hartlin
1764–1774 Samuel Hartlin
1775–1788 Gustaf Michaelis Lilius
1789–1802 Fabian Oleander
1804–1841 Anders Halinius
1844–1872 Anders Vinter
1874–1897 Peter Malinen
1898–1908 Artur Henrik Saarnio
1908–1913 Otto Wilhelm Kärkkäinen
1914–1921 Johannes Sinkkonen
Apulaispapit
1760–1764 Samuel Hartlin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1802–1803 Anders Halinius, armovuodensaarnaaja
1829 Alexander Benedikt Zilliacus, kappalaisen apulainen
1829–1844 Johan Adolf Aurén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1865 Alexander Vilhelm Mansner, kappalaisen apulainen
1865–1866 Alexander Johan Kuldán, kappalaisen apulainen
1866–1867 Ulrik Siegberg, vt. kirkkoherra
1875 Karl Julius Karsten, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Juho Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1891–1893 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran apulainen
1895 Juho Paavali Leivonen, kirkkoherran apulainen
1896–1905 Paavo Pakkanen, kirkkoherran apulainen
1910–1913 Osmo Wilhelm Kärkkäinen, vt. kirkkoherra
1913–1914 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
1914 Johannes Sinkkonen, vt. kirkkoherra
1914–1921 Erkki Julius Ulmanen, vt. kirkkoherra
1920–1922 Karl Emil Liljeblad, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kirvun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1989.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Kirvun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.