top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kirvu

Päivitetty: 7. elok.


Jääskeen kuulunut kappeli viimeistään 1611, jolloin mainitaan kappelille lahjoitetun pieni kirkonkello. Tämä on ensimmäinen seurakunnan kirkollisia oloja koskeva maininta lähteissä. Sai oman papin 1655. Uutta kirkkoa varten määrättiin kolehti kannettavaksi 30.4.1816, jolloin rakennettiin tiettävästi seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko. Keisari antoi 7.10.1854 kieltävän vastauksen anomukseen Kirvun erottamiseksi Jääskestä omaksi pitäjäkseen. Erotettiin Jääskestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjeellä 15.2.1858. Tällöin Kirvu määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi ja siihen liitettiin yksi Jääsken ja 13 Antrean kylää. Seurakuntaan kuulunut Lankilan kylä siirrettiin kuuluvaksi Rautjärveen keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1897. Seurakuntaan kuului Ilmeen rukoushuone 1896–1897. Hauhialassa toimi rukoushuone eli lähetysompeluseura vuodesta 1921. Lähetysompeluseura rakensi vuonna 1938 kylään oman kappelin, joka siirtyi sodan jälkeen Orimattilan Ruhan kylälle. Kirvun kunta perustettiin 1871.


Kirvun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kirvun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kirvun asukkaat sijoitettiin Kärkölään, Pukkilaan, Mäntsälään ja Orimattilaan.


Maakirjakylät

Ahola, Apula, Eijola, Haikola, Hannukkariikoinen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lietlahti, Löylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalkala, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikoinen, Tietävälä, Torajärvi, Wallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsjoki, Virola, Vorniala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Ratsumestari Abrosius Henriksson antoi vuonna 1655 kappalaiselle maapalstan ja C. Gyllenstierna antoi kappalaiselle Mikko Musikan autiotilan virkataloksi 17.6.1672. Jääsken ja Kirvun kappalaiset toimittivat jumalanpalveluksia molemmissa seurakunnissa ja kantoivat molemmista palkkansa. Seurakuntien kappalaiset valittiin yhteisesti. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 21.5.1869 ja 8.9.1871. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 13.2.1873.


Kirkkoherrat

1868–1921 Ulrik Siegberg, vanhuuden heikkona vuodesta 1910

1939–1943 Juho Silvennoinen

1944–1947 Lauri Henrik Taskinen


Kappalaiset

1650–1671 Samuel Johannis Lacmannus

1688–1702 Antonius Härtz

1704–1715 Kristofer Bonsdorff

1714–1728 Andreas Gustavi Orraeus

1728–1738 Henrik Marander

1738–1761 Michael E. Hartlin

1764–1774 Samuel Hartlin

1789–1802 Fabian Oleander

1804–1841 Anders Halinius

1844–1872 Anders Vinter

1874–1897 Peter Malinen

1914–1921 Johannes Sinkkonen

1922–1929 Urho Valter Tikkanen

1931–1936 Bruuno Kunnaala (Akkanen)

1936–1944 Lauri Henrik Taskinen


Apulaispapit

1760–1764 Samuel Hartlin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1802–1803 Anders Halinius, armovuodensaarnaaja

1829 Alexander Benedikt Zilliacus, kappalaisen apulainen

1829–1844 Johan Adolf Aurén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1865 Alexander Vilhelm Mansner, kappalaisen apulainen

1865–1866 Alexander Johan Kuldán, kappalaisen apulainen

1866–1867 Ulrik Siegberg, vt. kirkkoherra

1875 Karl Julius Karsten, kirkkoherran apulainen

1890–1891 Juho Hukkanen, kirkkoherran apulainen

1891–1893 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran apulainen

1895 Juho Paavali Leivonen, kirkkoherran apulainen

1896–1905 Paavo Pakkanen, kirkkoherran apulainen

1910–1913 Osmo Wilhelm Kärkkäinen, vt. kirkkoherra

1913–1914 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra

1914 Johannes Sinkkonen, vt. kirkkoherra

1914–1921 Erkki Julius Ulmanen, vt. kirkkoherra

1920–1922 Karl Emil Liljeblad, vt. kirkkoherra

1943–1944 Lauri Henrik Taskinen, vt. kirkkoherra

1947–1949 Edvin Johannes Nousiainen, vt. kirkkoherra

1949 Edvin Joakim Laurema (Laurell), vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kirvun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1989.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.

Kansallisarkisto on digitoinut Kirvun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

Hae

bottom of page