top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Terijoki

Päivitetty: 5 päivää sitten

Erotettiin Kivennavan emäseurakunnan kulmakunnnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904, ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Terijoen seurakuntaan liitettiin Uudenkirkon Tyrisevän kylä 1923 ja sama kylä kunnallisesti Terijokeen 1927. Kannaksen rajaseutupapit asuivat Terijoen Kuokkalan kylässä 1930-luvulla, jonne vuonna 1910 rakennettu Kuokkalan rukoushuoneyhdistyksen rukoushuone lahjoitettiin Terijoen seurakunnalle 1933. Terijoen kunta perustettiin 1911.


Terijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Terijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Terijokelaiset eivät palanneet jatkosodan alettua kotiseudulle ja maanviljelysväestö asutettiin vuoden 1940 pika-asutuslain asutussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Terijoen asukkaat sijoitettiin Tuusulaan, lukuun ottamatta kalastajia, jotka sijoitettiin Snappertunaan, Tammisaaren maalaiskuntaan ja Bromarviin.


Kylät

Haapala, Kuokkala, Luutahäntä, Ollila, Puhtula, Terijoki, Tulokas


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1924–1935 Onni Oskari Hämäläinen

1936–1949 Väinö Taavi Mutru


Kannaksen rajaseutupapit

1931 Topi Vapalahti

1932 Immo Immanuel Aatolainen

1933–1939 Tauno Reino Johannes Vuorinen

1939 Väinö Hotti


Ylimääräiset papit

1903–10 Toivo Aleksander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1935–36 Arvi Kujala

 

Arkisto


Terijoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1903. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1878–1988.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Terijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.


Linkit

9 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page