Erotettiin Kivennavan emäseurakunnan kulmakunnnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904, ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Terijoen seurakuntaan liitettiin Uudenkirkon Tyrisevän kylä 1923 ja sama kylä kunnallisesti Terijokeen 1927. Kannaksen rajaseutupapit asuivat Terijoen Kuokkalan kylässä 1930-luvulla, jonne vuonna 1910 rakennettu Kuokkalan rukoushuoneyhdistyksen rukoushuone lahjoitettiin Terijoen seurakunnalle 1933. Terijoen kunta perustettiin 1911.
Terijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Terijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Terijokelaiset eivät palanneet jatkosodan alettua kotiseudulle ja maanviljelysväestö asutettiin vuoden 1940 pika-asutuslain asutussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Terijoen asukkaat sijoitettiin Tuusulaan, lukuun ottamatta kalastajia, jotka sijoitettiin Snappertunaan, Tammisaaren maalaiskuntaan ja Bromarviin.
Kylät
Haapala, Kuokkala, Luutahäntä, Ollila, Puhtula, Terijoki, Tulokas
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1910–1923 Toivo Alexander Brummer
1924–1935 Onni Oskari Hämäläinen
1936–1949 Väinö Taavi Mutru
Kannaksen rajaseutupapit
1931 Topi Vapalahti
1932 Immo Immanuel Aatolainen
1933–1939 Tauno Reino Johannes Vuorinen
1939 Väinö Hotti
Ylimääräiset papit
1903–10 Toivo Aleksander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1923–24 Alfred Alexander Forstadius
1935–36 Arvi Kujala
Arkisto
Terijoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1903. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1878–1988.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Terijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.