top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Räisälä

Räisälän ortodoksisen seurakunnan tilalle 1600-luvun alussa muodostunut luterilainen seurakunta. Luettiin omaksi nimismiehen pitäjäksi ainakin 1589, jolloin siellä asui kuusi luterilaista talonpoikaa, ja kaksi vuotta myöhemmin asukkaina oli 24 luterilaista ja 15 ortodoksista talonpoikaa. Stolbovan rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodoksisista karjalaisista asukkaista siirtyi Venäjän puolelle. Seurakunta toimi aluksi Käkisalmen kirkkoherran johtamana, mutta oma kirkkoherra mainitaan ainakin jo 1635 ja myös oma kappalainen 1686. Venäläiset polttivat nähtävästi kirkon sodassa 1656. Kirkko ja kellotaupuli paloivat ukkosen tulesta 21.7.1910.


Seurakuntaan kuulunut Kaukola perustettiin rukoushuoneeksi 1693, muodostettiin kappeliksi 1704, saaden oman kappalaisen vasta 1735, siirrettiin kappelina kuuluvaksi Käkisalmen emäseurakuntaan 1849, ja erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Räisälän kunta perustettiin 1868. Seurakunnan asukkaat evakuoitiin Etelä-Pohjanmaalle, Ilmajoen, Peräseinäjoen ja Kihniön alueille ja seurakuntalaiset sijoitettiin sittemmin Satakuntaan, Kokemäen seudulle ja Euraan. Seurakunta lakkautettiin 1949.


Kylät

Härskeensaari, Humalainen, Humalanpelto, Hytinlahti, Ivaskanmäki, Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kökkölä, Könninginmäki, Läheniemi, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinanpelto, Luotsaari, Makkola, Muonola, Myllypelto, Näpinlahti, Neitsytkallio, Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rampala, Rautakopra, Sakkali, Särkisalo, Sutkenlahti, Tarhala, Tekemälahti, Tiittala, Timoskala, Tiuri, Tiutinmäki, Unnunkoski, Virtelä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1642–1667 Andreas Joachimi

1670– Johan Bernerus

1679–1688 Erik Mollenius

1697–1721 Jacob Carlquist

1724–1726 Johan Spenner

1752–1771 Peter Ursinus

1772–1785 Peter Landan

1906–1937 Karl Sixtus Olsson


Kappalaiset

1672–1680 Isaak Jackenius, Kaukolan kappalainen 1680–

1698 Jonas Plogman, Kaukolan kappalainen

1705 N.N. Chrydenius

1728–1730 Sven Wastin

1730–1747 Jonas Oxenius

1786–1787 Hindrich Esajas Mondén, vt. kappalainen

1788–1820 Kristian Enberg

1835–1867 Peter David Starck

1910–1929 Roopertti Rainio


Ylimääräiset papit

1770– Petrus Wahlberg, papiston apulainen

1776 Aaron Limatius, apupappi

1800–1803 Johan Kristian Schwindt, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra

1805–1807 Johan Kristian Hornborg, kirkkoherran apulainen

1809–1810 Jakob Reinhold Granbaum, kirkkoherran apulainen

1810–1821 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen

1820–1823 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1821–1829 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1829–1833 Johan Ollberg, kirkkoherran apulainen

1833–1835 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1834 Karl Fredrik Kockström, kirkkoherran apulainen

1834–1838 Karl Alfred Nystén, kirkkoherran apulainen

1839–1842 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen

1842–1846 Georg Magnus Järnefelt, kirkkoherran sijainen

1846–1847 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran sijainen

1847–1851 Magnus Ingman, kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra

1849–1850 Fredrik Häyrén, kappalaisen sijainen

1850–1851 Johannes Hertz, kappalaisen sijainen

1851–1859 Erik Volmar Streng, kappalaisen sijainen

1859–1860 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen sijainen

1860–1862 Otto Reinhold Streng, kappalaisen sijainen

1862–1864 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen sijainen

1862–1863 Ulrik Siegberg, kirkkoherran sijainen

1864–1866 Fredrik Vilhelm Brander, kappalaisen sijainen

1864–1866 Otto Gustaf Blomgren, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra

1867–1869 Kristian Emanuel Calonius, vt. kappalainen

1882–1898 Karl Viktor Olin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1900 Wilhelm Ferdinanr Fagerlund, papiston apulainen

1901 Niilo Pispala, papiston apulainen

1901 Juhana Kustaa Sakkinen, papiston apulainen

1901–1902 Bror Emil Fagerlund, papiston apulainen

1902–1905 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius, papiston apulainen, vt. kirkkoherra

1905–1906 Emanuel Lamppu, vt. kirkkoherra

1906–1907 Eino Immanuel Valanne, kappalaisen apulainen

1907–1909 William Oskari Aarnio (Grip), kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1909 Frans Petter Oinonen, vt. kappalainen

1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen

1909–1910 Pekka Hyttinen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1916–1917 Ilmari Karvonen, kirkkoherran apulainen

1917–1918 Aarne Aadolf Huurre, kirkkoherran apulainen

1918–1919 Bruno Kunnala, kirkkoherran apulainen

1919–1920 Edvin Eero Vartiainen, kirkkoherran apulainen

1920 Aleksanteri Vehniäinen, kirkkoherran apulainen

1920 Nikolai Sonny, kirkkoherran apulainen

1920 Albert Johan Soveri, kappalaisen apulainen


 

Arkisto


Räisälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1983.


Pappilan ja osan kirkonarkistoa sanotaan palaneen 1751, mutta syy siihen, että kirkonkirjat alkavat vasta mainitusta vuodesta lienee se, että silloinen kirkkoherra oli 21 vuoden ajan laiminlyönyt velvollisuutensa kirkolliseen kirjanpitoon. Kirkkoherra ja kappalainen irtisanottiin mainittuna vuonna muun muassa heikon seurakunnan tilinpidon seurauksena. Pappilan talli paloi 31.8.1786, jolloin katosi myös irtonaisilla lapuilla pidetyt kirkonkirjojen viennit.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page