Perustettiin Muolaan ja Vuokselan emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1929, funkkistyylinen kirkko rakennettiin kivestä ja tiilestä arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan 1933–1933. Viipurin piispa Erkki Kaila vihki kirkon käyttöön 1.4.1934. Äyräpään kunta perustettiin 1926.
Äyräpään kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Äyräpään seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Äyräpään asukkaat sijoitettiin Lammille, Koskelle, Hollolaan, Nastolaan ja Lahteen.
Maakirjakylät
Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi (Ventelä)
Naapuriseurakunnat
Arkisto
Äyräpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1907–1986.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Äyräpään seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.