top of page

Saloinen
Rajakartta: Saloinen Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1329. Tällöin määrättiin kymmenysten maksuista Salosta ja Kemistä (omnibus Salo et Kemi Östernorlandia habitantibus). Kreivi Per Brahe perusti kaupungin Salon eli Saloisten pitäjän alueelle 1649. Kaupungin nimi muutettiin Salonkaupungista (Salostad) Raaheksi (Brahestad) 1652, jolloin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Saloisten papiston ilmoitettiin 1668 pitävän
Rantsila
Perustettiin Salon emäseurakunnan kappeliksi 1671. Rantsilaan myöhemmin kuuluneen Sipolan kylän asukkaiden mainitaan rakentaneen...
Raahe
Rajakartta: Raahe Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649. Aluksi kaupunkia kutsuttiin Saloistenkaupungiksi (Salostad) ja tämä nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Per Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupungilla oli oma kirkkoherra vuodesta 1651 alkaen siihen saakka kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691. Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649)
Pulkkila
Perustettiin Salon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1671, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin. Salon papisto ja...
Piippola
Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi kirkon valmistumisen myötä. Piippolan kylän asukkaat olivat saaneet luvan...
Paavola
Perustettiin Salon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi sen jälkeen kun Pehkolan eli Paavolan kylän asukkaiden luvatta itselleen rakentama...
Kestilä
Perustettiin Piippolan emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Sai oman kappalaisen 1848. Seurakunnan kirkko...
Hailuoto
Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin omaksi pitäjäksi ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnassa oli...
Ylivieska
Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka kirkon rakentamiseen piispa Rothovius antoi luvan kirjeellä 26.1.1643. Saarnahuonekunnan...
Sievi
Kuului alkuaan Kalajoen emäseurakuntaan ja sai ensimmäisen kirkon 1654. Järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1690. Muodostettiin...
Reisjärvi
Kalajoen emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin jo 1647. Reisjärven kirkon sanotaan rakennetun jo noin 1625, kun taas emäseurakunnan...
Pyhäjärvi (Oulun lääni)
Mainitaan Pyhäjoen emäseurakunnan kappelina 1647. Sai oman kappalaisen 1650. Siirrettiin kappelina perustettuun Kärsämäen...
Pyhäjoki
Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin itsenäiseksi pitäjäksi ja kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnan ensimmäinen kirkko...
Oulainen
Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi 1682, jolloin seurakunta sai ensimmäisen oman puukirkkonsa. Pyhäjoen pitäjänapulainen...
Nivala
Rajakartta: Nivala Perustettiin Kalajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Pidisjärven nimellä oman kirkon myötä 1682. Kirkossa pitivät...
Merijärvi
Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi sen jälkeen, kun Pirtin ja Petäjäkosken kylien asukkaat saivat kuninkaalta luvan...
Kärsämäki
Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen annettiin kuninkaallisella käskykirjeellä...
Kalajoki
Rajakartta: Kalajoki Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, mainitaan kauppapaikkana jo 1500-luvun alussa ja erotettiin Salosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525. Siirrettiin uudelleen Salon kappeliksi 1536 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1543. Kalajoen käsittänyt Ikalaborgin vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Schering Rosenhanelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko muutettiin etelämmäksi sen aiemmasta paikasta 1600-luvulla. Seurakunnassa
Haapavesi
Rajakartta: Haapavesi Pyhäjoen emäseurakunnan kappeli Haapajärven nimellä ainakin jo 1647. Sai oman kappalaisen 1675. Erotettiin...
Haapajärvi
Pyhäjoen emäseurakuntaan kuulunut Haapalan eli Haapajärven saarnahuonekunta, jonka rukoushuone mainitaan ainakin jo 1647. Rukoushuoneessa...
bottom of page