Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi sen jälkeen, kun Pirtin ja Petäjäkosken kylien asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa kirkon 16.6.1779. Siirrettiin kappelina Pyhäjoen jaettuun seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856. Erotettiin Pyhäjoesta kolmannen luokan konsistoriaaliseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.5.1895. Ero toteutui 1.4.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 11.11.1909. Merijärven kunta perustettiin 1866.
Maakirjakylät
Merijärvi, Petäjäskoski, Pirttimäki, Ylipää
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papin palkasta tehtiin suostumus 29.7.1781.
Kirkkoherrat
1909–1916 Juho Kipinä
Kappalaiset
1823–1826 Carl Gabriel Calamnius
1826–1827 Carl Æjmelæus
1828–1834 Julius Alexander Krank
1834–1853 Zefanias Simelius
1855–1871 Johan Simelius
1876–1880 Henrik Schwartzberg
1889–1895 Iisakki Puustinen, virka lakkautettiin 1895
Saarnaajat
1781–1792 Abraham Laurin
1793–1799 Johan Erenius
1800–1814 Matts Törnudd
1816–1821 Jacob Frosterus, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1821–1823 Samuel Elenius, vt. kappalainen
1827–1828 Johan Zakris Cajander, vt. kappalainen
1853–1854 Jonas Kristian Castrén, vt. kappalainen
1854–1855 Zakris Gustaf Anstén, vt. kappalainen
1871–1872 Johan Holmström, vt. kappalainen, Alavieskan kappalainen
1872–1875 Karl Otto Tenlén, vt. kappalainen, Oulaisten kappalainen
1875–1876 Henrik Schwartzberg, vt. kappalainen
1880–1884 Jaakko Mustelin, vt. kappalainen
1884–1886 Oskar Immanuel Heikel, vt. kappalainen
1886–1889 Tuomas Karppinen, vt. kappalainen
1896 Tuomas Karppinen, vt. kappalainen
1897–1902 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen
1902–1907 Juho Abram Pietola, vt. kappalainen
1907–1910 Kaarlo Emil Kalli, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, väliajansaarnaaja
Arkisto
Merijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1782. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1781–1900.
Kansallisarkisto on digitoinut Merijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.