Pyhäjoen emäseurakuntaan kuulunut Haapalan eli Haapajärven saarnahuonekunta, jonka rukoushuone mainitaan ainakin jo 1647. Rukoushuoneessa mainitaan pidetyn harvoin jumalanpalveluksia. Muodostettiin Kalajoen emäseurakunnan kappeliksi 1693, joka vuoden 1743 palkkausjärjestyksen mukaan sai palkkansa myös Pidisjärven ja Alavieskan kylistä. Kuningas antoi kieltävät päätökset 27.2.1798 ja 21.4.1807 hakemuksiin seurakunnan erottamiseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, johon olisivat kuuluneet myös Pidisjärven ja Reisjärven kappelit. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Seurakuntaan kuuluneet Pidisjärven eli Nivalan ja Reisjärven kappelit erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1868. Kirkon sakasti syttyi tuleen 2.4.1923, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Seurakuntaan kuulunut Olkkolan rukoushuonekunta kirkkoineen ja hautausmaineen perustettiin 1927 ja lakkautettiin 1978. Sittemmin Olkkolan kyläkirkko on toiminut seurakunnan kappelina, jossa pidetään kuukausittain jumalanpalveluksia. Haapajärven kunta perustettiin 1868 ja muodostettiin kaupungiksi 1977.
Muut nimet
Haapala
Maakirjakylät
Haapajärvi, Kuusaa
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai kahdeksan tynnyriä vastikejyviä keisarillisella käskykirjeellä 19.6.1840. Kirkkoherran vastikejyvät 5.10 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1840–1847 Johan Lampén
1850–1855 Anders Helander
1859–1871 Anders Nils Holmström
1875–1883 Karl Vilhelm Silfvenius
1887–1893 Karl Isak Vilhelm Österbladh
1895–1908 Vilhelm Vaurio
1910–1939 Jalmari Heikinheimo
1940–1964 Kaarlo Jalmari Heikinheimo
Kappalaiset
1693–1694 Erik Antinpoika Wallenius
1695–1716 Josef Gabrielis Calamnius
1717–1727 Johan Enqvist
1731–1751 Thomas Ganander
1753–1757 Anders Blåholm
1758–1780 Johan Salmenius
1783–1799 Johan Uhlbom
1800–1824 Emanuel Salmenius
1825–1865 Johan Janson
1868–1869 Reinhold Helander
1869–1873 Johan Gabriel Ståhlberg
1877–1895 Jonatan Montin
1896–1905 Oskar Immanuel Heikel
1906–1910 Juho Anton Heilala
1912–1925 Jaakko Leonard Seppänen
1944–1960 Veikko Adolf Pentikäinen
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1751–1753 Gustaf Arander, kappalaisen armovuodensaarnaaja
1799–1800 Johan Wilander, kappalaisen armovuodensaarnaaja
1842–1844 Elias Fredrik Alcenius, kirkkoherran apulainen
1848–1850 Zakris Ullrik Gallenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1850–1859 Reinhold Helander, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1852 Jonas Kristian Castrén, kirkkoherran apulainen
1867 Karl Isak Vilhelm Österbladh, armovuodensaarnaaja
1867–1868 August Holmström, kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1873–1874 August Holmström, kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1884–1885 Emil Thauvón, virka- ja armovuodensaarnaaja
1885–1886 Johannes Väyrynen, armovuodensaarnaaja
1886–1887 Josef Tolonen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1888–1890 Antti Vilho Karttunen, kappalaisen apulainen
1893–1895 Josef Tolonen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1895 Robert Makkonen, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
Ylimääräiset papit
1824–1825 Johan Gabriel Taxell, välisaarnaaja
1839–1840 Henrik Vilhelm Vahlstein, välisaarnaaja
1844–1846 Berndt Gustaf Ringbom, kirkkoherran sijainen
1846–1848 Berndt Gustaf Ferdinand Hornborg, vt. kirkkoherra
1861 Isak Vilhelm Krank, kappalaisen sijainen
1861–1862 Oskar Elis Petterson, kappalaisen sijainen
1862–1863 Karl Adam Ottelin, kappalaisen sijainen
1863–1864 Nils Fellman, kappalaisen sijainen
1864–1867 Nils Holmström, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1873–1874 Karl Heinemann, vt. kirkkoherra
1874–1875 Henrik Schwartzberg, vt. kirkkoherra
Arkisto
Haapajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1777. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1936.
Seurakunnan rippikirjat puuttuvat vuosilta 1764–1776.
Kansallisarkisto on digitoinut Haapajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.