Kuului alkuaan Kalajoen emäseurakuntaan ja sai ensimmäisen kirkon 1654. Järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1690. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun tuomiokapitulin määräyksestä tänne sijoitettiin oma kappalainen 1702. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi Evijärven kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.5.1862. Seurakunnan alueeseen vuodesta 1796 kuulunut Raution saarnahuonekunta erotettiin Kalajoen emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi 1862. Sievin kunta perustettiin 1867.
Muut nimet
Evijärvi
Kylät
Evijärvi, Haikola, Jyrinki, Kiiskilä, Kukonkylä, Sievi, Sikala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kalajoen emäseurakunnan kaikkien kappalaisten palkkauksesta tehtiin suostumus 1745 ja sen mukaan Sievin kappalaisen tuli saada palkkaa myös muutamista Raution, Reisjärven ja Alavieskan kylistä, mikä järjestys lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Kirkkoherran vastikejyvät 4,23 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1868–1873 Karl Henrik Elfving
1874–1879 August Johan Frosterus
1880–1901 Johan Lagus
1903–1909 Josef Holmström
1910–1919 Matti Hiltula
1921–1934 Vilhelm Korvenheimo
1936–1939 Einari Peura
Kappalaiset
1702–1704 Gabriel Gabrielis Lithovius
1705–1728 Henrik Bångh
1728–1751 Simon Achrenius
1752–1769 Abraham Fortelius
1771–1785 Johan Gummerus
1785–1825 Johan Åkerlund
1827–1838 Gustaf Thorén
1841–1858 Frans Isak Fortell
1860–1862 Johan Fredrik Silvius
1863–1866 Robert Mellin, virka lakkautettiin
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1751 Gustaf Arander, armovuodensaarnaaja
1767–1771 Johan Laurin, kappalaisen apulainen
Ylimääräiset papit
1812–1813 Karl Gustaf Kranck, kappalaisen apulainen
1814 Johan Erik Bergstedt, kappalaisen apulainen
1816–1817 Nils Abraham Moliis, kappalaisen sijainen
1818–1825 Karl Gustaf Åkerlund, kappalaisen sijainen
1825–1826 Zakris Toppelius, virkav. saarnaaja
1826–1828 Frans Mikael Toppelius, armovuodensaarnaaja
1834–1835 Jakob Hemming, kappalaisen apulainen
1836–1838 Elias Fredrik Alcenius, kappalaisen apulainen
1838–1839 Anders Israel Grottelin, kappalaisen apulainen ja armovuoden saarnaaja
1839–1841 Henrik Schwartzenberg, armovuoden saarnaaja
1855–1859 Zakris Gustaf Anstén, kappalaisen sijainen ja armovuoden saarnaaja
1859–1860 Anders August Kranck, armovuodensaarnaaja
1862–1863 Robert Mellin, välisaarnaaja
1864–1866 Oskar Elis Petterson, kappalaisen sijainen
1866–1868 Karl Gustaf Renfors, välisaarnaaja
1873–1874 Anders Hulkkonen, vt. kirkkoherra
1879–1880 Konrad Ferdinand Melartin, vt. kirkkoherra
1884 Anton Lagus, kirkkoherran apulainen
1891–1892 Paavo Hamunen, kirkkoherran apulainen
1892–1893 Viktor Emil Lagus, vt. kirkkoherra
1893–1895 Kaarle Zefanias Simelius, kirkkoherran apulainen
1895–1896 Jooseppi Tolonen, kirkkoherran apulainen
1896–1897 Otto Johannes Caselius, kirkkoherran apulainen
1897–1903 Viktor Emil Lagus, vt. kirkkoherra
1901 Kaarlo Aukusti Pohjola, vt. kirkkoherra
1907–1908 Aale Johannes Sariola, vt. kirkkoherra
1908–1909 Lauri Johanneksenpoika Mustakallio, kirkkoherran apulainen
1909–1910 Matti Hiltula, vt. kirkkoherra ja välisaarnaaja
1920–1921 Väinö Oskari Torvela, vt. kirkkoherra
1934 Pentti Ilmari Bruun, vt. kirkkoherra
1940–1941 Ahti Julius Koskela, vt. kirkkoherra
Arkisto
Sievin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1969.
Kansallisarkisto on digitoinut Sievin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.