Perustettiin Kalajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Pidisjärven nimellä oman kirkon myötä 1682. Kirkossa pitivät alkuaan jumalanpalveluksia Kalajoen papisto ja Haapajärven kappalainen. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 19.8.1802, jolloin seurakuntaan liitettiin muutamia Ylivieskan kyliä. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Haapajärven emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Erotettiin Haapajärvestä itsenäiseksi kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoitamaksi Nivalan kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.5.1868. Nivalan kunta perustettin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1992. Seurakunnan pappila paloi 25.6.1876. Tuli pääsi irti pitäjänapulaisen asuinrakennuksessa 4.2.1926, mutta palo saatiin rajoitetuksi.
Muut nimet
Pidisjärvi
Kylät
Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkkauksesta tehtiin suostumus 12.6.1781. Seurakunnan asukkaat vapautettiin velvollisuudesta maksaa papin palkkaa mainitun suostumuksen mukaan keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1855 ja palkka määrättiin suoritettavaksi vuoden 1743 asetuksen mukaan. Kirkkoherran vastikejyvät 5,10 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1876–1890 Gustaf Reinhold Petterson
1893–1897 Erik Gustaf Julius Roschier
1898–1904 Klas Emil Hohenthal
1905– Josef Fredrik Cajan
Kappalaiset
1783–1807 Johan Simelius
1809–1814 Gabriel Henrik Ståhle
1817–1824 Anders Gummerus
1827–1836 Klas Fredrik Alán
1838–1853 Gustaf Alarik Frosterus
1856–1870 Anders Henrik Gummerus
Pitäjänapulaiset
1876– Anders Hulkkonen
Ylimääräiset papit
1795–1809 Gabriel Henrik Ståhle, apupappi, armovuodensaarnaaja
1814–1817 Anders Gummerus, armovuodensaarnaaja
1821–1822 Nils Peter Cajaner, vs. kappalainen
1823–1824 Karl Kristian Törnqvist, kappalaisen apulainen
1824–1827 Karl Matias Kranck, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1833–1838 Nils Gustaf Malmberg, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1838 Gustaf Lövenmark, välisaarnaaja
1845–1848 Nils Frosterus, kappalaisen apulainen
1853–1856 Johan Peter Bäckman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1870 Jonatan Montin, armovuodensaarnaaja
1871–1873 Anders Hulkkonen, armovuodensaarnaaja
1873–1876 Nils Viktor Nordlund, sijaiskirkkoherra, virka lakkautettu.
1890–1893 Jooseppi Joakim Simelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1897 Otto Johannes Caselius, vt. kirkkoherra
1897–1898 Kustaa Adolf Flod, vt. kirkkoherra
Arkisto
Nivalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1784 ja historiakirjat vuodesta 1783. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1782–1881.
Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöden 11.6.1938 ja tuli levisi samalla uhaten kirkonkylää, jolloin pitäjänapulaisen pappila syttyi usean kerran tuleen, mutta saatiin se sammumaan alkuunsa. Palossa tuhoituivat rippikirjat vuosilta 1740–1757 ja 1782–1787, syntyneitten luettelot vuosilta 1825–1837, vihittyjen luettelot vuosilta 1877–1906, kuolleitten luettelot vuosilta 1825–1856, kirkkoneuvoston pöytäkirjat vuosilta 1813–1841, vanhin tilikirja vuosilta 1722–1769, kirkon- ja vaivaisrahaston tilit vuosilta 1770–1783 ja 1784–1856, kirkonrahaston tilikirja vuodesta 1857, tilikirja kirkollisista tuloista 1855–1793, viinirahaston tilikirja 1752–1840 ja vuodesta 1874, inventaariokirja 1827–1898 sekä erinäinen määrä painotuotteita ja perunkirjoituskirjoja. Palossa säilyi rippikirja vuosilta 1784–1787. Vasta palon jälkeen Nivalan kunta, mutta ei seurakunta, varoja palossa säilyneitten historiakirjojen jäljentämiseksi.
Kansallisarkisto on digitoinut Nivalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.