Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649, jolloin sitä kutsuttiin aluksi Saloistenkaupungiksi (Salostad), ja nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupunki sai oman kirkkoherran 1651, kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691. Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649) ja sitä korjattiin 1849 ja 1854. Kappalaisen virkatalo paloi kaupungin palossa 6.10.1810, mutta kirkko pelastui. 1800-luvun lopussa jumalanpalveluksia pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin huhtikuusta lokakuuhun säännölliset iltakirkot ja raamatunselitykset keskiviikkoisin molemmilla kielillä. Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin Raahen ja Pattijoen kirkkoherrakunniksi 1908, mikä toteutui kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Vanha kirkko paloi irtaimistoineen 23.7.1908. Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973 ja myöhemmin muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluivat Pattijoki, Raahe ja Saloinen.
Muut nimet
Brahestad, Saloistenkaupunki, Salostad
Kylät
Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Ilveskorpi, Jokela, Kopsa, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Marttilanperä, Möykkylä, Myllyperä-Perukka, Olkijoki, Palonkylä, Pattijoki, Piehinki, Saloinen, Varvi-Välikylä, Vihannin asemakylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kaupungin osuudesta kirkkoherran ja pitäjänapulaisen vaaleissa keisarillinen käskykirje 5.5.1830.
Kirkkoherrat
1652–1961 Claudius Henrici Alholm
1662–1964 Caspar Caspari Forbus
1670 Johan Caspari Forbus
1674–1991 Magnus Gabrielis Westzynthias, siirtyi Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi
1922–1934 Olavi Konstantin Heliövaara
Kappalaiset
1651–1652 Claudius Ahlholm
1654–1662 Caspar Caspari Forbus
1664–1674 Magnus Gabrielis Westzynthius
1674–1682 Johan Johannis Forbus
1683–1691 Martinus Peitzius
1874–1877 Abel Nyholm
1879–1891 Haniel Ostring
1892–1904 Kuno Ferdinand Strömmer
Arkisto
Raahen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1690. Kirkonkirjat sisältävän Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan tietoja. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1962.
Kansallisarkisto on digitoinut Raahen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
댓글