Raahe

1.1.2023
3 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 3 päivää sitten

Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649. Aluksi kaupunkia kutsuttiin Saloistenkaupungiksi (Salostad) ja tämä nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Per Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupungilla oli oma kirkkoherra vuodesta 1651 alkaen siihen saakka kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691.

Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649) ja sitä korjattiin 1849 ja 1854. Kappalaisen virkatalo paloi kaupungin palossa 6.10.1810 mutta kirkko pelastui. 1800-luvun lopussa jumalanpalveluksia pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin huhtikuusta lokakuuhun säännölliset iltakirkot ja raamatunselitykset keskiviikkoisin molemmilla kielillä. Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin Raahen ja Pattijoen kirkkoherrakunniksi 1908. Jako toteutui kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Vanha kirkko paloi irtaimistoineen 23.7.1908. Saloisten kunta perustettiin 1865. Kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973 ja myöhemmin muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluivat Pattijoki, Raahe ja Saloinen.

Muut nimet

Brahestad, Saloistenkaupunki, Salostad

Maakirjakylät

Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Ilveskorpi, Jokela, Kopsa, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Marttilanperä, Möykkylä, Myllyperä-Perukka, Olkijoki, Palonkylä, Pattijoki, Piehinki, Saloinen, Varvi-Välikylä, Vihannin asemakylä

Naapuriseurakunnat

Saloinen

Papisto

Kaupungin osuudesta kirkkoherran ja pitäjänapulaisen vaaleissa keisarillinen käskykirje 5.5.1830.

Kirkkoherrat

1652–1961 Claudius Henrici Alholm

1662–1964 Caspar Caspari Forbus

1670 Johan Caspari Forbus

1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthias, siirtyi Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi

1922–1934 Olavi Konstantin Heliövaara

1935– F. B. A. Orkamaa

Kappalaiset

1651–1652 Claudius Ahlholm

1654–1662 Caspar Caspari Forbus

1664–1674 Magnus Gabrielis Westzynthius

1674–1682 Johan Johannis Forbus

1683–1691 Martinus Peitzius

1870–1873 August Johan Frosterus, aluksi vt. kappalainen

1874–1877 Abel Nyholm

1879–1891 Haniel Östring

1892–1904 Kuno Ferdinand Strömmer

Raahe ja Saloinen

Kirkkoherrat

1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthius

1692–1695 Petrus Portinus

1695–1726 Martinus Henrici Peitzius

1728–1737 Anders Winqvist

1737–1756 Gustaf Bogman

1757–1773 Thomas Stenbäck

1774–1791 Johan Simelius

1793–1803 Jakob Arndt Carp

1804–1817 Jonas Cajanus

1819–1824 Gabriel Borg

1826–1843 Johan Gyllenberg

1845–1850 Hans Nyman

1853–1858 Konstantin Törnudd

1861–1866 Karl Kristian Lindfors

1869–1886 Edvard Vilhelm Borg

1888–1919 Knut Fredrik Durchman

Kappalaiset (Salossa)

1683–1695 Martinus Peitzius

1696–1728 Abraham Remahl

1729–1748 Mikael Montin

1759–1761 Mikael Gumse

1761–1780 Petter Groen

1782–1799 Petter Carlén

1801 Jakob Lagerberg

1801–1820 Johan Gyllenberg

1821–1847 Anders Helander

1847–1867 Otto Mauritz Hohenthal

Kappalaiset, toinen sarja

–1712 Samuel Johannis Antilius

1714–1730 Samuel Samuelsson Antilius, venäläisten vankina vuoteen 1721

1731–1749 Georg Ståhlberg

Maaseurakunnan kappalaiset

1874–1881 Viktor Vilhelm Wichmann

1883–1893 Gustaf Junnelius

1894–1897 Juho Arvid Sarkkila

1897–1901 Gustaf Gideon Castrén

1901–1904 Aali Riihimäki, virka lakkautettiin

Pitäjänapulaiset, vuosina 1737–1820 myös pedagogi

1713–1722 Johan Magni Westzynthius

1722–1725 Gabriel Martini Peitzius

1725–1731 Georg Ståhlberg

1732–1738 Daniel Winqvist

1740–1745 Martin Peitzius

1746–1752 Aron Prochman

1752–1767 Johan Juntelius

1766–1782 Petter Carlén

1783–1786 Johan Hedberg

1787–1798 Nils Petter Cajaner

1799–1812 Erik Johan Frosterus

1812–1829 Johan Henrik Hildeen

1830–1868 Zakris Toppelius, virka lakkautettiin

Ylimääräiset papit

1756–1757 Petter Groen, papiston apulainen

1757–1758 Petter Kjellin, kirkkoheran apulainen

1770– Karl Borg, kirkkoherran apulainen

1778– Nils Simelius, kirkkoherran apulainen

1780–1781 Abraham Laurin, kirkkoherran apulainen, vt. pedagogi

1782–1783 Johan Hedberg, kappalaisen apulainen

1784–1786 Matthias Laurin, kappalaisen apulainen, vt. pedagogi

1786–1790 Gustaf Bohm, kirkkoherra apulainen

1789–1790 Erik Ekdahl, kappalaisen apulainen

1790– Henrik Widell, kappalaisen apulainen

1791– Jakob Lagerberg, kirkkoherran apulainen

1794– Erik Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen

1796– Jakob Cajanus, vt. pedagogi, vt. pitäjänapulainen

1800–1801 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1801–1803 Baltasar Frans Groen, kirkkoherran apulainen

1810–1821 Anders Helander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1820–1822 Mårten Israel Laurin, kirkkoherran apulainen

1825–1826 Gabriel Anders Chydenius, armovuodensaarnaaja

1829 Salomon Albert Möller, pitäjänapulaisen sijainen

1829–1830 Gustaf Adold Hornborg, vt. pitäjänapulainen

1834–1845 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1842–1843 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja

1844–1845 Viktor Lars Helander, kappalaisen apulainen

1846 Reinhold Helander, kappalaisen apulainen

1848–1849 Karl Filip Tillman, kirkkoherran apulainen

1850–1853 Johan Peter Lithovius, sijaiskirkkoherra

1857–1860 August Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1857–1860 Viktor Wilhelm Wichmann, armovuodensaarnaaja, alkuaan opettaja

1867–1869 Edvard Vilhelm Borg, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1877–1879 Natanael Elfving, vt. kaupungin kappalainen

1881–1883 Gustaf Junnelius, vt. maaseurakunnan kappalainen

1888–1894 Juho Arvid Sarkkila, kirkkoherran apulainen

1891–1892 Karl Gustaf Mustonen, vt. kaupungin kappalainen

1893–1905 Pietari Harald Heickell, vt. ms. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1903 Juho Kinnunen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, armovuodensaarnaaja, vt. maaseurakunnan kappalainen

1906 Aksel Armas Elias Roschier, vt. kirkkoherra

1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Salossa, vt. kirkkoherra

1907–1910 Paavo Iikka Paunu, vt. kappalainen ja välisaarnaaja kaupungissa

1909– Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

Arkisto

Raahen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1690. Kirkonkirjat sisältävät Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan tietoja. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1962.

Kansallisarkisto on digitoinut Raahen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.