Pyhäjoen emäseurakunnan kappeli Haapajärven nimellä ainakin jo 1647. Sai oman kappalaisen 1675. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 19.1.1863, jolloin sen nimi muutettiin Haapavedeksi erotukseksi Kalajokeen kuuluneelle Haapalan eli Haapajärven kappelille. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1896. Haapaveden pappilan tunnettu kasvitarha oli aikanaan pinta-alaltaan 1,26 hehtaaria. Haapaveden kunta perustettiin 1866 ja muodostettiin kaupungiksi 1996.
Muut nimet
Haapajärvi
Maakirjakylät
Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran vastikejyvät 5,09 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1874–1884 Erik Vilhelm Snellman
1886–1906 Johan Pöyhönen
1909– Hugo Hjalmar Molin
Kappalaiset
1676–1689 Andreas Andreae Mathesius
1692–1695 Karl Caroli Kranck
1695–1700 Karl Davidi Malmsten
1702–1728 Henrik Forshäll
1729–1743 Kristian Erici Zimmerman
1744–1745 Nils Zimmerman
1747–1764 Petter Wegelius
1765–1781 Isak Stenius
1782–1808 Aron Petri Wegelius
1811–1836 Johan Sarelius
1839–1866 Mårten Israel Laurin, virka lakkautettiin
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1700–1702 Johan Brandberg, kappalaisen armovuodensaarnaaja
1735–1743 Nils Zimmerman, kappalaisen apulainen
1763– Johan Hydenius, kappalaisen apulainen
1807–1811 Henrik Videll, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1833–1837 Johan Alholm, kappalaisen apulainen, virkavuosisaanaaja
1829 Matias Forsberg, kappalaisen apulainen
1830–1833 Josef Vilhelm Durchman, kappalaisen apulainen
1837–1839 Anders Nils Holmström, virka– ja armovuodensaarnaaja
1850–1854 Johan Mauritz Sonck, (Pyhäjoen) kirkkoherran apulainen
1879–1883 Julius Snellman, kirkkoherran apulainen
1896–1902 Kaarlo Aukusti Pohjola, kirkkoherran apulainen
1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen
Ylimääräiset papit
1854–1864 Frans Oskar Laurin, kappalaisen apulainen, kappalaisen sijainen
1864–1874 Olof Alfred Vallin, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1883–1885 Karl Eliel Malmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1885–1886 August Mömmö, vt. kirkkoherra
1899–1900 Kaarle Zefanias Simelius, vt. kirkkoherra
1900–1901 Johan Anton Heilala, vt. kirkkoherra
1901–1902 Lars August Malmberg, vt. kirkkoherra
1902–1905 Otto Vilho Tupala, vt. kirkkoherra
1905 Emil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra
1905–1907 Vilho Kyyrö, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1907–1909 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra
1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen
Arkisto
Haapaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1930.
Seurakunnan vt. kirkkoherran asunto tuhoutui tulipalossa 31.12.1902, jolloin tuhoutui mm. rippikirjat vuosilta 1844–1861 ja 1870–1902 sekä historiakirjat vuosilta 1863–1902.
Kansallisarkisto on digitoinut Haapaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.