Perustettiin Salon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1671, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin. Salon papisto ja Rantsilan kappalainen pitivät täällä jumalanpalveluksia ainakin vielä 1688, ja Pulkkilaan sijoitettiin Siikajoen pitäjänapulainen 1691. Muodostettiin Salon kappeliseurakunnaksi 1702, ja kappalainen sai virkatalon kuninkaan päätöksellä 30.6.1730. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Siirrettiin Siikajoen emäseurakunnan jaossa kappelina Piippolan seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Erotettiin Piippolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899 ja ero toteutui 1906. Pulkkilan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kestilän, Rantsilan ja Piippolan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009.
Kylät
Hyvärilä, Junnonoja, Jylhänranta, Kirkonkylä, Koskenranta, Laakkola, Latvansydänmaa, Launola, Lusikkaperä, Niilessaari, Pulkkila, Viitanen, Vuorna (Vorna)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Vuonna 1898 kappalaisen palkka edut olivat virkatalosta 500 markkaa, 102 kiloa voita, 48 hehtolitraa rukiita, 48 hehtolitraa ohraa, 84 markkaa juustoa ja leipää, 60 markkaa lihaa, päivätöistä 183 markkaa sekä 60 markkaa sportteleita.
Kirkkoherrat
1907–1917 Vilho Kyyrö
1921–1925 Otto I. Lehtinen
1925–1941 Jaakko E. Kaakinen
Kappalaiset
1702–1716 Matthias Salonius
1724–1739 Johan Brandberg
1739–1748 Petter Schroderus
1749–1753 Samuel Anglén
1754–1774 Gustaf Bohm
1776–1795 Erik Elfgren
1796–1804 Elias Kranck
1807–1821 Jakob Frosterus
1824–1829 Henrik Vettberg
1832–1852 Anders Engelberg
1857–1864 Alexander Jakob Nyman
1868–1879 August Benjamin Calamnius
1879–1889 Nils August Berghäll
1890–1899 Lauri Arvid Itkonen
1900–1904 Matias Aleksander Nikkilä, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1691–1698 Jacobus Forbus
1699–1702 Matthias Salonius
Ylimääräiset papit
1748–1752 Jakob Simelius
1795–1798 Esaias Ravander
1804–1805 Olof Nils Tengman, virkavapaa saarnaaja
1805–1807 Erik Ganander, armovuodensaarnaaja
1812–1814 Johan Petterson, kappalaisen apulainen
1819–1820 Gustaf Alarik Frosterus, kappalaisen apulainen
1820–1824 Ernst Vilhelm Frosterus, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1827–1829 Vilhelm Österbladh, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1829–1832 Johan Jakob Ingman, armovuodensaarnaaja
1835 Berndt Ferdinand Cajanus, kappalaisen apulainen
1835–1839 Karl Johan Engelberg, kappalaisen apulainen
1841 Nils Fellman, kappalaisen apulainen
1842–1854 Karl Johan Engelberg, virka- ja armovuodensaarnaaja
1854–1857 Karl Johan Forsström, välisaarnaaja
1863 Nils Fellman, kappalaisen apulainen
1863–1865 Lars Schwarzenberg, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1865–1868 August Benjamin Calamnius, armovuodensaarnaaja
1882–1883 Julius Snellman, vs. kappalainen
1883–1886 Antti Heikkinen, vs. kappalainen
1886 Karl Gustaf Mustonen, vs. kappalainen
1886–1889 Kaarle Reetrikki Sorri, vs. kappalainen
1889–1890 Lauri Arvid Itkonen, vt. kappalainen
1899–1900 Kaarlo Oskari Laurila, vt. kappalainen
1903–1904 Jooseppi Lescelius, vt. kappalainen
1904–1906 Johan Vilhelm Snellman, vt. kappalainen
1905 Gunnar Edvard Ervast, vt. kappalainen
1905–1906 Samuel Vilhelm Renfors, vt. kappalainen
1906 Johan Vilhelm Snellman, vt. kappalainen
1906–1907 Rurik Calamnius, vt. kirkkoherra
Arkisto
Pulkkilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1930.
Kansallisarkisto on digitoinut Pulkkilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.