Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen annettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 4.4.1764. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856, jolloin seurakunnan kirkkoherra määrättiin palkkaamaan virallinen apulainen, mikä sääntö myöhemmin lakkautettiin uuden palkkausjärjestyksen myötä. Seurakunnan kirkon pärekatto syttyi tuleen 10.5.1936, mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa. Kärsämäen kunta perustettiin 1869.
Kylät
Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumuns papin palkasta tehtiin 14.3.1773. Kirkkoherran vastikejyvät 5,19 hehtolitran viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1862–1887 Berndt Leonard Frosterus
1888–1898 Karl Gustaf Elfving
1899–1902 Otto Alfred Tenlén
1905–1911 Frans Ferdinand Alcenius
1913–1925 Albert Talasniemi
1929–1944 Väinö Oskari Torvela
Kappalaiset
1774–1786 Johan Erici Frosterus
1787–1807 Jakob Laurin
1808–1812 Johan Lagus
1813–1817 Mikael Österberg
1818–1823 Elias Jeremias Fonselius
1825–1827 Erik Ticklén
1829–1843 Gabriel Anders Chydenius
1847–1861 Berndt Leonard Frosterus, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1778– Jakob Laurin, kappalaisen apulainen
1806–1807 Aron Vigell, kappalaisen viran virkavuodensaarnaaja
1812–1814 Erik Ganander, välisaarnaaja
1817–1818 Elias Jeremias Fonselius, välisaarnaaja
1822–1823 Karl Matias Kranck, kappalaisen apulainen
1823–1824 Zefanias Simelius, armovuodensaarnaaja
1824–1825 Johan Leonard Gumerus, armovuodensaarnaaja
1843–1845 Johan Fredrik Reinholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1845–1847 Zakris Castrén, armovuodensaarnaaja
1867–1868 Johannes Schwarzenberg, kirkkoherran apulainen
1868 August Holmström, kirkkoherran apulainen
1868–1870 Jonatan Montin, kirkkoherran apulainen
1870–1871 Antti Hulkkonen, kirkkoherran apulainen
1871–1872 Erik Snellman, kirkkoherran apulainen
1872–1874 Henrik Schwartzenberg, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Nils Johan Lukander, kirkkoherran apulainen
1875–1885 Karl Gustaf Elfving, kirkkoherran apulainen
1885–1886 Anton Lagus, kirkkoherran apulainen
1886 Henrik August Wichmann, kirkkoherran apulainen
1886–1888 Karl Johan Vartiainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1897 Kaarle Aukusti Pohjola, vt. kirkkoherra
1898 Kustaa Adolf Flod, vt. kirkkoherra
1898–1899 Alfred (Aali) Riihimäki, vt. kirkkoherra
1902–1903 Pekka Leskinen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1903–1904 Viktor Emil Lagus, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1904–1905 Jooseppi Lescelius, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1908 Albert Talasniemi, vt. kirkkoherra
1909 Lauri Mustakallio, vt. kirkkoherra
1909 Kaarlo Zefanias Simelius, vt. kirkkoherra
1910–1913 Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1925–1929 Kaarlo Jalmari Heikinheimo, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kärsämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1776, vihittyjen osalta vuodesta 1769 ja kuolleiden osalta vuodesta 1775. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1943.
Kansallisarkisto on digitoinut Kärsämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.