top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hailuoto

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Hailuoto

Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin omaksi pitäjäksei ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnassa oli alkuaan saarnatupa, kunnes varsinainen kirkko rakennettiin 1610 (tai 1620), jota pidennettiin 1689. Pappilan huoneita mainitaan rakennetun jo 1587. Karlön eli Hailuodon vapaaherrakunta annettiin läänityksenä eversti Berndt Taubelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana. Kirkkoa korjattiin 1739, 1756 ja 1847. Hailuodon kunta perustettiin 1865.


Muut nimet

Carlö, Karlö, Luoto


Kylät

Kirkonkylä, Ojakylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra sai kruununkymmenyksiä neljä puntaa viljaa kuninkaan kirjeellä 12.6.1589, ja myöhemmin vastikejyviä 12 tynnyriä. Papin palkasta tehtiin suostumus 3.2.1735. Kirkkoherralle maksettavista kalakymmenyksiä keisarillisen senaatin päätös 16.1.1862. Kirkkoherran vastikejyvät 19,8 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 22.5.1897. Kappalaisen virka yhdistettiin kirkkoherran vikraan keisarillisen senaatin päätöksellä 17.1.1908.


Uuden palkkausjärjestyksen 22.5.1897 mukaan maksettiin manttaaliin pannuilta tiloita yhteensä 115,47 hehtolitraa rukiita, 115,47 hehtolitraa ohria sekä 1154 markkaa 70 penniä rahaa, mitkä jaettiin seurakunnan hyväksymän äyrityksen mukaan. Palkka jaettiin palkansaajien kesken siten, että kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan, eli kutakin 2 566 äyriä kohden suoritettiin kirkkoherralle kolme litraa rukiita, kolme litraa ohria ja 30 penniä rahaa sekä kappalaiselle 1 1/2 litraa rukiita, 1 1/2 litraa ohria ja 15 penniä rahaa.


Kirkkoherrat

1587–1603 Thomas Laurentii Paldanus

1604–1615 Ericus Henrici Frosterus

1616–1617 Henricus Erici Frosterus

1618–1625 Marcus Amundi

1625–1646 Sigfridus Canuti

1648–1672 Marcus Jacobi Salovius

1698–1707 Gustaf Forselius

1708–1717 Samuel Julenius

1718–1724 Alexander Kranck

1724–1735 Simon Solinius

1795–1804 Jonas Cajanus

1805–1809 Johan Pettersson

1858–1876 Karl Robert Heikel

1883–1895 Niilo Karlsberg, ensin vt. kirkkoherra

1907–1909 Juho Abram Pietola

1910–1920 Eino Virkkula, nimitettiin virkaan 1909

1920–1927 Juho Kustaa Saarento

1928–1930 Eero Juhani Ahola


Kappalaiset

1627–1639 Josephus Josephi Palman (Caslenius)

1672–1694 Johan Marci Salonius (Salmenlius)

1694–1698 Gustavus Erici Forselius

1700–1712 Henricus Hackman

1713 Anders Cajanus, nimitettiin, mutta ei astunut virkaan

1724–1735 Anders Mathlin (Matilainen)

1736–1769 Frans Mikael Allgen

1761 Petrus Kjellin

1761–1764 Abraham Schroderus

1763–1801 Gabriel Lagerberg

1803–1823 Johan Vilander

1849–1851 Johan Gabriel Lagus, ensin vt. kappalainen

1898–1906 Paavo Hyttinen, ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1800–1806 Jakob Åhlgren, kappalaisen apulainen

1807 Isak Petterson, kirkkoherran apulainen

1809–1812 Johan Pettersson, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1823–1826 Johan Vilhelm Holmberg, virka- ja armovuodensaarnaaja

1857–1858 Oskar Elis Petterson, kappalaisen apulainen

1876–1877 Josef Salem Laurell, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran ja kappalaisen viran välisaarnaaja


Ylimääräiset papit

1893–1894 Kaarlo Matti Huovinen, vt. kappalainen

1897 Juho Kustaa Lammi, vt. kappalainen

1906–1907 Eino Virkkula, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1909–1910 Bror Gabriel Einar Borg, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1910 Richard August Hjelt, vs. kirkkoherra

1927–1928 Fras Josef Bergh, va. kirkkoherra

1930–1932 Väinö Akseli Näyhä, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Hailuodon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1890, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1721, vihittyjen osalta vuodesta 1772 ja kuolleiden osalta vuodesta 1702. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1915.


Seurakunnan vasta valmistunut pappila paloi 2.8.1901, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat vuoteen 1890 ja joukko muita asiakirjoja. Kirkkoherra Johan Adolf Snellman kuoli silloin sydänhalvaukseen. Tuhoutuneista asiakirjat luetellaan 11.9.1901 laaditussa katselmuspöytäkirjassa, jonka mukaan palossa tuhoutu vuonna 1818 lahjoitettu pitäjän sinett iteräksestä, käsikirja vuodelta 1757, rippikirjat vuosilta 1751–1890, lastenkirjat vuosilta 1881–1890, vihittyjen luettelot vuosilta 1812–1896, syntyneiden luettelot vuosilta 1840–1892, muuttaneiden luettelot vuosilta 1841–1897, aviokuulutusten luettelot vuosilta 1843–1896, kuninkaallisten kollegioiden ja maaherran käskyt ja muut vastaavat 1896–1745, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuosilta 1812–1819 ja 1831–1853, tilikirjat kirkon varoista vuodesta 1831 sekä katovuonna 1832 pitäjään asetetun vaivaiskomitean pöytäkirjat ja muut asiakirjat.


Kansallisarkisto on digitoinut Hailuodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat säilyneiltä osin ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

78 katselukertaa

Kommentare


Hae

bottom of page